Master of Libris

[L-S]

No niin, seuraava kirja kehiin:

"Kukaties valimon vakuutuksiin voi luottaa; kukaties tämä uudelleenvalettu patsas kestää. Mutta minä en näe erityisiä perusteita uskoa siihen. Juuri mikään muukaan X:ään liittyvä ei ole kestänyt. Hän kuoli hiukan yli sata vuotta sitten, eikä hänestä ole jäänyt jäljelle muuta kuin paperia. Paperia, ajatuksia, lauseita, vertauskuvia, jäsenneltyä proosaa joka muuttuu ääneksi. Sattuu olemaan niin että tämä on juuri sitä mitä hän itse olisi halunnut; vain hänen ihailijansa esittävät sentimentaalisia valituksia. Hänen Croissetissa sijainnut talonsa purettiin pian hänen kuolemansa jälkeen ja sen paikalle rakennettiin tehdas jossa tislattiin alkoholia pilaantuneesta vehnästä."

[L-S]

Lisävihje lienee paikallaan:

"Kirjailijan monet muotokuvat kertoivat varhain tapahtuneesta hirvittävästä muodonmuutoksesta, joka oli tehnyt komeasta nuorukaisesta vatsakkaan, kaljuuntuvat poroporvarin. Kuppa, päättelevät eräät. Normaalia tuhatkahdeksansataaluvun ikääntymistä, vastaavat toiset. Kenties kaikki johtui vain siitä että hänen ruumiinsa tajusi säädyllisyyden vaatimukset: koska henki sen sisällä julistautui ennen aikojaan vanhentuneeksi, liha teki parhaansa sopiakseen kuvaan."

"Tavallinen mutta intohimoinen lukija sen sijaan saa unohtaa; hän voi lähteä välillä pois, olla uskoton muiden kirjailijoiden kanssa, palata taas ja ihastua uudelleen. Perhe-elämä ei pääse koskaan tunkeutumaan heidän suhteeseensa; suhde on kenties sattumanvarainen, mutta aina intensiivinen. Siitä puuttuu kaikki se arkinen kauna jota syntyy kun ihmiset elävät saman katon alla. Minä en koskaan yllätä itseäni huomauttamasta X:lle väsyneellä äänellä että hän ripustaisi pyyhkeen kuivumaan tai käyttäisi wc-harjaa. Tri Starkie taas ei voi olla tekemättä niin. Kuulkaa nyt, eivät kirjailijat ole täydellisiä, minun tekisi mieleni huutaa; eivät sen enempää kuin miehet ja vaimotkaan."

[Yabba]

Oscar Wilde - Dorian Grayn muotokuva

[L-S]

Eipä ole tuo.

"1851-57 [Romaanin X] kirjoittaminen, julkaiseminen. sitä vastaan käyty oikeudenkäynti ja voitokas vapautuminen syytteestä. Succès de scandale, jota ovat ylistäneet kirjailijat niin erilaiset kuin Lamartine, Sainte-Beuve ja Baudelaire. Vuonna 1846, epäillessään kykenisikö enää kirjoittamaan mitään julkaisemisen arvoista, X oli julistanut: "Jos minä vielä jonain päivänä ilmestyn, teen sen hampaisiin asti aseistettuna." Nyt hänen kilpensä kimaltaa ja säilänsä säihkyy kaikkialla. Croissetin naapurikylän, Canteleun, kirkkoherra kieltää seurakuntalaisiaan lukemasta kirjaa."

"Papukaijat ovat alun alkujaan inhimillisiä, etymologisesti siis. Ranskan perroquet on diminutiivi nimestä Pierrot, englannin parrot on johdettu nimestä Pierre, ja espanjan perico on peräisin Pedrosta. Kreikkalaisille papukaijojen puhekyky oli argumentti filosofisessa väittelyssä ihmisen ja eläinten välisistä eroista. Ailianos kertoo että "bramiinit pitävät niitä suuremmassa arvossa kuin mitään muita lintuja. He lisäävät että järkikin sen sanoo; sillä vain papukaija kykenee kunnolla jäljittelemään ihmisääntä." Aristoteles ja Plinius huomauttavat että juovuksissa lintu on äärimmäisen rietas. Mikä vielä osuvampaa, Buffon toteaa, että sillä on taipumusta epilepsiaan."

