forde.munfoorumi.com

Yle Areenassa näkyy vielä dokkari: Kutkuttavan ihanat kirjat.

Joskus teininä luin muutaman äiteen Harlekiinin, mutta kyllästyin siihen samanlaiseen jyystöön mikä esiintyy joka kirjassa. Jyystöä saa olla kirjoissa, mutta mieluummin jännittävämmin ja yllätyksellisemmin. Katsoin kuitenkin tuon dokkarin...no siinä on komeakroppainen kansikuvamies, joka puhui vähän hörhöjäkin (ja sai tästä pienen pisteen vaikka muuten on kovin omahyväinen ), konvehtirasia ja tavallisia ihmisiä, jotka kirjoja lukevat. Yllätyin että kirjailia on tuollainen vanhempi mies, tai en ole ikinä edes ajatellut asiaa. Dokkari on muutenkin jotenkin surkuhupaisan huvittava.

Mikä on teidän suhteenne näihin rakkautta ja intohimoa tihkuviin kirjoihin? Vai onko teidän elämänne jo valmiiksi sitä?

"Miksi tosielämä ei voisi olla sitä? Meillä on siihen täysi oikeus. Miehet saavat luvan olla sellaisia!" keskustelivat kaksi tuhtia intialaisnaista.

Haastan kaikki lukemaan yhden Harlekiini-kirjan tämän vuoden aikana.

En ole tainnut koskaan lukea Harlekiineja, vaikka jotain viihtellisiäkin kirjoja kyllä nuorempana luin. Mutta tuontyyppisissä kirjoissa käsittääkseni naisten ja miesten välinen suhde on vielä pahemmin konservatiivinen kuin vaikka saippuaoopperoissa.

Mutta hyvä sentään, jos Harlekiinien kansikuvamies on nykyään vähän modernimpi mies, eikä enää Fabio.

Nugat kirjoitti:
Haastan kaikki lukemaan yhden Harlekiini-kirjan tämän vuoden aikana.

Apua, onko pakko? En ole ikinä lukenut Harlekiineja. Mielestäni ne kannetkin ovat jo sen verran keijoja, etten edes yksin ollessa kehtaisi lukea niitä. Tosin meidän mökillä on ainakin yksi Harlekiini-kirja, ehkä luen sen sitten joskus kesällä.

Suvi kirjoitti:

Nugat kirjoitti:
Haastan kaikki lukemaan yhden Harlekiini-kirjan tämän vuoden aikana.

Apua, onko pakko? En ole ikinä lukenut Harlekiineja. Mielestäni ne kannetkin ovat jo sen verran keijoja, etten edes yksin ollessa kehtaisi lukea niitä. Tosin meidän mökillä on ainakin yksi Harlekiini-kirja, ehkä luen sen sitten joskus kesällä.

On pakko.

No ei ole. Ajattelin, että siitä lukukokemuksesta voisi saada keijoa keskustelua aikaiseksi.

Suvi kirjoitti:

Nugat kirjoitti:
Haastan kaikki lukemaan yhden Harlekiini-kirjan tämän vuoden aikana.

Apua, onko pakko?

Nimenomaan.
Haastaa saa, en osallistu

Mä myönnän tämän puutteen ja myönnän etten ole koskaan ymmärtänyt niiden merkitystä
Siinä missä en ymmärtänyt Sinä&Minän ( ) tai Reginan ( ) novellien hienoutta ja tarkoitusta.
Olen myös vähän huono lähtemään lukemaan sellaista jota en ymmärrä.

Kibaya kirjoitti:
Mä myönnän tämän puutteen ja myönnän etten ole koskaan ymmärtänyt niiden merkitystä
Siinä missä en ymmärtänyt Sinä&Minän ( ) tai Reginan ( ) novellien hienoutta ja tarkoitusta.
Olen myös vähän huono lähtemään lukemaan sellaista jota en ymmärrä.

