Euroviisulit 2019

[Kibaya]

Suomen edustaja on selvillä.

Darude feat. Sebastian Rejman.
Biisi valitaan 2.3.

Nonni.
Semmosta sitten.

[marenkienkeli]

En ole seurannut Daduren uraa sitten Sandstormin, mutta jostain syystä mä oon innoissani tuosta valinnasta. Olen vakuuttunut, että tulos on joko oikeasti mahtava tai täysin keijo.

[L-S]

Olen varovaisen ilahtunut tästä valinnasta, hieman yllättävää, mutta annetaan nyt ainakin mahdollisuus ennen kuin tuomitaan. Paljon riippuu tietysti show'sta ja biisistä, mutta ainakin Darude on itse tehnyt biisejä ja panostanut asiaan. Vähän keijoa toki myös.

En tiedä onko Darudella ollut menestystä Sandstormin jälkeen, tai onko hän ylipäätään julkaissut musiikkia sen jälkeen , mutta ei nyt ainakaan ihan tuntematon ja kokematon artisti ole. Sebastian Rejmanin muusikontaidoista en tiedä mitään, olen seurannut häntä vain televisiosarjoissa. Mutta toivottavasti on hyvä lavakarisma. Jää nähtäväksi.

Enkä sitten toisaalta tiedä kuka olisi pitänyt valita, jos on kerran niin, kuten Iltasanomien jutussa kerrotaan, että monia artisteja oli kysytty, mutta kaikki Antti Tuiskusta Robiniin olivat kieltäytyneet.

[Pascal Lemoix]

Itselle tuli mieleen, voisiko euroviisuissa olla instrumentaalibiisi. Luultavasti laulettava on, vaikka kieli olisi keksittyä klingonia.

Valinta oli yllättävä, mutta sitten tuli mieleen, ettei osaa sanoa siitä oikeastaan juuta eikä jaata.

[L-S]

Siitä juuri puhuttiinkin eilisessä tiedotustilaisuudessa, että instrumentaalibiisiä ei saa olla, joten siksi Sebastian Rejman oli pyydetty mukaan.

[L-S]

Viisukevät on jo hyvässä vauhdissa!

Melodifestivalenia on tullut jo kolme jaksoa, ja Daruden biiseistäkin on julkaistu kaksi.

Melodifestivalen on ollut hauskaa seurattavaa, erityisherkkuna ensimmäisen jakson väliaikanumero, jossa Pikku-Eric (yksi juontajista) ja kumppanit esittivät Israelin viisukappaleista koosteen.

Itse Melfest-kappaleissa ei ole hirveästi täysosumia vielä ollut, paitsi tänään oli kyllä Jon Henrik Fjällgren, jonka kappale oli oikein kaunis ja esityskin herttainen taustavideoporoineen, jolle Jon Henrik välillä lauloi. Hän menikin oikeutetusti ensimmäisenä jatkoon. Tosin ehkä vielä enemmän pidin kappaleena Fjällgrenin vuoden 2015 Mello-biisistä, jolla hän tosin hävisi paremmalleen eli Månsille.

Mietin Melfestiä katsoessani taas miten ihanaa on, että ruotsalaiset jaksavat vuodesta toiseen yrittää, muutamat artistit tuntuvat olevan joka vuosi mukana. Jon Henrikillä on menossa kolmas kerta, ja tänään esiintyi myös esimerkiksi Dolly Style, joka on ollut useasti mukana Melfestissä. Suomalaiset artistithan eivät suostu vaikka pyydetään, kuten tänä vuonna kävi ilmi. Tosin sitten Melfestin katsottuani Yle Areenasta osui silmään videokooste Anneli Saariston euroviisukarsintaesityksistä, ja niitä olikin kolme, joten näemmä vanhoina hyvinä aikoina (70-80-luvulla) suomalaiset artistit ovat uskaltaneetkin vielä pyrkiä viisuihin jopa useasti.

Daruden biisit ovat tähän saakka olleet valitettavan pliisuja, vaikka ei Release me minusta mikään kuuntelukelvoton ollut, ja Superman oli siitä sentään vielä menevämpi. Supermanin musiikkivideo oli myös ihanan keijo, kun siinä Darude esittää arjen sankaria, joka on välillä pukeutunut supermieheksi ja välillä hän pelastaa mummon ostokset putoamiselta ja imuroi. Mutta toivotaan silti, että kolmas kappale olisi vielä joku täysosumahitti. Vaikka en nyt tiedä ovatko Daruden mahdollisuudet muutenkaan kovin suuret, mutta olisihan se kiva, jos pääsisi edes finaaliin, eikä olisi ihan viimeinen.

