forde.munfoorumi.com

Musiikkipelit kivoja on. Muovisten soittimien rämpytys tai hoilaus tai molemmat. Ja niin pois päin.


Nyt on Kalilla dilenma johon mielipiteitä kaipaan oman funtsimiseni reunaan. Olen ollut kiltti poika koko vuoden, ja koska Wiille on Rock Band jo julkaistu ja Guitar Hero: World Tour tulossa, pitäisi näiden kahden väliltä keksiä joululahja itselle.



Hinnat on Verkkokaupan mukaan suunnilleen samat. Molemmissa peleissä on rummut, mikrofoni ja kitara. Lisäkitaralla voi lisäksi soittaa bassoa. Mahtaako soittimissa olla jotain laadullista eroa tai muuta? Sen tiedän, että jos Wiillä haluaa kaikkia yhtä aikaa soitella, pitää olla neljä Wiimotea, Rock Band menee vissiin usb-liitännän kautta. Wii on soittimien kanssa omassa tapauksessa kumminkin edellä, koska minulla ennestään on GH3 jonka kitara on yhteensopiva. GH-kitara ei toimi Rock Bandissa, joten se on pieni miinus.



Wiin Rock Bandista on riisuttu muiden alustojen nettilataukset ja jotain muuta. World Tour kumminkin kampittaa tässä ja on ensimmäinen Wii-peli, johon saa netistä ladattua lisäkappaleita. Kappalelistat on muuten makuasia, mutta Rock Bandissa tulee hiukan päällekkäisyyttä omistami GH3:n kanssa. Rock Bandin suppeammassa valikoimassa on muutama hyvinkin miellyttävä ralli ja World Tourissa enemmän tuntemattomia suuruuksia.
http://en.wikipedia.org/wiki/List_of_songs_in_Rock_Band
http://en.wikipedia.org/wiki/List_of_so ... World_Tour

Tällä hetkellä kallistun GH: World Touriin yhteensopivuuden ja nettilatausmahdollisuuden vuoksi. Onk kellä oman käden kokemuksi muovirummuista ja kännisest hoilotuksest naapuri kiusaks?

edit:
IGN arvosanat Rock Bandille 7.9 ja World Tour 8.8 yay.

edit2:
World Tour taisi voittaa nyt: http://www.youtube.com/watch?v=KYgS_c9LWkI

Tuolla World Tourissa oli ihan mielettömiä biisejä Everlong! Toolia! Kaikkea muutakin!

Me wants!

Musiikkipelit on muutenkin ihan huippuja. Singstareja kun Pleikalle löytyy kunnon kasa, tosin tuo Suomirock on ostamati, pitäis sekin laittaa hankintalistalle.

theia kirjoitti:Tuolla World Tourissa oli ihan mielettömiä biisejä Everlong! Toolia! Kaikkea muutakin!

No todellaki! Mitä hittoa, Negramaron Nuvole e lenzuola!

Joulupukille tiedoksi, että oon ollu niin perhanan kiltti taas koko vuoden että nyt pitäs kyllä päästä vähän rokkaamaan.

Noniin. Perjantaina raahasin kaupungilla helevetin isoa Guitar Hero World Tour -laatikkoa ja pohdin, että ihmiset varmaan katsovat, että siinä on setä ostanut sukulaislapselle kivat muovirummut lahjaksi.



Hauskaa on, mietin, kun istuin perjantai-iltana sohvalla kaljatölkki pöydällä ja karjuin mikrofoniin Motörheadin Overkilliä. Paukuttelin toki myös rumpuja ja tiluttelin muovikitaraa. Mikrofoni menee piuhalla kiinni Wiin usb-liitäntään, mutta mikki vaatii, että samalla on käytössä myös Wiimote, joka on toki perseestä, jos ei haluaisi investoida lisäohjaimiin isompaa yhteispeliä varten. Kitaraa on maustettu alakaulaan lisätyllä kosketuspinnalla, joka toimii whammy barina tai sitten joitain nuotteja voi soittaa sitä pitkin sormia liu'uttamalla kuin Eddie Van Halen. Rummut on jämäkät, mutta pitävät aika kovaa kuminaa kun niitä kepeillä paukuttaa, joka taas haittaa biisin kuulemista. Rummut eivät aluksi tuntuneet hintansa väärtiltä, mutta kun on hiukan saanut tatsia, niin hauskathan ne on.