En mäkään ole ymmärtänyt. Mutta jotkut niitä lukee. Kai ne sitten saa helpommin kiksit sellaisista.

Olen lukenut yhden harlekiinityyppisen romaanin. (En ole varma, oliko se juuri Harlekiini-sarjaa vai jotain toista, mutta samaa kuraa ne kaikki kai on.) Olin lomailemassa Goalla ja hotellin aulassa oli hyllyllinen asiakkaiden (lähinnä suomalaisten ja ruotsalaisten) jättämiä kirjoja. Halusin biitsilukemiseksi jotain mahdollisimman pöljää, joten valitsin harlekiinin. Tarinan juonta en enää muista. Muistan kirjasta oikeastaan vain sen, että lukiessani mietin että eikö ne ikinä pääse asiaan. Piti lukea yli puoleen väliin, ennen kuin päästiin varsinaiselle -osastolle. Ja sekin oli kauhean tylsää luettavaa. Ei varmaan tule luettua toista.

Mä ostin tuossa taannoin junalukemiseks harlekiinin paranormal romance- kategoriasta. Todella keijoa lukemista.

heartless kirjoitti:.... paranormal romance- kategoriasta..

Onko niillä kategoriatkin? Toi kuulostaa aika keijolta.

Mein kirppiksellä kävi yks mummo, joka onnistui jotenkin aina löytämään sieltä Harlekiini-kirjoja.

Itse en ole moisia koskaan lukenut.

Nugat kirjoitti:

Suvi kirjoitti:

Nugat kirjoitti:
Haastan kaikki lukemaan yhden Harlekiini-kirjan tämän vuoden aikana.

Apua, onko pakko? En ole ikinä lukenut Harlekiineja. Mielestäni ne kannetkin ovat jo sen verran keijoja, etten edes yksin ollessa kehtaisi lukea niitä. Tosin meidän mökillä on ainakin yksi Harlekiini-kirja, ehkä luen sen sitten joskus kesällä.

On pakko.

No ei ole. Ajattelin, että siitä lukukokemuksesta voisi saada keijoa keskustelua aikaiseksi.

Kyllä mä voin lukea melkein mitä vaan, mutta mä mietin, että miten sellaisen kirjan saa käsiinsä? Emmä kehtaa ostaa/lainata sellaista

Onko teidän kirjastossa "tuo kirja, vie kirja" -osastoa? Sieltä vois löytyä, eikä kukaan näe jos viet sieltä yhden Harlekiinin.
Mielenkiintoinen haaste kyllä.. Meidän äitillä vois ollakin joku Harlekiini, tai ainakin mulla on muistikuva, että se on joskus sellasta lukenut..

Eikö teidän kirjastossa ole itsepalvelulainausautomaattia? Siinä ei ainakaan tarvitse katsoa kasvoista kasvoihin kirjastovirkailijan kyllästynyttä ilmettä kun joku taas hankkii luettavakseen* Harlekiinin.

Harlekiinin lukemisessa on tosiaan monia haasteita, alkaen siitä miten saada Harlekiini käsiinsä menettämättä kasvojaan jatkuen siihen, miten Harlekiini kannattaa päällystää, jotta sitä kehtaa lukea junassa. Esim. Sodan ja rauhan kansia ei ehkä kannata laittaa, koska Harlekiinit ovat todennäköisesti Sodaksi ja rauhaksi liian ohuita. Tulisi löytää jokin ohut klassikkoteos.

(Ja ei, en lupaa itse lukea Harlekiinia. )

Edit: *wtf, mun viestiin ilmestyi linkki johonkin lainamainokseen, kun kirjoitin erään sanan. Joudun siis käyttämään kiertoilmausta, koska en halua että mun viestejä käytetään mainontaan. )

L-S kirjoitti:Harlekiinin lukemisessa on tosiaan monia haasteita, alkaen siitä miten saada Harlekiini käsiinsä menettämättä kasvojaan jatkuen siihen, miten Harlekiini kannattaa päällystää, jotta sitä kehtaa lukea junassa. Esim. Sodan ja rauhan kansia ei ehkä kannata laittaa, koska Harlekiinit ovat todennäköisesti Sodaksi ja rauhaksi liian ohuita. Tulisi löytää jokin ohut klassikkoteos.