[Yabba]

Umberto Eco - Miten käy? Eli Econ pakinakokoelma

[L-S]

Ehei. Kyseessä on ihan romaani, joskin kyllä monia erilaisia tekstityyppejä, faktaa ja fiktiota yhdistävä ja teoreettista pohdintaa tarinankerrontaan sotkeva teos, mahdollisesti vähän samaan tyyliin kuin mainitun Econkin joissain romaaneissa. Eli siinä mielessä ollaan jo oikeilla jäljillä.

Paljastetaan vielä herra X, jolloin kirjan nimi ei todellakaan ole kaukana:

"Me tiedämme, että tämä sanomalehtitarina teki vaikutuksen Flaubertiin. Rivin "papukaija paisui hänen ajatuksissaan suunnattomiin mittasuhteisiin" jälkeen hän kirjoitti seuraavan huomautuksen: "Muuta eläin, vaihda papukaija koiraksi." Epäilemättä jokin suunnitelmanpoikanen tulevaa työtä varten."

[Pascal Lemoix]

Veikataan nyt sitten: Gustave.

[L-S]

Ei osu. Tarkennettakoon vielä, että molemmat kirjan nimessä esiintyvät sanat näkyvät myös tuossa edellisessä lainauksessa. Kirjailija on britti ja kirja vuodelta 1984.

[LazyBastard]

julian Barnes: Flaubertin papukaija.

En ole ko. kirjaa lukenut, mutta muita kirjailijan tuotoksia kyllä.

[L-S]

No niin! Siinähän se.
En ole itsekään lukenut kirjaa kokonaan, ja ehkä en luekaan, kun alkaa tuntua vähän siltä, että se näyttää varsinkin nykyajassa jo tietyllä tavalla ennalta arvattavalta.

Pisteet:

Jorssi 3

L-S 2
LazyBastard 2

DarkSide 1

Deni ½
elegia ½
kmaria ½

[LazyBastard]

Kisa jatkuu.

Katsoin hänen osoittamaansa suuntaan ja hän kumartui ja kohotti hamettaan, veti kouraansa puukon ja iski sen selkääni ohuen kesänutun lävitse, niin että kiljahdin säikähdyksestä ja kivusta. Mutta hänen liikahduksensa tajutessani olin ehtinyt käännähtää ja kumartua, niin puukko osui lapaluuhuni ja luisui pitkin selkääni viiltäen vain lihaani pitkän ja makean haavan. Sain heti tartutuksi hänen ranteeseensa ja väännetyksi puukon irti, kun hän iskunsa voimasta ja puukon luiskahtaessa suistui selkääni. Tällä tavoin putosimme molemmat maahan ja hän makasi selässäni ja pitelin toisella kädellä häntä ranteesta ja toisella pitelin puukkoa vereni vuotaessa lämpimänä pitkin selkääni ja kastellessa vaatteeni.

Mietimme molemmat lyhyen tuokion mitä mietimmekin ja olin kovin pelästynyt ja hartiaani kirveli kuin tulessa. Mutta käsittäessäni, etten ollut kuollut enkä edes pahasti haavoittunut, kieräytin äkkiä hänet alleni, tartuin häntä hiuksista ja painoin hänen päänsä maata vasten asettaen puukon hänen kurkulleen.