Parhaimmillaan yhdessä voi pelata neljä tyyppiä; kitara, basso, laulu ja rumpuraidoilla tai sitten voi yksin pelata jotain näistä. Bassoraita tuntui aika turhalta, mutta oli ihan ok, kun soitin sitä hard-tasolla (kun yleensä soitan kitararaidan mediumina). Laulu on hyvin toteutettu ja yllättävän hauskaa, vaikken laulaa osaakaan. Hyvä biisivalikoima houkuttaa hoilaamaan ja vaihtelua tuo pelillinen muutos. Siinä missä rummut ja kitara on sitä lyö/paina tuota väriä, niin laulussa mennään rytmin ja sävelkorkeuden mukaan. Sanat on vaan hiukan pienet ja tuhruiset, joka ei ainakaan helpota oudomman kappaleen tulkintaa, menee skättäämiseksi.

Pelimoodit on tuttuja, mutta hiukan säädettyjä, eli single, training ja career. Careerissa on erilaisia keikkoja, joissa on 3-5 biisiä. Muutaman eri keikan väliltä voi valita ja kun keikka on soiteltu, aukeaa uusi(a). Yksinpelissä keikkojen biisit vaihtelivat, riippuen siitä mitä soitti, eli lista ei ollut ihan sama jos halusi kitaroinnin välillä vaikka rummuttaa. Uramoodissa voi valita ryhmän koon mukaan millä soittimella ja vaikeustasolla soitetaan ja välillä vaihtaa vaikka lauluksi, ilman että pitäisi soittaa biisejä uudestaan.

Verkkopalvelusta voi maksua vastaan ladata lisää biisejä. Tarjonta oli vielä aika vähäinen; muutama vanha biisi, bond-tunnari sekä Metallicalta ja REMiltä kolme uusien levyjen kappaletta. Kappaleen hinta taisi olla pari euroa. Blind Melonia latasin kokeeksi ja soitettavaksi sen sain.

Niin että tyytyväinen olen pakettiin. Pelkästään kitaroinnin puolella peli tuo vain uusia kappaleita soitettavaksi vaikka kitaraan onkin tuotu uusia mausteita. Rummut ja laulu on kumminkin hyvää, uutta sisältöä, mikä pitää mielenkiintoa yllä. Lisäksi rokkarin voi nyt rakentaa itse, eikä tarvitse valita valmiista vaihtoehdoista. Bändin logon voi myös itse ahkeroida ja kappaleitakin pääsee tekemään, jos into riittää. Sisältöä on siis aika reippaasti, eikä kallis hinta johdu vain rumpusetistä.

OMG OMG tahtoo World Tourin!

Jos tulis vähän enemmän veronpalautuksia, menisin ostamaan ton. Näillä näkymin ei kuitenkaan rahat riitä.

GH World Tour vaikuttaa hauskalta ajanvietteeltä, mutta mulle tuli ekana mieleen,
että missä tuollaista settiä säilytetään kun pelistä menee uutuudenviehätys eikä si-
tä tahkota enää joka päivä..? Miten isot esim. nuo rummut ovat?

Nimim. Pysytään asiassa

Sippura kirjoitti:GH World Tour vaikuttaa hauskalta ajanvietteeltä, mutta mulle tuli ekana mieleen,
että missä tuollaista settiä säilytetään kun pelistä menee uutuudenviehätys eikä si-
tä tahkota enää joka päivä..? Miten isot esim. nuo rummut ovat?

Melko kookkaat ovat. Itse laitoin ne viehättäväksi sisustuselementiksi levysoittimen viereen, keskelle olohuonetta.

Rumpujen jalat irtoavat ja menevät kolmeen osaan. Rumpuosan lautaset lähtevät myös irti, joten palasina se menee hiukan kompaktimpaan tilaan. Jos kaupassa näkee pelipakkauksen, saa kohtalaisen hyvän kuvan millaiseen tilaan kasan voi varastoida.

Kaverit hankkivat myös kyseisen pelin, tosin Pleikka kolmoselle, mutta hauskaa oli toisellakin alustalla pelatessa. Galin kattavaan arvioon voi monelta kohtaa samaistua, mutta muutamasta pointista haluan esittää eriävän mielipiteeni.

Galileo kirjoitti:Rummut on jämäkät, mutta pitävät aika kovaa kuminaa kun niitä kepeillä paukuttaa, joka taas haittaa biisin kuulemista. Rummut eivät aluksi tuntuneet hintansa väärtiltä, mutta kun on hiukan saanut tatsia, niin hauskathan ne on.