Vanhus ja meri?

Mä muistelisin, että mummo luki Harlekiineja tai jotain vastaava hömppää. Varsin avoimesti vieläpä. Niitä oli pitkä rivi kirjahyllyssä.

Teillä on selkeästi vanhentuneet käsitykset Harlekiineista. En mä nyt väitä, että ne mitään laatukirjallisuutta on, mutta esim. Nora Roberts kirjoittaa Harlequin Silk -kategorian kirjoja, Tess Gerritsenin tuotantoa löytyy Bestseller-kategoriasta jne.

Joo, on Harlekiinit muuttuneet vuosikymmenissä. Mä muistan joskus nuorna flikkana lukeneeni vanhoja Harlekiineja silloisen poikaystävän vanhempien mökin ullakolla sateisina kesäpäivinä. En saa päähäni, mitä laatua ne mahtoivat olla (*lisäys, muistinpas! "Viettelys" ), mutta sellaisia punakantisia jyystön odotuksen rakentamiseen keskittyviä opuksia. Kaameaa luettavaa, enkä kyllä sellaista vaivautuisi enää käsiini ottamaan. Mutta on niistä lukuhetkistä, mökistä ja tunnelmasta, jääneet hyvät muistot...

Sittemmin en muista ko. kirjallisuutta lukeneeni ennen burnoutia. Sen jälkeen, kun alkoi nuppi olla siinä kuosissa, että pystyi jotain lukemaan (kuukausiin en pystynyt keskittymään sen vertaa, että olisin jaksanut lukea edes mainoksia), niin oli pakko aloittaa kevyesti. Kauppareissulla oli helppo napata siitä hömppähyllystä jotain. Aluksi romantiikkaan painottuvia, sitten voimien lisääntyessä dekkareita(kin ). Tajusin vasta jonkun ajan kuluttua, että ne on Harlekiineja Kun ei ne olleet sellaisia, mitä ne mun muistoissa oli. Enihau, nyt on mulla pitkä rivi niitä kirjahyllyssä, varsin avoimesti vieläpä On mulla ollut tarkoituksena viedä niitä kirpparille myytäväksi, ainakin sitä varsinaista hömppää. Osa noista dekkareista on ihan hyviä, niistä voisi osan säästää. Kivaa kevyttä lukemista. Keskittyminen kun on taas välillä vähän hakusessa, kun pari vaahtosammutinta vaatii huomiota useimmiten juuri silloin, kun pääsee sellaiseen olotilaan, että voisi lukea jotain hyvää

Mä voin ottaa haasteen vastaan ja lukaista yhden Harlekiinin, jahka saan tuon yösyöttölukemisena olevan Taru Sormusten Herrasta luettua (sen neljännen kerran). Tulenko tekemään viiltävän terävän kirjallisuusanalyysin, kun saan sen Harlekiinin luettua?

Viimekesänä törmäsin teatteriystävään yliopiston kahvilassa (huomatkaa virittely ollaan tässä ihan kultturelleja ja älykköjä )
Jostain puhe kääntyi Harlekiini kirjoihin ja todettiin, että sellainenhan on luettava. Kirjastosta yritin, mutta ei sieltä sattunut käsiin kuin Nora Robertsia. Semmosen lainasin, mutta en kertakaikkiaan saanut aloitettua.
Homma jäi silleensä kesäksi. Teatterityyppiin en ole törmännyt, joten en tiedä, onko hän saanut käsiinsä pehmeää taskuromantiikkaa. Minulle aihe palasi mieleen Maunulan s-marketissa pimeänä syksyisenä iltana pitkän pitkän työpäivän raossa. Mikäs siinä oli nostaessa kirjapakkaus, jossa oli kaksi teosta samaan hintaan, kassahihnalle. Kurkkua en tainnut samalla kertaa ostaa... Ei Harlekiinia kukaan katsonut. Saati minua.