[Jorssi]

Cathy East Dubowski - Mr. & Mrs. Smith

[LazyBastard]

Aika hauska vastaus ajatellen sitä, että mikä tämä kirja oikeasti on. Tämä selventänee ympäristöä:

Tämän sanottuaan hän antoi kirjoittaa minulle turvakirjan ja lähetti minut pyynnöstäni Turkuun odottamaan hänen kirjeensä valmistumista, sillä ennen kirjoittamistaan hän halusi keskustella linnanpäällikön ja muiden Suomen herrojen kanssa. Myös hevoseni sain takaisin ja valitettuani matkavarojeni vähäisyyttä hän antoi minulle uuden nutun, koska entinen kutistui pesussa, ja kaksi Lyypekin guldenia, mikä oli omiaan rohkaisemaan ja ilahduttamaan mieltäni. Tällä tavoin ratsastin Turkuun asemiesten saattamana kuin tärkeäkin herra ja mieltäni mairitteli, kun ihmiset pysähtyivät kaduilla katselemaan minua.

Mutta nähdessäni tuomiokirkon mahtavan tornin kohoavan edessäni ja mustakaapuisten naakkojen käheästi kirkuen lentelevän torinin ympärillä rauhattomien sielujen kaltaisina valtasi mieleni terveellinen nöyryys, unohdin turhamaisuuteni enkä enää tuntenut itseäni pöyhkeäksi kuin kukko, vaan laskeuduin hevosen selästä, luovutin sen asemiesten pideltäväksi ja menin kirkkoon rukoilemaan. Paavin pannanjulistusta uhmaten piispa Arvid piti näet kirkon avoimena ja antoi suorittaa siellä tavanomaiset messut kuin mitään ei olisi tapahtunut, eivätkä tuomiokirkon kaniikit ja papit rohjenneet olla noudattamatta hänen käskyään lukuunottamatta vanhimpia ja viisaimpia, jotka kannattivat terveellistä ohjetta: parempi katsoa kuin katua, ja heittäytyivät sairaiksi tai muunlaisin verukkein yrittivät palvella samalla kertaa kahta herraa.

[elegia]

Juha Ruusuvuori: Kaniikki Lupus?

[Suvi]

Mikä tämän oikea vastaus oli?

[LazyBastard]

Ah, olen autuaasti unohtanut koko kilpailun. Pyydän nöyrimmästi anteeksi ja lupaan jo tänään laittaa lisävihjeitä. Juha Ruusuvuori ei ole oikea vastaus, mutta suomalaisesta kirjailijasta on kyse. Kirja ei myöskään ole kovin tuore.

[Walker]

Jos ei veikkaa, ei voi voittaa
Mika Waltari - Mikael Karvajalka ?

[LazyBastard]

Täsmälleen oikea vastaus!

Pisteet:

Jorssi 3

L-S 2
LazyBastard 2

DarkSide 1
Walker 1

Deni ½
elegia ½
kmaria ½

[Walker]

Ei romaani, tunnettu kirja silti.

"Toimistoni poliisitutkijat löysivät paljon myöhemmin tästä tapahtumasta heikon johtolangan.
Tutkin tuota pikaa ensi kertaa poliisin kirjaamislistaa, panin merkille Clay Bertrand -nimen
"muut nimet" -kohdassa ja haastattelin konstaapeli Habighorstia. Siistinnäköinen, nuori
Habighorst, jolla oli oivallinen muisti, sai tapahtuman palautettua mieleensä yksityiskohtaisesti,
joskin jokseenkin stoalaisen rauhallisesti. Tulevaisuudessa tämä tapahtuma ja se, että muisti
sen, toisi unohtumattoman tuloksen. (Ks. luku 18.)
Luultavasti mielenkiintoisin yksittäinen esine, joka saatiin haltuun Shaw'n pidätyksen
aikana, oli hänen osoitekirjansa. Se antoi jonkinlaisen käsityksen hänen viettymyksestäään
hankkia tilapäisiä ystävyyssuhteita Euroopan mahtavan ylimystön joukosta."

[Purple]

Clay Bertrandista ja Shawista tulee mieleen JFK - avoin tapaus. Kirjailijan nimi ei tule mieleen vaikka pitäisi, kun se on tietty se tyyppi ite, siis se, jota Kevin Costner leffassa esittää. Hävettävä muistiaukko. Alkaa C:llä? Carrison? Tai jotain.