Rummuthan näiden bändipelien suurin vetovoima ovat ja kaiken toimiessa World Tourin rumpusetti voisi olla lähes täydellisyyttä hipova. Nyt monia pelaajia vaivanneet valmistusvirheet häiritsevät pelikokemusta, eikä toimiviakaan rumpuja saa ilman pelin valmistajan tarjoamaa kaapelia ja viritysohjelmaa säädettyä kaikkia miellyttävälle tasolle.

Galileo kirjoitti:Hyvä biisivalikoima houkuttaa hoilaamaan ja vaihtelua tuo pelillinen muutos.

Jos nyt totta puhutaan, niin pelin biisivalikoima on lähes täydellinen katastrofi. Vaihtelua on toki ihan mukavasti, mutta isomman porukan hauskanpitopeliksi kappalelista on järkyttävän pienelle sektorille suunniteltu ja latistaa (yhdessä onnettoman nettilatauspuolen kanssa) pelikokemusta liiankin paljon. On haluttu miellyttää musadiggareita, jotka voivat innoissaan onanoida marginaalibändien kappaleille ja samalla vähemmän vihkiytynyt kuluttaja hyppii biisejä yli, koska täysin tuntemattomien laulujen esittäminen on vaikeaa ja turhauttavaa.

Activisionilla on tainnut unohtua se mikä kilpailevan pelisarjan puolella on tajuttu alusta alkaen: näiden pelien on tarkoitus olla hauskoja, niin peleinä kuin kokemuksina. Verenmaku suussa kilpaileminen voi toki olla osa peliä, mutta päätarkoitus se ei saa missään nimessä olla. Nyt esim. kokonaisten keikkojen pakkosoitattaminen jättää ikävän jälkimaun suuhun. Onneksi kuluttajalla on nyt mahdollisuus myös valita, kun tuki Rock Band -sarjan toiselle osalle saatiin viimein ulos.

Kyseessä oli ennemminkin kattava käyttökokemus. Olen myös lukenut rumpuja vaivaavista herkkyysongelmista, mutta itse saan kyllä lyönnit rekisteröitymään, jos en nyt ihan höyhenenkevyesti hivele.

Biisivalikoimakin on kovin subjektiivinen juttu. Se löytyy netistä, joten sitä voi tutkiskella ennen hankintapäätöstä. Itse olen pitänyt itselleni tuntemattomimmistakin kappaleista (miinus Toolin tuotanto). Tylsää olisi vain ennestään tuttuja kappaleita tahkota ja sittenhän niihin tutustuu. Edellisen GH:n perusteella ostin jonkun levynkin kun jostain viehätyin. Jokatapauksessa kappaleita voi quick playnä soittaa miten haluaa ja netin kautta saa lisättyä jo ennestään suurta kappalevalikoimaa.

Hirmu kätevää, että kaveripariskunta hankkii suunnilleen poikkeuksetta
kaikki mahdollliset uudet musiikkipelit ja härpäkkeet, niin niitä pääsee
itsekin sitten kokeilemaan

Pääsin aikaisemmin viikolla kokeilemaan Singstarin Suomirokki-editiota
ja eka laulettava biisi oli tietty CMX:n Ruoste. Tykkäsin siitä ominaisuu-
desta, että alkuperäisesittäjän laulun sai laitteista sen verran kovalle, et-
tä oma "laulaminen" ei kuulunut sieltä alta ollenkaan

Aika vaikeaahan tuo oli, ja jos biisiä ei tunne ennestään niin minä en aina-
kaan osaisi laulaa kappaleita pelkästään niiden kuvioiden mukaan. Hyviä
biisejä tuossa Suomirokissa ainakin oli mukana

Sippura kirjoitti:Aika vaikeaahan tuo oli, ja jos biisiä ei tunne ennestään niin minä en aina-
kaan osaisi laulaa kappaleita pelkästään niiden kuvioiden mukaan.

No kyllä. Oma suosikkini näistä hakuammuntaloilotuksista oli GH World Tourissa ekan kerran
kylmiltään vedetty The Mars Voltan L'Via L'Viaquez, toinen hakkaa rumpua vieressä niin etten
kuule biisistä mitään, hyvä kun pystyin naurultani jotain ulisemaan. Kyllä se läpi kai saatiin.

