Runoja, runoja

[marenkienkeli]

Kibs. En minäkään vääriin tunteisiin oikeasti usko. Siihen tosin, että joissain tilanteissa tietyt tunteet ovat ylimitoitettuja.

[Kibaya]

Enkelinen
Sinun runosi osui minun suoneen, joka kumpuaa ihan omista fiiliksistä. Ne vain istuivat niin hyvin yhteen
Vaikka molempien tilanne on aivan eri. Tekstin syntyessä olin itse juuri käynyt keskustelua, jonka aikana tein runoni aiheen havainnon.

[Pascal Lemoix]

Vuodet vierivät, mutta päivät matelevat.
Minä matelen päivien kanssa.
Matelemme meren rantaan, missä
vuodet ryöppyävät koskeen.

Kuuntelemme vuosien pauhua.
Ja äkkiä olemme illassa.

[Vanilla]

kaikki on niin uutta
hengittää sun vierellä
kuunnella sydämen ääniä

välillä hengitys salpautuu
ajatukset pysähtyy
kauneuden olemus on siinä hetkessä
tietoisuudessa hetkellisyydestä

hetkenkin erossa saattaa piillä
pelko ja yksinäisyys
tai toivo ja yhteenkuuluvuus

vanhat arvet, epäonnistumiset
valtaa ajatukset, tunteet

kerro mulle ettei ole mitään pelättävää
että kaikki menee kuten pitää mennä
lupaa mulle se pieni pala
jonka voin kantaa mukanani
johon voin turvata

joskus saatan kadota
vaikka olisitkin siinä
lupaa mulle se pieni pala
että voin kantaa sitä mukanani
silloinkin kun katoan tässä hetkessä

theia! Tää niin kuvaa mun viimeisintä kolmea kuukauttani. Melkein itkin, kun luin. Kiitos!

[Shay]

Varovaisin askelin mukaasi lähdin.
Luottamus oli minulle vaikeaa.
Hymyilevin silmin minut omaksesi otit.
Minä vihdoin uskalsin antautua.
Kesti se vain hetken, etäännyit.
Hellän kätesi kosketukseen silti luotin.
Silmäsi odotin minuun vielä palaavan.
Niin ei käynyt, lähdit, katosit.
Niin hauras on onni.

---

En ole osannut runoilla pitkään aikaan enkä varmaan silloinkaan.

[Kibaya]

Nimeton - osa 45.

"Ei se mitään" ne sanois.
Missä siinä on totuus?
Jos lähtisin, ottaisin ja nousisin.
Olisin vain. Mennyt.
Ei se mitään, otetaan huomenna uudestaan.
Mutta ei se ole enää ollenkaan sama asia.

[Lyyra]

Kibayan ja Triple H:n yhteisinnoittama kalastuksen ja päänsäryn problematiikkaa pohtiva minirunoni kuuluu:


Särjen pään: särjen pään.

[Pascal Lemoix]

Ja kaikki innolla viivaamaan sanoja lehdistä: http://blogit.hs.fi/runolehti/

Voi olla aika vaikeata ja turhauttaakin, kun ei saa oikeita sanoja. Mutta voishan sitä kokkeilla...

[Pascal Lemoix]

"Tiedän kyllä, minne ohjaan"
sanoi kapteeni viimeisine sanoineen.
Sinne painui - meren pohjaan -
illallisineen, kaksine kanoineen.

[Pascal Lemoix]

Romaaninokkeluuksia (Johanna Sinisalon inspiroimana)

Käymme lauantaina Prismassa koko perhe. Parkkipaikalla nostelen ostokset autoon ja tunnen kassien painon. Eikä ihme, en ole saanut Helenalta enää aikoihin.

Rämpytän hissin nappulaa, mutta turhaan, se ei enää nouse ylimpään kerrokseen.

Pitkän takkini vetoketjussa on vikaa. Olen koko pituudeltani kuin aukirepsottava sepalus.

[Pascal Lemoix]

Rakkaudesta juopunut shakkihevonen

Rakkauteni linnoituksen raunioista
nousee viimeinen hevonen.
Harppaa komeasti sotilaiden rivin yli,
vaikka viertääkin vasempaan.

Eespäin oitis ponnahtaa
ja oikeaan laitaan laskeutuu.
Kuningattaresi ja kuninkaasi
erossa hieman toisistaan.

Kiivas, uljas, ratsu jalo
loikkaa keskemmälle.
Lähettien ulottumattomiin
keskelle puolustuksen.

Haarukkaan etenee,
nolaa kuninkaalliset kodissaan.
Epäsäätyinen hevoinen
siivetön, vallaton.

Kun shakkaan sinua,
ei kukaan pääse väliimme.

Ei edes Matti.

[Kibaya]

Rakkaudesta juopunut shakkihevonen

[Pascal Lemoix]

Uusi Dingo innoitti minut iskelmäkeijouden äärelle:

"Juuri kun mä eilen siivosin / Saulia tuuletin ja matot tamppasin / Sinä sanoit: "He was in" / minä kaljakauppaan ramppasin"

[Pascal Lemoix]

Vaalitulosruno:

Kihniössä kaikki huusivat
komennettuna tahdissa:
"Jytky!"

