Miulle jäi hieman laimea maku Ilosaarirockista. Syy ei ollut festarin vaan perjantaisen Springsteen-konsertin, joka
oli kyllä aivan mahdoton kokemus. Kolme tuntia musiikkia, lopussa yksi joululaulu ja kaiken lisäksi Bruce kävi
keikuttamassa takalistoaan noin puolen metrin etäisyydellä. Tai, no aluksi sitä matkaa oli metri, mutta mitä enemmän
olen kokemuksistani tarinoinut, sitä läheisemmäksi olen Brucen kanssa tullut.
Mutta tulihan siellä Rokissakin poikettua. Tarkoituksenani oli aloittaa SMG:llä, mutta puolet keikasta hujahti jonossa
ja toinen puolisko meni tuttavapariskunnan kanssa kiljuessa ja halatessa. Sitten vastaan sattui toinen tuttavapariskunta.
Eteenpäin pääsin vasta Samettivallankumouksen aikaan, jonka keikka olisi kai voinut olla paskempikin. Venetian Snaresia
yritin käydä ymmärtämässä, mutta luovutin ja siirryin odottelemaan Ismoa ja Tehoa, jonka jälkeen päätinkin siirtyä
kotiin näkemään unia.
Sunnuntaina olikin sitten Kauko Röyhkää & Riku Mattilaa sekä Lauri Tähkää & Elonkerjuuta, joita molempia piti käydä fanittamassa
kädet puuskassa. Lauri Tähkä sai kyllä taputtamaankin. Päivän ylläripylläri löytyi rentolavalta, Fanfare Ciocârliasta, josta en kotona
tykkäisi, mutta aurinkoisena sunnuntai-iltanahan se soi varsin mesevästi. Mike Pattonin aikaan alkoi olla jo sen verran viileää, että
oli pakko poiketa teltassa, mutta musiikille en oikein lämmennyt. Liian "erikoista". Jostain syystä heiluin rinteellä vielä Natuvissyjenkin
aikaan, mutta muutamien paukkujen jälkeen heräsin kotimatkalle.
Paljon tuli nähtyä kaukaisia kavereita ja taas lupailtua, että irtoan sinne ja tänne vastavierailulle, vaikka ne edellisetkin reissut ovat
vielä tekemäti. Mutta ehkäpä joku päivä. Kiva oli foorumilaisiakin nähdä ja pyytelen anteeksi, että olin koko tapaamisen ajan
suunapäänä. Yleensä olen kyllä hiljaisempi tapaus.