ToyWiz kirjoitti:Jos nyt totta puhutaan, niin pelin biisivalikoima on lähes täydellinen katastrofi. Vaihtelua on toki ihan mukavasti, mutta isomman porukan hauskanpitopeliksi kappalelista on järkyttävän pienelle sektorille suunniteltu ja latistaa (yhdessä onnettoman nettilatauspuolen kanssa) pelikokemusta liiankin paljon. On haluttu miellyttää musadiggareita, jotka voivat innoissaan onanoida marginaalibändien kappaleille ja samalla vähemmän vihkiytynyt kuluttaja hyppii biisejä yli, koska täysin tuntemattomien laulujen esittäminen on vaikeaa ja turhauttavaa.

Jeps.. tällaisia fiiliksiä puski meikäläisellekkin kun ensi kertaa biisilistaa lueskelin

Mutta aloitetaanpa siitä kun joulupukki oli salakuunnellut märkiä uniani ja toi lahjaksi:





Omaa shoppailuani on jarrutellut lähinnä se, että ennakkokuvitelmissani olin sijoittanut pelin yksinkertaiseksi "painele-nappuloita-käsketyssä-järjestyksessä"-peliksi, mutta jo tutoriaalia rämpytellessä totesin olevani väärässä. Ja kun sain ensimmäisen biisin tulille niin tajusin mikä siinä pelissä imee mukaansa. Sitähän piru vie luulee olevansa oikeastikkin joku kitaristi Ja sitten taas ei kun tasoa nostamalla loppui nakkisormista kapasiteetti

Biisilista ei kyllä minustakaan sovi ensivilkaisultaan suuren yleisön houkuttimeksi. Ja itseänikin aluksi tympi kun suurin osa biiseistä oli joko uppo-outoja tai sitten ärsyttäviä renkutuksia. Mutta daa! Biisitpä saivatkin aivan uuden katsantokannan kitaran varressa. Se mitä joskus olin vihannut osoittautuikin loistokipaleeksi kun yrittin kieli suussa muljuten hakea pikkurilliä oikealle fretille. Ja ne oudommatkin veivät heti mukanaan. Paljon biisin mielenkiintoon vaikuttaa myös se miten kappale on "nuotitettu". Jo nyt joistan biiseistä löytyy ilmiselviä suosikkikohtia mitä oikein odottaa että pääsee runttaamaan Taas itseäni miellytävä biisi on ollut "vihreä-fretti-puoli-minuuttia-pohjassa" odottelua. Onneksi vaikeusastetta muuttelemalla ja soittimen vaihtaminen kitarasta bassoksi tai päinvastoin on saanut biiseihin taas lisäsävyjä.

StarPowereihin yms. muihin lisäpisteidenhaalimishärpäkkeisiin ei ole tullut vielä tutustuttua kovinkaan tarkasti. Tähän saakka on vain tullut vähän fiilisteltyä

Alkoi jo houkuttelemaan biisilistan laajentaminen vanhojen peliversioiden muodossa. Kaippa tuo kitara pelittää edellisten GH-pelien kanssa?

Ja sitten jos haluaa tietää miten näistä hommista oikeasti keskustellaan niin eikun kitarasankari.nettiin: "Choketin John the fishermanissa niiden Hammer-onien jälkeen, semmosessa sin-ora-sin-HOPO:ssa. Kaiken muun FC:tin. Se otti päähän."

Ja jos ne nettipuheet GH: Metallicasta pitävät paikkansa niin voi

Wiggin kirjoitti:Ja jos ne nettipuheet GH: Metallicasta pitävät paikkansa niin voi

Tällaista viestiä tuli Metallica Mailing Listillä oleville joulukuun puolivälissä:

"Metallica . . . Guitar Hero . . . It's Official! Yes, we know, it's the worst kept secret in rock-n-roll but we're here now to finally confirm that there will indeed be an all-Metallica Guitar Hero game released in the first half (!?) of 2009. Guitar Hero Metallica allows you to play as us in either single instrument or band career game modes in your choice of some famous settings (Tushino Airfield anyone?) or new venues with in the round staging. Included are 28 Metallica songs along with a few from some of our buddies like as Alice in Chains, the Foo Fighters, Slayer, Machine Head and Queen. There is also an all new Expert+ difficulty setting featuring two bass drum kick pedals (!!!) along with all the gameplay modes from Guitar Hero World Tour."