Muutamat maat ovat myös valinneet jo ehdokkaansa, joista pätkät näkee tästä videosta. Ainakin Tsekki vaikutti kivalta ja Espanja oli ihanan keijo.

Sokerina pohjalla: Sergei Lazarev edustaa Venäjää taas tänä vuonna! Biisiä Sergeille ei ole vielä valittu. Sergei on keijouden aatelia. Hän edusti Venäjää vuonna 2016, mutta sittemmin mulle on selvinnyt, että hän on myös melkoisen keijo musiikkivideoesiintyjä. Olen myös kuunnellut hänen levyjänsä Spotifysta, se on sellaista hyvin tuotettua, menevää slaavipoppia, joka jostain syystä iskee mulle. Viisuvoittoa en Sergeille kylläkään toivo, ei kiitos taas viisuja Venäjälle. Nyt kun viisut ovat Israelissa, on se ihan tarpeeksi kyseenalaista, joten toivottavasti ensi vuonna päästään johonkin neutraalille maaperälle.

[Suvi]

Vähän pettymyksiä nuo Daruden biisit. Oltaisiin nyt pistetty kunnolla överiksi, mutta kaikki biisit ovat oikeastaan kilttiä eurohumppaa, jota Ruotsista on tullut jo vuosia. Superman on oikeastaan ainoa, joka mun teki mieli kuunnella heti uudestaan. Siinä on lopussa pikkaisen Sandstorm-viboja ja videokin on sopivan keijo. Toivottavasti lavalla olisi joku Superman-asussa.

Outoa, mä oon viime aikoina kuunnellut Kyproksen viime vuoden viisua, ja se on itse asiassa aika kiva. Jotenkin se yleisesti ottaen meni viime vuonna ihan ohi, kun olin niin fiiliksissä Nettasta. Mulle yksi kriteeri hyvälle euroviisubiisille on, että se toimii jumpassa ja Fuego toimisi siinä täydellisesti.

Mutta tänään on Mellossa jo Andra chansen. Tämän vuoden Mello alkoi ihan yhtäkkiä, ja kohta se jo loppuu. Mun suosikki tämänpäiväisistä on ehkä 15-vuotias Malou Prytz, jonka biisissä oli iloisuutta ja mello-esitys oli kiva ja värikäs. Toinen, joka jäi mieleen oli Vlad jotain, jonka biisissä tanssittiin alasti sateessa (ei sentään kirjaimellisesti lavalla), ja esityksessä tanssiessa hänen sadetakistaan tuli "sadepisaroita", jotka olivat oikeasti glitteriä tms. Muuten tänä vuonna Mellossa tuntuu olevan paljon dramaattisia nuoren henkilön laulamia dramaattisia balladeja, jotka kuulostavat mun korvaan liikaa samalta.
Toivottavasti Jon Henrik Fjällgren tai John Lundvik voittaa.

Mä olen jo kuunnellut jonkin verran Israeliin valittuja biisejä. Italia on (jälleen) tosi kova. Ranskan biisi jää soimaan päähän, vaikka se kuulostaa niin kovasti joltain toiselta biisiltä, että mua ärsyttää. Silti tykkään kuunnella sitä, koska tykkään sen kertosäkeestä. Espanjan viisussa on bilemeininkiä ja samalla se on ihanan keijo, ja sen takia yksi mun suosikeista. Olen myös löytänyt itseni fiilistelemästä usein Liettuan biisiä. Ukrainan biisiin mulla on ristiriitaiset fiilikset. Tavallaan se on tosi hypnoottinen ja tarttuva (ja erottuva), mutta silti mua ärsyttää se jostain syystä. Ihan varmasti kuuntelen sitä kuitenkin paljon Spotifysta.
Viro saa multa paljon sympatiapisteitä (taas biisiä on ollut tekemässä Stig Rästa), mutta biisi kuulostaa liian ruotsalaiselta ja laulajakin on ruotsalainen. Siitä huolimatta mä tykkään Viron biisistäkin.

Ai niin, ja Tsekki on tosiaan myös kiva.

Mä oon myös ihan fiiliksissä Sergeistä, vaikka en todellakaan halua viisuja Venäjälle.