Minä istuin parkkipaikalla
vanhassa WWW-kuplassa
ja huusin itsekseni:
"Jutku!"

[marenkienkeli]

Ahdistus purkautui viime yönä pitkästä aikaa runoihin. Ensin tuli perus ahdistusrunoja, mutta sitten löysin aasinsillan kautta (ehe ehe) eläinrunot. Kirjoitin myös parhaan haikuni ikinä (Sijaiskärsijä-runo). Olin jo suunnittelemassa myös eläinaiheisen, kuvitetun runokirjan julkaisua. Aamulla osasta runoista mystisesti löytyi haiku- ja tankarunomittaan nähden liikaa tavuja. Ei ehkä ihmetytä, jos kirjoittaa silmät sikkurassa klo 4.30.

Sijaiskärsijä
sikolätin perällä
sikaa sijaistaa
-----------

Karhu karjaisee
metsästyksen melskeessä
perseessä luoti

[marenkienkeli]

Todellisuuden
kohtaaminen ahdistaa
kun ei vain jaksa
eikä edes halua
saati sitten kykyne.

[Pascal Lemoix]

Tuo Sijaiskärsijä on mainio

[Kibaya]

Vaikka kaikki on aiemmin hajonnut ja kadonnut, ei se ole absoluuttinen totuus.
En katoa.
En hajoa. En, vaikka elämä hajottaisikin välillä.
Olen hieno ihminen. Mun sisällä on uskomaton voima ja siksi mä olen välillä palasina.
On monia joille se voima on vaikea kestää.
Mut siellä se on. Luotan siihen.

[marenkienkeli]

Nyt on hyvin tuottoisa kausi (valitettavasti) meneillään. Tänäänkin on jo viisi runoa tullut raapustattua. Terapiarunous.

Tässä yksi hieman paremmissa fiiliksissä kirjoitettu tanka-runo kuukauden takaa:

Kuutamon lapsi,
varjoista viehättynyt
näkee kauneuden
missä muut näkevät vain
toivottoman pimeyden.

[Pascal Lemoix]

Remppandeeros

Viisitoista viestiä, viisi osapuolta;
lopulta tulee mies ja lyö muutaman pienen naulan ikkunalistaan

Tämä kaupunki on savuton,
tämä konduktööri on junaton:
auttaa kaikessa muussa paitsi työtehtävissään

Tämä oksennus ei kuulu tälle siivoojalle
tämän lapsen kasvatus ei kuulu tälle vanhemmalle

Lakkoon, lakkoon kaikkia yllytetään,
vaikka omista hommista on lakattu
ja tehdään täyteen vain työsopimuksia.

[theia]

Nyt on hyvin tuottoisa kausi (valitettavasti) meneillään. Tänäänkin on jo viisi runoa tullut raapustattua. Terapiarunous.

Tässä yksi hieman paremmissa fiiliksissä kirjoitettu tanka-runo kuukauden takaa:

Kuutamon lapsi,
varjoista viehättynyt
näkee kauneuden
missä muut näkevät vain
toivottoman pimeyden.

Tää oli tosi kiva!

Mä kirjoitin kans. Piti kirjoittaa opiston tunnille Ruma ankanpoikanen -inspiroituneena teksti, kysyin Kibalta et kuinka pitkä pitää olla, ei ollut sanottu, no minähän kirjoitan haikun.

Menin fordelle.
Löysin kaltaisiani.
Olen kotona.

[Suvi]

Menin fordelle.
Löysin kaltaisiani.
Olen kotona.

[marenkienkeli]

Onnellisen maanantain runo

Elämässämme
soivat suloiset soinnut
ja sydämeni
tanssii samoin sävelin
kuin sinun sydämesi.

[marenkienkeli]

Näköjään myös hyvästä olosta saa ammennettua runouteen.

Rakkauden matematiikkaa

Tässä maailmassa
puolikkaat ihmiset
tarvitsevat toisia puolikkaitaan.

Me emme tarvinneet
toisia puolikkaita,
koska olimme jo Kokonaisia.

Ja juuri silloin,
kun kaksi Kokonaista kohtaa,
voi käydä näin.

Että kaikkien lakien vastaisesti
Kokonaisista
voi tulla vieläkin kokonaisempia.
Eikä silloin 1+1 ole enää 2.
Vaan paljon enemmän.

[marenkienkeli]

En minä
sinua vihaa

sinä olet
niin pahasti rikki
että rikot
kaiken ympärilläsi

sinä rikoit
myös minut
Rikoit sydämeni
Revit siivet selästäni

Mutta en minä
sinua vihaa

Sillä vanhat siipeni
olivat kasvaneet
väärään kohtaan

sinä
rikoit minut
ja olen siitä kiitollinen

Sillä vielä
on tuleva aamu
Jolloin nousen ylös
ja lennän
Ylemmäksi kuin koskaan!