Kuluvan vuoden ekasta puoliskosta on puhe, itse en ole kuullut mitään sen
tarkempaa ilmestymispäivämäärää muualta. Innolla kyllä odotan tätä versi-
ota.

Ja bonuksena biisi/biisejä Queeniltä - jee

Wiggin kirjoitti:Ja kun sain ensimmäisen biisin tulille niin tajusin mikä siinä pelissä imee mukaansa. Sitähän piru vie luulee olevansa oikeastikkin joku kitaristi Ja sitten taas ei kun tasoa nostamalla loppui nakkisormista kapasiteetti

Joo, kyllähän nuo oudommatkin kappaleet nostavat tasoaan "soittimen" äärellä kunhan vain menoa ja meininkiä löytyy. Silti varsinkin bändisoitannassa toivoisi yleismaailmallisempaa kappalevalikoimaa, sillä etenkin laulajan hommaa tunnetut biisit helpottaisivat ja muuttaisivat selviytymistaistelusta mukavaksi illanviettoviihteeksi.

Kavereitten kanssa onkin nyt mahdollisesti tarkoituksena tilailla Kanadan puolelta molemmat Rock Bandit ja päästä täten hakkaamaan laajempaa biisilistaa ja hyödyntämään ko. pelin mittavaa ladattavan musiikin puolta.

Minä taas selvittelin mitä Nintendo-maailmassa tapahtuu ja havaitsin, että Wiille ilmestyvä Rock Band 2 on yhteensopiva GH-soittimien kanssa. Lisäksi ennakkojuttujen perusteella, siinä missä ensimmäisen osan Wii-versiosta oli tiputettu suuri osa toiminnoista pois, on kakkosessa kaikki mitä muillakin alustoilla (latausmahdollisuudet tosin rajoituksin). Menee siis hankintaan kun ilmestyy, vaikka biisilistassa taisi jotain päällekkäisyyksiä tullakin. http://en.wikipedia.org/wiki/List_of_so ... ock_Band_2

Palaan vielä aikaisemmin puhuttuun:

Guitar Hero Metallica -trailer



Muoks. Ja julkaisua P-Amerikan ulkopuolella toukokuun alussa.

Jos omistaa mahottoman hyvän mielikuvituksen niin PC:llä voi myös reenata omaa e-soittamista, tosin näppäimistöjä saattaa kulua useampia. Tosimiehet ja miksei naisetkin soittaa tietysti läppärillä ja töissä.

http://fretsonfire.sourceforge.net/

Mä oon nyt niin täpinöissäni siitä tulevasta Guitar Hero: Metallicasta, etten
tänne osaa muuta postatakaan

Enivei, tänään tuli sähköpostia pelin biiseistä:

All Nightmare Long
Battery
Creeping Death
Disposable Heroes
Dyers Eve
Enter Sandman
Fade To Black
Fight Fire With Fire
For Whom The Bell Tolls
Frantic
Fuel
Hit The Lights
King Nothing
Master of Puppets
Mercyful Fate (Medley)
No Leaf Clover
Nothing Else Matters
One
Orion
Sad But True
The Sword - Black River
Seek And Destroy
The Memory Remains
The Shortest Straw
The Thing That Should Not Be
The Unforgiven
Welcome Home (Sanitarium)
Wherever I May Roam
Whiplash

Alice In Chains - No Excuses
Bob Seger - Turn the Page
Corrosion of Conformity - Albatross
Diamond Head - Am I Evil?
Foo Fighters - Stacked Actors
Judas Priest - Hell Bent For Leather
Kyuss - Demon Cleaner
Lynyrd Skynyrd - Tuesday's Gone
Machine Head - Beautiful Mourning
Mastodon - Blood & Thunder
Mercyful Fate - Evil
Michael Schenker Group - Armed and Ready
Motorhead - Ace of Spades
Queen - Stone Cold Crazy
Samhain - Mother of Mercy
Slayer - War Ensemble
Social Distortion - Mommy's Little Monster
Suicidal Tendencies - War Inside My Head
System of a Down - Toxicity
Thin Lizzy - The Boys Are Back in Town

*Track list subject to change*

Itse en GH: Metallicasta ole juurikaan kiinnostunut, mutta itseäni huvitti suuresti jostain lukemani tieto, että siihen saisi rumpuihin toisen pedaalin. Tuplabasari jeah!