Muoksista. Hupsista, ei Malou Prytz olekaan tänään andra chansenissa, vaan pääsi suoraan finaaliin. Mutta onhan tänään mukana esim. Nano, joka hänkin on Mellossa mukana toista kertaa ja Arvinganra, joka edusti Ruotsia euroviisuissa jo vuonna 1993 ja jolla on mielestäni yksi tämän Mellon hauskimmista esityksistä. Mukana on myös biisi, joka on vapaasti suomennettuna: "Annetaan paskan palaa". Me vähän L-S:n kanssa naurettiin tälle, vaikka kappale tarkoitettu kai joksiksin draamaattiseksi suhdetilitykseksi.

[Kibaya]

Mä oon pettynyt ettei Australia valinnut Courtney Actia, vaan semmoisen hiton tylsän balladin Mut josko ne ei tänä vuonna pääsis finaaliin ollenkaan

Nyt UMK. En oo yhtään kuunnellu biisejä, joten hyvä lähteä tähän sillä meimingillä.

[Pascal Lemoix]

Aika huonosti seurasin UMK:ta tänä vuonna. Daruden biisit eivät ole mitään ylistyksiä lehdistössä herättäneet ja omakin mielenkiinto on ollut laimean sorttinen. Kuitenkin Look Away alkoi jotenkin toistua päässä ja huvittaa kertosäkeensä osalta. Varmaan paras biisi sitten voitti

UMK:n leikkieuroviisuja seurasin toisella silmällä, kun sekin on niin jotenkin... miten sen sanoisi? Teennäisen ironinen, ehkä. Leikitään överiä, mutta toistellaan kliseitä. Varsinkin tekohauskat inserttiosuudet ovat mielestäni varsinaisissa viisuissakin joka vuosi se huonoin osa.

Mutta joo, Darude tulee, Let's Look Away!

[Suvi]

Ukrainan biisiin mulla on ristiriitaiset fiilikset. Tavallaan se on tosi hypnoottinen ja tarttuva (ja erottuva), mutta silti mua ärsyttää se jostain syystä. Ihan varmasti kuuntelen sitä kuitenkin paljon Spotifysta.

P.S. Eihän se Ukraina esiinny viisuissa ollenkaan tänä vuonna. Tieto siitä on tullut jo päiviä sitten, mutta luin sen vasta eilen illalla.

[L-S]

Toivottavasti Jon Henrik Fjällgren tai John Lundvik voittaa.

Nämä ovat minunkin suosikkejani Melfestissä! Ensi viikolla nähdään kuinka käy.

UMK oli mielestäni ihan viihdyttävä show, vaikka ehkä osin vähän pitkäksi venytetty. Toisaalta parempi näin kuin että olisi puolessa tunnissa vedetty ne kolme biisiä läpi. Sitä paitsi selkeästi ohjelmassa tarvittiin runsaasti aikaa kaikenlaisiin lavasteiden vaihtoihin. Pääsin sattumoisin katsomaan UMK:n kenraaliharjoitusta livenä aiemmin lauantai-iltana, ja siinä varsinkin näki miten kauan johonkin lavasteiden vaihtoon meni. Muutenkin kyllä mielenkiintoista nähdä paikan päältä miten tehdään tuollaista isoa telkkarishow'ta, kun normaalisti näkee vain sen mitä kameralle näytetään.

Daruden biisit olivat lopulta musiikillisesti ehkä sen verran toistensa kaltaisia, ettei ollut suurta väliä, mikä niistä valittiin, vaikka itse kannatinkin etukäteen Supermania. Show-elementtien suhteen lopulta Release men lavashow oli tylsin, Superman toiseksi paras ja Look Away ehdottomasti hienoin, vaikka musiikillisesti pidin sitä tylsimmän kuuloisena kappaleena etukäteen. Mutta onhan siinä ainakin ajatusta, vähän ilmastonmuutoksenkin suuntaan kannanottoa, tai voihan sen tulkita monellakin tapaa, että miltä kaikelta nyt suljetaan silmät, kun viedään vaikka viisut Israeliin tai kaikkea muuta mitä maailmassa on, ja lavashow tietysti vielä korostaa tätä. Vaikka toki sen voi noinkin tulkita kuin Pascal oli tulkinnut.

