Hausmylly.. mitä helvettiä osa 2!
Uusi ketju vanhat kujeet!
Tapahtunut tähän saakka:
Olipa kerran kaksi Viitasaarelaista dj:tä Enzo ja Micky, jotka suivaantuivat isojen poikien kettuiluun siitä että deejiit mitään muusikoita ole, ja päättivät sitten perustaa bändin. Syntyi rytmiryhmä jonka alkutaival käsitti lähinnä levysoitantoa, älämölöä, epämääräistä räpäyttelyä ja yleisölle vittuilua. Ensisingle Schysteemi näki päivänvalon vuonna 1990 ja kaikkien musiikkia vähänkään tuntevien harmiksi biisi sai tarpeettoman paljon radioaikaa etenkin Radio Keski-Suol.. Suomen taajuuksilla. Tästä pillastuneena pojat päättivät vääntää ihan pitkäsoiton ja mukaan saatiin haalittua Jari "Drome" Karjalainen jyväskyläläisen Downtown-yhtyeen riveistä. Enzon, Mickyn, Dromen ja DJ. Psychon (alias Pekka Mykkänen) tortun vääntämisen ansiosta saatiin aikaiseksi sellaisia klassikoita kuin Mua Haluttaa, Kiitolinjan Moppitukka, Tee mun päivä, Hessu Hopo ja Töpselituija. Kultalevyä pukkasi ja isoille pojille näytettiin närhen munat!
Lopullinen räjäytys tanssikansan tietoisuuteen tehtiin "Se musta mies" -biisillä. Ansiona vaatimattomasti mm. vuoden myydyin single, listoilla 28 viikkoa joista ykkösenä kymmenen. Pikkutuhmat sanoitukset yhdistettynä jytisevään tanssibiittiin puri kuin lehmä heinää. Schysteemi-levyn jälkeen alkoi hassunhauskan räpäytyksen aika pikkuhiljaa hiipiä ja Petri "Lowland" Alangon hypätessä mukaan tyyli alkoi muuttua pikkuhiljaa aikuisempaan suuntaan. Syntyi kokopitkä "Sä oot jees". Gigolo, Et jättää saa, Kaikki loppuu ja teinikorollojen takapenkillä oli pöksyt märkänä. Ensimmäisen levyn räpäytyspainotteisuus jäi vähemmälle ja laulua lisättiin radikaalisti. Sä oot Jees on Mylläkän myydyin levy. Lopullinen ero suomiräp-touhuun kiskaistaiin "Rakastaa - ei rakasta"-levyllä ja kaupanpäälle napattiin sija 3 Syksyn sävelessä "Mennyttä aikaa"-kappaleella.
Homma jatkui tasaisen tappavana kun kerran systeemi oli löytynyt. Pari strategisesti oikein valittua hittibiisiä levylle ja taas mentiin. Levy "Tahdon voimaa" ja sillä biisi "Ikävä lokakuu". Levy "Speedway" ja sillä biisi "Putoan pilviin". Say no more? Syksynsävel-kisoissa petrattiin sijoitusta pykälällä. Etupeltiin jäi vain Grönin Eikka. Mummojen puhelinryntäykselle kukaan ei voi mitään joten tuohan oli jo miltei voitto! Oikeastaan se yksi ja ainoa ohariksi laskettava tuotos syntyi vuonna 1994 kun "Peilipallo" näki päivänvalon. Siinä kun iskettiin puukko syvälle ja poikittain moneen omaan suosikkibiisiini vuosien varrelta coveroimalla niitä hieman vasemmalla kädellä silmät kiinni. Ei pysty oikein vieläkään kuuntelemaan. Samaisena vuonna julkaistiin myös ensimmäinen kokoelmalevy "Haustoori 90-94", joka sisälsi pääosin hieman arveluttavia re-mixauksia Hausmyllyn tuotannosta.
Speedwayn (1997) jälkeen bändi vaipui pitkäksi aikaa unholaan. Telakalla tai jotain. Kunnes Pop-Finlandia III oli saanut kaivettua pojat lauteille. Jengi pillastui jälleen Ikävästä lokakuusta ja jokin naksahti. "Scumback" oli levyn nimi ja "Hiljaisuuden äänet" pauhasi eetterissä. Pieni hengähdystauko ja lisää vauhtia hommaan haettiin "15-vuotta - Suuri puberteettikokoelma" levyllä, joka sipaisi kahden levyn kattauksen Myllytuotannosta 15 vuoden ajalta. Menoa, vauhtia ja vaaratilanteita riitti.
Ja sitten alkoikin oikea mylläkkä jota on kestänyt näihin päiviin saakka. Bändin kantava voima, todellinen primus motor eli Drome päätti hankkia leipänsä helpommalla, pakkasi kamat ja muutti radio-tv-ääneksi Las Palmasiin. Joku jo kerkesi hihkaista, että vihdoinkin tuo helvetinkone korahtaa viimeisen kerran, mutta mitä vielä. Keikkakitaristi Sami Asp toi soppaan puhtoisen poikabändiäänensä ja vuonna 2005 ilmestyi "Sateesta aurinkoon". Sävellysvastuun otti miltei kokonaan Alanko. Nyt puhuttiin ihan oikeasta bändistä. Ennen vedettiin otsikoissa remmillä Enzo, Drome, Micky ja nyt levyn kansikuvasta lähtien esillä oli hela bändi. Jakke (Rummut), Lowland (syntikat ja hilppeet), Sami Asp (kitara, laulu), Enzo (rupattelu), Micky (yleinen showmies ja laulu - kun mikki oli muistettu aukaista). Levy oli parasta vuosiin ja keikoilla menokaan ei ollut hyytynyt. Niin vanha kuin uusi tuotanto taipui Aspille heittämällä.
Ja mopo lähti käsistä. Tuli erimielisyys, bändi hajosi. Ei Myllylä. Nyyh. Alun lupailusta huolimatta raato kaivettin esiin ja alettiin puhaltamaan henkiin. Epäilys. Enzo ja Micky eivät halunneet luopua elämästään. Kaivettiin vanhoja partoja esiin. Drome, Dj Psycho. Ja loppujen lopuksi myös Lowland saatiin houkuteltua takaisin. Aikakausi 2006-2007 tuotti biisejä niin Dromen kuin Aspin laulamana. Lopputulos oli kuitenkin se, että 17.10.2007 ilmestyi levy jolla ei laulanut Drome eikä Asp, vaan Funkykarkureistakin tuttu Pasi "Poju" Heinonen. Levy "Kaverinkaverinkaveri" ja homma tuntui toimivan edelleen. Ääänimaisemaltaan Pasi on jotain sieltä Aspin ja Karjalaisen välimaastosta ja Lowland onnistui loihtimaan siihen ympärille varsin tunnistettavaa Myllysoundia. Suomipoppia, slovareiden kautta ankaraan dance-mättöön!
Kevät 2008.. maistiaisia 13. pitkäsoitosta on tarjoiltu. Enzo on siirtynyt bändin riveistä youtubeen viihdyttämään väkeä kännivideoillaan, mutta bändi jatkaa eteenpäin höyryjunan lailla. Vuosi 2009 lähestyy ja samalla 20-vuotistaiteilijajuhla. Jaksaako Myllyjuna vielä yhden mäen.. tarina jatkuu..