Tosta setistä sentään tunnistaa suurimman osan biiseistä

Kuherruskuukausi World Tourin kanssa on ohi ja taivun entistä enemmän tässä ToyWizin kannalle. Yleismaailmallinen biisilista on hyvä sanavalinta. Nyt kun on alkanut penkomaan biisejä vähän tarkemmin, niin vähiin kävivät ne yllätykset ja uudet tuttavuudet. Moni biisi osottautui melko latteaksi yninäksi, joihin tuskin enää tulee palattua.

Mutta! Lisähankintojen aika:



Ostaa paukautin siis Guitar Hero 3: Legends of Rock pelin kitaralla
Eipähän koko revohkan tarvitse haukotella takapiruna, vaan yksi lisää pääsee osallistumaan . Tuo pelin mukana tullut Kramer
on selkeästi pienemmän kokoinen ja hieman enempi lelumaisempi World Tourin mukana tulleeseen verrattuna. Mutta hyvin tuntuu
toimivan vaikka HC-käyttäjät tuota Krameria kovasti moittivatkin. Meidän pelisessiot käsittävätkin pari parin tunnin aktia viikossa,
ei 8-10 tunnin mättöjä per päivä, joten jos tuo kestäisi Fretit tuntuvat äkkiseltään hieman äänekkäimmiltä ja Whammy Bar on lyhyempi.

Itse GH3 on vielä korkkaamatta. Täytyy katsoa jos vaikka viikonloppuna velipojan kanssa innostuisi. Pikkusen kakistuttaa suuri cover-biisien määrä Pitää ottaa kaljaa enempi, niin jos sitä ei huomais

Emperor Pälpätipää kirjoitti:Jos omistaa mahottoman hyvän mielikuvituksen niin PC:llä voi myös reenata omaa e-soittamista, tosin näppäimistöjä saattaa kulua useampia. Tosimiehet ja miksei naisetkin soittaa tietysti läppärillä ja töissä.

http://fretsonfire.sourceforge.net/

Kyllä, läppärillä ja milloin missäkin, Fretsi on kova muodossa tai toisessa (ja pääsyy miksi luennolla oli napit korvissa ). Ja tuleehan pelin mukana myös annos Jurgen Guntherswarchzhaffenstrassenia

Pythonin rektaalirauhaset ja %&rkele!

Ensimmäinen kalustotappio eikä tässä olla leikitty kitarasankaria vasta kuin kuukaudenpäivät.
Rupesin ihmettelemään satunnaisia soraääniä pitkissä tasaisissa nuottisarjoissa ja valikkoliikkuminen
vahvisti epäilykseni. Strum baria klikatessa kertaalleen alaspäin huljahti valikko välillä kaksi pykälää
alaspäin. Nämä tuplalyönnithän ei tuolla valikoissa surffatessa järin häiritse, mutta soitantaan tuo
kyllä sen verta sgriik-urgh-ääniä, että eikun rekkulan tekoon.

Olis odottanu näillä pelaamismäärillä hiukka kauemmin WT:n kitaran kestävän.

Onneksi tuli hankittua tuo Kramer, niin ei viikonlopun sessiot ihan tyssänneet

Wiggin kirjoitti:
Pythonin rektaalirauhaset ja %&rkele!
.
.
Olis odottanu näillä pelaamismäärillä hiukka kauemmin WT:n kitaran kestävän.

No propsit sitten Kodinykköselle. Rikkinäinen kitara heille ja minulle uusi.

On se tuo WT:n kitara kuitenkin sen verta kookkaampi että sen mielellään sen jo ottikin takaisin

Unohdinko kertoa? Oltiin perjantaina pelaamassa Guitar Hero World Touria ja oli ihan pakko saada se itellekin! En jaksanut kaupoille lähteä, joten tilasin netistä. Nyt ootellaan, huomenna käyn hakee jostain pari lisämotea Wiille, että voidaan kaverien kanssa pelata kimpassa. En malta odottaa! Oon jättänyt Wiin aika oman onnensa nojaan, kun on ollut niin paljon muuta ja on vaan yksi ohjain, niin harvemmin tulee oltua yksin kotosalla että viittis pelailla. Mario Kartia on sentään tullut jonkin verran pelattua.

Emilia kirjoitti:Nyt ootellaan, huomenna käyn hakee jostain pari lisämotea Wiille, että voidaan kaverien kanssa pelata kimpassa.

Jos ei ole kiire, niin honkkarikonkkarista tilaamalla saa parin kolikon säästön: http://www.e-ville.hk/fi/product/view/?id=171