[Aranwe]

Voi ei, tuo Daruden biisi on melko tasapaksu ja vokalistin liveääni ei ole tarpeeksi hyvä. Ne kaksi muuta ehdokasta olisivat olleet ehkä hieman vahvempia omasta mielestäni, mutta vaikea tuolla on erottua joukosta.

[Triple H]

True story. Jotain särmää, olisi kaivattu.

[Pascal Lemoix]

Euroviisaita olen pari jaksoa yrittänyt katsoa, mutta aika pienellä ennakkotiedolla tulee näihin kisoihin lähdettyä. Huomennahan ne jo alkavat, joten ei tässä nyt enää kannata edes yrittää valmistautua.

Ja ainahan se lavaesitys poikkeaa merkittävästi videosta kuitenkin.

[L-S]

Melko heikoksi on jäänyt omakin valmistautumiseni tänä vuonna, en ole ihan varma olenko edes kuullut kaikkia biisejä, melkein ehkä sentään. Mitään kunnollista esikatselua ei ole ehtinyt. Pääsiäisen aikaan tuli radiosta esikuuntelu, mistä kuulin osan, mutta tein kyllä samalla muuta. Jotenkin on ollut kiireisen tuntuinen kevät, tai ainakin niin, että ylimääräistä energiaa ei ole ollut irrotettavissa mihinkään esikatselumaratoneihin tai biisien etsimiseen. Mutta huomennahan ne sitten näkee.

[Pascal Lemoix]

Kyllä näitä oli kiva katsoa taas! Varsinkin kun teki runoa samalla.

Eilenkin olisi ollut järkevää mennä nukkumaan esim. heti Suomen jälkeen, mutta katon vielä tän... ja seuraavan... tää on oikeesti viimeinen...

Eli noin puolet katsoin suorana ja loput tänään tallenteelta. Aamuherätys on sen verran tyly, että pakko on tehdä näin.

[L-S]

Ihan hyvä eka semifinaali oli! Olin sen verran huonosti valmistautunut, että en tiennyt yhtään mitä odottaa. Muutamia biisejä olen kuunnellut Spotifysta useasti, mutta joitain en ole kuullut juuri lainkaan, enkä ollut myöskään etukäteen edes katsonut ketä eilen esiintyisi. Mutta sikälikin yllätyin positiivisesti!

Suomen esitys oli mielestäni ihan hieno, mutta ehkä se kuutio olisi kuitenkin ollut parempi. Rekvisiittana oli jonkinlainen jäävuori, mutta sekin oli melko mitättömän kokoinen (no, ehkä se on järkeenkäypää, kun kerran jäävuoret sulavat ). En ollut yllättynyt, että Suomi ei päässyt jatkoon, mutta on se silti aina pettymys, koska olisihan finaali vielä hauskempi, jos Suomi olisi mukana.

Perinteisesti mietin äänestyksen aikaan ketkä 10 haluaisin jatkoon, ja omalle listalleni pääsivät Suomi, Viro, Portugali, San Marino, Islanti, Australia, Unkari, Puola, Tsekki ja Georgia.

Viron Victor Crone on söpö mies, ja kappalekin oli hieno, sekä sen suomennos: "Myrsky tää voi tällaisen miehen nitistää / Mutta kun tilanne rauhoittuu / Kaikilla taas elämä sujuu". Portugali oli ilahduttavan keijo. Kappale kuulosti kaihomieliseltä, ehkä vähän fado-henkiseltäkin tai siitä vaikutteita saaneelta, mutta sitten biisin sanoitus käsitteli kännykänkäyttöä. "Mutta jos elämä soittaa tai tekstarin lähettää!" Myös laulajan muoviparta ja lavaliikehdintä oli keijouden A-luokkaa.

San Marino oli tuonut takaisin Serhatin, joka tässä jonain vuonna osallistui myös ja muistutti silloin hattuineen Leonard Cohenia. Setä on vähän siinä ja siinä, että tykkäänkö, mutta kappale on varsin tarttuva, se soi tänäänkin koko päivän päässä. Islannista on kohuttu riittävästi etukäteen, onhan se ihan virkistävä tuolla joukossa, ja hämmentävä. Unkari oli niin ikään lähettänyt takavuosilta tutun Joci Pápain. Kappale kertoi isästä, joten taustalla leijui tietysti jotain patriarkaalisia päitä. Ehkä vähän keijoa, mutta jotenkin kuitenkin pidin tästä.