[Walker]

Clay Bertrandista ja Shawista tulee mieleen JFK - avoin tapaus. Kirjailijan nimi ei tule mieleen vaikka pitäisi, kun se on tietty se tyyppi ite, siis se, jota Kevin Costner leffassa esittää. Hävettävä muistiaukko. Alkaa C:llä? Carrison? Tai jotain.

Sieltä tuli heti kirja ja elokuva. Kirjailijakin oli niin lähellä että hyväksytään
New Orleansin piirisyyttäjä Jim Garrison.

Jorssi 3

L-S 2
LazyBastard 2

DarkSide 1
Purple 1
Walker 1

Deni ½
elegia ½
kmaria ½

[Purple]

Kirjan lukemisesta taitaa olla reilusti yli kymmenen vuotta, enkä leffaakaan ole hetkeen nähnyt, mutta Clay Bertrand/Shaw oli melkoisen mieleenjäävä tyyppi.

Koitetaanpas tällaista pätkää seuraavaksi:

"Tuhannet kerrat olin parhaani mukaan sietänyt Fortunaton loukkaavaa käytöstä, mutta kun hän rohkeni solvata minua, vannoin kostoa. Sinä, joka niin hyvin tunnet sieluni syvyydet, et kuitenkaan epäille, että olisin lausunut julki uhkaukseni. Aikanani saisin kostoni; sen olin lujasti päättänyt - mutta juuri päätökseni lujuus sulki pois pienimmänkin varomattomuuden. Minun ei tullut ainoastaan rangaista, vaan lisäksi rangaista itseni siitä lainkaan kärsimättä. Vääryys jää kostamatta, jos kosto tavoittaa lopuksi kostajan itsensä. Samoin kosto jää turhaksi, jos se, joka on vääryyden tehnyt, ei tajua kostajaa kostajaksi.

On siis ymmärrettävä, että en sanoin enkä teoin ollut antanut Fortunatolle aihetta epäillä hyvää tahtoani. Hymyilin edelleenkin hänelle avoimesti, kuten oli ollut tapanani, eikä hän tiennyt, että hymyni nyt johtui hänen tuhonsa ajatuksesta. "

[Jorssi]

Tämä on Edgar Allan Poen Amontillado-tynnyri, joka löytyy ainakin Korppi ja Kultakuoriainen sekä muita kertomuksia -kirjasta.

[Purple]

Oikein, oikein ja oikein. Jorssi kysyy.

Jorssi 4

L-S 2
LazyBastard 2

DarkSide 1
Purple 1
Walker 1

Deni ½
elegia ½
kmaria ½

[Jorssi]

"Odotushuoneen yhdellä seinällä oli vitriinissä kustantamon viime aikoina julkaisemia teoksia. Aloin katsella kertomakirjallisuuden nimikkeitä, mutta silmäni osuivat valtavaan kuvateokseen Marionettien maailma. Se maksoi kaksikymmentäviisi dollaria, mutta vitriinin lasin läpi se näytti niin paksulta, että kirjan täytyi sisältää jokaikinen puisesta päästä tai marionetin narusta ikinä otettu valokuva. Päätin ostaa sen Saxonylle kiitokseksi kaikesta vaivannäöstä. Tiesin, että ele merkitsisi hänelle jotakin enemmän kuin oikeastaan halusin, mutta viis siitä. Hän ansaitsi sen."

"Marshallilla oli kolme kissaa, joiden nimet olivat Eka, Toka ja Kolmas. Hänellä oli ollut ne vasta vähän aikaa, mutta ne olivat isäntiä talossa. Ne kulkivat hänen kirjoituspöydällään kun hän kirjoitti ja hyppivät pöydälle kun olimme syömässä. En koskaan saanut tietää, pitikö hän enemmän Annasta vai kissoista. Hänen vaimonsa Elizabeth oli kuollut muutamaa vuotta aikaisemmin, joten siinä hirviömäisessä talossa asuivat vain he kaksi ja ne kolme kissaa."