Kirjat tuli luettua. Robertsi oli balettiteemalla, niin siinä oli joku pieni yhteys omaan elämään. Panojuttuja ei kylllä ollut nimeksikään. Enempi semmoista täydellisen naisen kuvailua, joka oli hieman ärsyttävää.
Toinen kirja... no siinäkin oli täydellinen nainen, joka hairahtuu rikkaaseen pomoonsa. Pimu on nätti, mutta pukeutuu vaatimattomasti peitellen sitä ja hoitaa työnsä kunnolla, vaan ei voi vastustaa miestä kun hän tulee lähelle. Yrittää vastustaa, mutta lankeaa mieheen kerran tahi kaksi. Lapsihan siitä tulee, kun on pilleri unohtunut, eikä voi kertoa siitä miehelle, kun ei voi olla miehen rahojen perässä. Kriisi. Naisen on jätettävä kaikki.
Mies etssi naisen muutaman vuoden perästä käsiinsä ja suuttuu, kun ei tiennyt lapsesta. Muutaman kiemuran ja naisen täydellisyyden osoittelun jälkeen loppu on onnellinen. Mies tajuaa, että hän on ollut tyhmä. Happy end!

Aurora B. kirjoitti:En mä nyt väitä, että ne mitään laatukirjallisuutta on, mutta esim. Nora Roberts kirjoittaa Harlequin Silk -kategorian kirjoja, Tess Gerritsenin tuotantoa löytyy Bestseller-kategoriasta jne.

Tess Gerritsen? Harlekiineissa?

Hyllystä (ja sähköisestä hyllystä eli Audiblesta) multa löytyy pari Tess Gerritseniä, mutta en ole niitä tätä ennen Harlekiineina tajunnut pitää. Eiväthän ne mitään klassikkoteoksia ole, mutta ihan kivaa luettavaa, kun ei halua ajatella mitään. Nora Robertsiakin olen lukenut vissiin kirjan tai parin verran, ja Danielle Steeliä (jota pidän Harlekiinina, vaikka ei kai sitä Harlekiini-sarjassa julkaista) luin joskus viitisentoista vuotta sitten paljonkin.

Jos haluaisin taas Harlekiineja lukea, voisin ihan hyvin niitä mennä kaupasta tai kirjastosta hakemaan. Mä en muutenkaan tykkää siitä, että kirjallisuutta jaotellaan "hyvään" ja "huonoon". Kaikella kirjallisuudella on oikeutuksensa. Jos joku ihminen viihtyy kirjan parissa, eikö se ole täyttänyt tarkoituksensa?

Ai niin. Luin juuri tenttikirjasta, että Harlekiinit ovat Kanadan merkittävin kulttuurivientituote. Esimerkiksi vuonna 1990 Harlekiinit haukkasivat 40 % USA:n pokkarimarkkinoista. Että kaipa niitä joku lukee. Tai luki ainakin silloin.

Lumikki75 kirjoitti:

Aurora B. kirjoitti:En mä nyt väitä, että ne mitään laatukirjallisuutta on, mutta esim. Nora Roberts kirjoittaa Harlequin Silk -kategorian kirjoja, Tess Gerritsenin tuotantoa löytyy Bestseller-kategoriasta jne.

Tess Gerritsen? Harlekiineissa?

Joo ne on niitä Gerritsenin kirjailijauran alkukauden tuotoksia vuoteen 1995 asti. Sen jälkeen hän siirtyi näihin "sairaalatrillereihin". Näitä kirjoja on ilmeisesti alettu nyt suomentamaankin.

Katselin eilen netistä America's Next Top Modelin seiskakautta, ja siinä kuvattiin kuvitteellisiin Harlekiineihin kansia Fabion kanssa.