Australian biisi on ihan mielenkiintoinen ja seipään nokassa heiluminen on hieno keksintö. Tsekillä oli vähän samanhenkinen esitys kuin viime vuonna, pirteän koulupoikamainen hyppelykoreografioineen. Väliaikahaastattelun perusteella bändiin kuului tosin juristi, lääkäri ja opettaja (?), ettei ihan mitään koulupoikia. Friend of a Friend oli varmaan ensimmäinen tämän vuoden viisu, jonka kuulin, ja pidin siitä heti. Kiva meininki.

Georgialla puolestaan oli tällainen vähän kummallinen paketti, missä taustalla ukkonen ryskäsi, ja mies synkisteli sekä käski laulaa "varado", mikä ei kai tarkoita mitään. Sitten tuli yllätyskuoro ja lauloi takaisin sen varadon.

Ja oliko se nyt tosiaan Kreikan kappale, missä suomennoksena oli, että "syvälle minuun itsesi niittaa"? Kreikka ja nitojat En kuitenkaan oikein vielä tiedä minkä maan lipun laittaisi tänä vuonna viisunitojaan.



Päivitetäänpä rekvisiittalistaa, vaikka nyt ei tulekaan mieleen muuta kuin se jäävuori. Ehdotuksia saa laittaa.

1. Nitoja (Sakis (Kreikka) 2009)
2. Lasikaappi (Pikku-Eric (Ruotsi) 2011)
3. Trampoliini (Kreikka 2014)
4. Uuni (Venäjä 2012)
5. Vessapaperilla koristeltu puu (Armenia 2007)
6. Hamsterin juoksupyörä (Ukraina 2014)
7. Suihkulähde (Irlanti 2012)
8. Juoksumatot (Ruotsi 2017)
9. Tanssivat minirobotit (San Marino 2018)
10. Troijan hevonen (Montenegro 2012)
11. Paljettikoristeinen maitotonkka (Unkari 2017)
12. Piikkilanka-aita (Bosnia & Herzegovina 2016)
13. Pyykkinaru (Bosnia & Herzegovina 2008)
14. Nyrkkeilyhanska (Armenia 2011)
15. Jäävuori (Suomi 2019)
16. Naamioitu mallinukkearmeija (Romania 2018)
17. Palavat portaat ja flyygeliarkku (Ukraina 2018)
18. Kaksi tykkiä (Romania 2017)
19. Glitter-palikka (Australia 2016)
20. "Veriset tamponit" (Romania 2013)
21. Kuulavaste (Itävalta 2017)
22. Lasikuutio (Azerbaidzan 2013)

Bubbling under:
X. Hippibussi (Shava UMK:ssa 2015)
X. Liukumäki (Günther & D'Sanz UMK:ssa 2017)
X. Oranssi avokuplavolkkari (De vet du Melfestissä 2017)
X. Juna (Saara Aallon Queens Suomen biisivalintaohjelmassa 2018)

[L-S]

Viisuraportin aika, hyvää iltaa!
Viisuvuosi oli hyvä, paljon hauskoja ja tarttuvia kappaleita, joita kenties tulen kuuntelemaan tulevinakin vuosina.

Toisesta semifinaalista mieleen jäivät muutamien jatkoon päässeiden lisäksi Kroatia, joilla oli hilpeitä siipikeijoja lavalla (tanssijoilla siivet selässä ja siivet tuotiin lopulta laulajallekin). Liettualla oli myös kiva biisi, tai näin ainakin olen kirjoittanut muistiin, vaikka juuri nyt en muista sitä. Latvian biisin suomennoksesta mieleen jäi "raakkaaus"

Sitten finaali! Hollannin Duncan Lawrence oli ilmeisesti vedonlyöjien ennakkosuosikki, mutta minulta tämä oli mennyt vähän niin kuin ohi lukuun ottamatta viisupäivänä näkemääni otsikkoa, jossa asiasta mainittiin (ts. olin kuullut sen, mutta en täysin sisäistänyt ). Hitaaksi kappaleeksi oikein hyvä, usein balladit ovat tylsiä, mutta tämä ei niinkään. Mukavaa myös nähdä viisut Alankomaissa, he ovat viimeksi voittaneet vuonna 1975. Esityksessä hämmensi vähän miksi laulajan piti istua pianon edessä, ja jos kerran piti, niin miksei sitten kunnon flyygeliä vaan halvan näköinen muovipiano. Mutta näköjään tämä ei haitannut äänestäjiä, ehkä yksinkertaisuus vetosi jälleen.

Pohjois-Makedonia sai raadeilta yllättävän paljon ääniä, mitä en oikein ymmärtänyt. Kappale ei ollut millään tavoin mieleenjäävä. Yleisö ei innostunut myöskään, loppusijoitus oli kahdeksas.

Kakkoseksi tulleen Italian Mahmoodin Soldi oli taputuksineen oikein hauska ja italian kieli oli piristävää. Italia tuntuukin olevan niitä harvoja rahoittajamaita, jotka pärjäävät viisuissa.

Ruotsi oli yksi suosikeistani, ja viisunitojassa kannustinkin Ruotsia kompromissina. Koska en osannut päättää, Ruotsi on lähes aina hyvä valinta, ja pidin John Lundvikin hyväntuulisesta kappaleesta ja esityksestä. Ruotsin yleisöltä saamat 99 pistettä olivat yllättävän alhaiset (jotkut maat saivat yli 250 pistettä yleisöltä). Raatipisteiden jälkeenhän Ruotsi johti. Kilpailu oli tiukka ja uuden pisteidenilmoitustavan ansiosta varsin jännittävä.

Finaalin katsottuani päädyin kuitenkin antamaan ääneni Sveitsille. Luca Hännin show oli sellainen pirteän tarttuva tanssipop-veto, jossa useamman tanssijan voimin vedetään tarkoin harkittu koreografia. Sellainen pitää joka viisuissa olla! Luca Hänni oli lopulta neljäs, joten ei ääneni hukkaan mennyt.

Sergei Lazarev on mielestäni sen verran ihanan keijo, että jos Sergei olisi ollut jostain muusta maasta kuin Venäjältä, olisin luultavasti äänestänyt häntä. Itse kappaletta pidin alun perin ja musiikkivideon perusteella tylsänä, mutta lavashow pelasti paljon, ja olen alkanut myös pitää biisistä. Sergei oli monistettu lavalle isoihin peiliruutuihin, ja live-Sergei tanssi ruutujen videoiden kera kilpaa. (Sakiksen tavoin Sergei hallitsee samanlaisen koomisuuden ja vakavuuden yhdistelmän, jossa keijoinkin viisushow vedetään täysillä kestohymy tai muu kestoilme naamalla. Lisäksi Sergein tämänvuotista biisiä oli ollut tekemässä Dimitris Kontopoulos, joka osallistui myös This Is Our Nightiin, joten kosminen yhteys heillä selvästi on.) Täydellisyyttä hipoen mentiin, kun yhden Sergein ruudun takaa paljastui suihkukaappi, jonka sisälle Sergei meni ja painoi kämmenensä tuskaisen kaipaavasti suihkukaapin oveen. Veden valuessa ja salamien lyödessä taustalla (oliko käytetty samoja grafiikoita kuin vuonna 2016?) Sergei lauloi tiensä kolmanneksi melko suurella yleisöäänimäärällä.

Itsensä monistaminen tai peilaaminen tuntui olevan tänä kovassa huudossa, niin oli tehnyt myös Pohjois-Makedonia ja mielestäni jokin kolmaskin maa, jota en nyt millään kykene muistamaan.

Muista esityksistä pidin paljon myös Norjasta, jolla oli kiva kolmehenkinen trio, mukana myös saamelainen joikaaja. Huomasin vasta, että Norja oli peräti viides, aika hyvin. Espanjan biisi oli ihanan pirteä ja show'kin hauska, mutta sijoitus vasta 22.

Azerbaidžanin esitys oli myös melko keijo, siinä laserrobotit korjasivat laulajan sydämen (en tiedä miten se liittyi kappaleeseen, jonka sanoma oli melko sekava), ja jossain vaiheessa hän nousi taivaaseen ja laskeutui sitten taas alas.

Väliaikashow'na muutamat entiset viisuartistit lauloivat toistensa biisejä, kuten Conchita Wurst Månsin Heroesin ja Måns Eleni Foureiran Fuegon.

Sitten tuli Madonna, josta olin etukäteen vähän ristiriitaisin mielin: tarvitaanko supertähti Madonnaa viisuissa? Eikö viisuartistien keskinäinen loisto riittäisi? Madonna kuitenkin esitti ovelasti kantaaottavan show'n, jossa ensin laulettiin Like a Prayer gregoriaanisen kuoron kanssa ja Madonnalla oli jonkinlainen ristin ja miekan sekoitus mukana. Toisen biisin aluksi Madonna sanoi: "They're so naive - they think we're not aware of their crimes. We know, but we're just not ready to act", mikä sopi hyvin tilanteeseen. Tanssijat olivat pukeutuneet kaasunaamareihin. Itse esityksessä en tätä huomannut, mutta luin BBC:n jutusta, että joillain tanssijoilla oli ollut myös Israelin ja Palestiinan liput asussaan, mitä ei ollut etukäteen järjestäjien taholta hyväksytty. Guardian puolestaan sanoo, että Madonnan olisi pitänyt pysyä kotona. Yhdysvaltalainen Slate kritisoi Madonnaa vielä jyrkemmin ja kuittaa tanssijoiden liput "hampaattomana eleenä", joka ei ratkaise mitään eikä edes pelasta Madonnaa siltä, että hän osallistui esiintymisellään Israelin poliittisiin pyrkimyksiin ja kääri siitä isot rahat.

Poliittisena kannanottona nähtiin myös Islannin heiluttamat Palestiina-huivit pisteiden ilmoittamisen aikana. Joku viisukatsomossamme taisi sanoa, että tätä ei näytetty Israelissa.

Päätän viisuraportin täältä tähän. Seuraavaksi kuulemme mitä tapahtui rekvisiittalistalla, joka on kovassa murroksessa!

[L-S]

Rekvisiittalistalla tapahtuu! Euroviisujen rekvisiittalista on pysynyt hämmentävän samankaltaisena jo noin vuoden verran, mutta viime päivien aikana on nähty yllättäviä muutoksia.

Sergein suihkukaappi oli ihanan keijo, ja ehkä osittain Sergein itsensä takia haluan nostaa hänet tällä listalla Sakiksen ja Pikku-Ericin kannoille eli kolmanneksi. Toki on niin, että esimerkiksi Jedwardin suihkulähteessä aikoinaan oli parempi suihku, kuten viisubileissä todettiin, mutta suihkukaappi on jotenkin vielä keijompi ja saa lisäpisteitä itsensä Sergein vuoksi.

Listalle nousee myös Espanjan esityksessä ollut palikkaelementeistä koostuva kerrostalo. Talon vieressä hiippaili myös jonkinlainen muumion tapainen rakennelma, jonka sisältä loisti valo. En aivan ymmärtänyt tämän funktiota, mutta hauskalta näytti. Myös taustat värikkäine sormenjälkineen olivat hienot.

Tanskalla oli lavalla jättiläistuoli, jonka laidalla neljä esiintyjää istuivat ja heiluivat idyllisesti sivulta toiselle laulaessaan. Melkein meinasin unohtaa tämän, koska Tanskan esitys ei ollut minulle mitenkään erityisen mieleenpainuva. Moni viisukatsomossa tuntui pitävän, mutta en tiedä miksi en lämmennyt tälle. Jättiläistuoli on kuitenkin hyvä idea.

Mainittakoon myös Azerbaidžanin laserleikkausrobotit sekä Islannin takomista vaativa pallohäkki, jota on kovin vaikea kuvailla.




1. Nitoja (Sakis (Kreikka) 2009)
2. Lasikaappi (Pikku-Eric (Ruotsi) 2011)
3. Suihkukaappi (Sergei (Venäjä) 2019)
4. Trampoliini (Kreikka 2014)
5. Uuni (Venäjä 2012)
6. Vessapaperilla koristeltu puu (Armenia 2007)
7. Hamsterin juoksupyörä (Ukraina 2014)
8. Suihkulähde (Irlanti 2012)
9. Elementtikerrostalo ja valaistu muumio (Espanja 2019)
10. Juoksumatot (Ruotsi 2017)
11. Tanssivat minirobotit (San Marino 2018)
12. Troijan hevonen (Montenegro 2012)
13. Paljettikoristeinen maitotonkka (Unkari 2017)
14. Piikkilanka-aita (Bosnia & Herzegovina 2016)
15. Pyykkinaru (Bosnia & Herzegovina 2008)
16. Laserleikkausrobotit (Azerbaidžan 2019)
17. Nyrkkeilyhanska (Armenia 2011)
18. Jättiläistuoli (Tanska 2019)
19. Jäävuori (Suomi 2019)
20. Naamioitu mallinukkearmeija (Romania 2018)
21. Palavat portaat ja flyygeliarkku (Ukraina 2018)
22. Takomista vaativa pallohäkki (Islanti 2019)
23. Kaksi tykkiä (Romania 2017)
24. Glitter-palikka (Australia 2016)
25. "Veriset tamponit" (Romania 2013)
26. Kuulavaste (Itävalta 2017)
27. Lasikuutio (Azerbaidzan 2013)

Bubbling under:
X. Hippibussi (Shava UMK:ssa 2015)
X. Liukumäki (Günther & D'Sanz UMK:ssa 2017)
X. Oranssi avokuplavolkkari (De vet du Melfestissä 2017)
X. Juna (Saara Aallon Queens Suomen biisivalintaohjelmassa 2018)

[Kibaya]

Kiitos kivasta raportista L-S!
Viisuboikottini onnistui kohtuullisesti. Yhtään esitystä en nähnyt!
Etukäteen tiesin Norjan saamelaiskytköksistä, mutta siinä se.

Conchita esittämässä Månsin Herosia on aika hauska, koska Conchitalla on omakin Heroes

Madonnasta sen sijaan kuulin paljonkin. Aika pian alkoi somessa kiertää kritiikki kannanottoa vastaan. Se oli "they asked us to boycott Israel, we should listen more carefully what they need, not to do what we want" - lyhykäisyydessään. Mikä on ihan tottakin, ei siellä mitään riitaa haluttu enempää haastaa, vaan boikotoida Israelia vastaan. Mutta sitten taas joku Madonna on niin semmoinen että jos hän ei olisi tehnyt noin (mikä IMO oli vähän mautonta) niin olisi kritisoitu sitä ettei hän tehnyt mitään. Mikä taas ei sovi hänen egolleen.
Mutta palestiinalaisten keskuudesta noussut toive oli nimenomaan ettei viisuihin osallistuttaisi, eikä niitä tuettaisi. Nyt Maddekin veti dollarit taskuun, vaikka omasta mielestään oli rauhan asialla. Liirum laarum, nii.

Aion kyllä katsoa viisut jälkeenpäin.
Mutten tiedä koska tai miten kauan ne on jossain areenassa

[marenkienkeli]

Kerrankin Putouksessa oli hauska osio, jonka aikana ei tarvinnut tuntea oloaan vaivaantuneeksi. SIC! Euroviisupotpuri (Ja ei, en sentään Putousta katsonut, mutta Youtube osasi suositella, kun en ollut kirjautunut sisään. )

[Pascal Lemoix]

Yleisön pyynnöstä: Euroviisuruno 2019



Olen poissa mukavuusalueeltani


Pidetään salassa, sä makua kaipaat
sydämeni kutsuu sinua
suoraan syliini
Onko se minun päässäni?
Sisimmässämme kuin
kuiva metsäpalo roihuaa
(Paise! Paise!)
ei palokuntakaan voi meitä auttaa

Minä annan mennä ja vastustan sitä
ihan kuin seinän takaa kuuluisi samoja ääniä
hänen sydämensä kielillä soi

Tulet tästä pitämään,
kaiken omani tulen jakamaan!

[L-S]

Olipas tosiaan kerrankin hauska Putous-sketsi tuo Euroviisupotpuri.


Yleisön pyynnöstä tämä myös tänne:

Oi mies, joka otti sydämen panttivangikseen
kuumista tunteista saatan punoittaa,
vaikka kurkku on tulessa
sormenjälkiesi happosateessa
käyn sinua miettimään,
ei riimitkään mahda tälle mitään

Oi mies, joka otti sydämen panttivangikseen
Voin viidakkosi olla,
syvälle minuun itsesi niittaa–
Äläkä unohda numeroani.
Anna rakkautta, niin ryhdyn rakastamaan,
ei riimitkään mahda tälle mitään

Oi mies, joka otti sydämen panttivangikseen
Onko liian myöhäistä rakastua?
Anna rakkautta niin ryhdyn rakastamaan
sisimmässämme kun metsäpalo roihuaa,
taidan ryhtyä sekoamaan.

Oi mies, joka otti sydämen panttivangikseen
Ei palokuntakaan voi meitä auttaa.
Joten naama umpeen asiasta,
panen sut nimeäni huutamaan
olen tänä yönä täynnä virtaa
joten häkää pönttöön ja reuhastamaan,
taidan ryhtyä sekoamaan

Krediitit sanoituksista Yle/Kalle Niemi ja Petter Pinola