Eettinen ja ekologinen elämä

[Shay]

Ilmastonmuutospuheiden vain yltyessä ryhtyy itse kukin miettimään: "Mitä minä voin tehdä maailman hyväksi?"
Yksilöt tekevät valintoja omassa elämässään, yhteisöt menevät kohti omavaraisuutta ja kiertotaloutta
ja yhteiskunta rämpii hitaasti perässä politiikan suon kautta kohti uhkakuvien värittämää tulevaisuutta.

Mitkä ovat teidän valintojanne maailman hyväksi? Mistä ette missään nimessä luovu? Missä asiassa haluaisitte parantaa?
Mitkä ovat sellaisia asioita, jotka mielestänne kuuluvat jokaisen ihmisen velvollisuuksiin eettisen ja ekologisen elämän puolesta?

[Shay]

Ihmisen perusvelvollisuuksina olen pitänyt kierrätystä. Viime aikoina olen yrittänyt parantaa tapojani
muovin kierrätyksessä ja yhä useampi muovirasia päätyykin kierrätykseen. Muovin vähentäminen
yksilöllisesti tuntuu aika typerältä, kun töissä lapan roskikseen enemmän muovia kuin koko perhe kotona kuukaudessa.
Ja meidän tehtaamme on kuitenkin aika pieni paikka. Silti olen etsinyt vaihtoehtoja muovisille säilytysrasioille
ja ostoslistalla olisi eväsleiville ainakin mehiläisvahakääre. Muoviset mikrokupit, pakasterasiat ja jotkut juomapullotkin
kestävät parhaimmillaan vuosikymmeniä, joten niiden korvaaminen ei ole listallani päälimmäisenä.

Eettisten ja ekologisten vaatteiden löytäminen ei ole nykyään enää niin vaikeaa, mutta sen lisäksi vaatteiden tulisi olla
itselle sopivia, tyylikkäitä ja siedettävän hintaisia. Kaikkien näiden kriteerien täyttyminen tuntuu olevan lähes mahdotonta,
joten yritän pitkästä aikaa ommella itselleni vaatteita Suomessa tehdyistä kankaista. Kunhan ei ainakaan tarvitse ostaa
mitään H&M:n krääsää.

Kasvisruokavalioon en todellakaan aio siirtyä, mutta yritän lisätä kasvisruuan määrää ruokavaliossani ja kokeilla koko ajan
lisääntyviä, uusia kasvisproteiinivaihtoehtoja. Olen ostanut viime aikoina lihaa yhä enemmän lähiruokaringistä ja mielelläni
ostaisin enemmän tavaraa suoraan tuottajalta. Harmi vain, että lähiruokarinkimme tuottajat ovat suurin osa yli 100 kilometrin
päästä.

Auto on toinen, josta en voi luopua, vaikka mielelläni pyöräilen, jos vain mahdollista. Aika ja kannettava tavara usein
rajoittavat tätä vaihtoehtoa kuin myös talvinen sää, jossa en suostu enää pyöräilemään. Sain siitä tarpeekseni kouluaikana.

Turha krääsä ja halvat muovilelut, joita aina välillä kotiimme ilmestyy, saavat minut näkemään punaista. Jos kapitalistinen
yhteiskunta ei loisi lapselle tarvetta saada kaikenlaista turhaa, hän varmaan joutuisi leikkimään pelkästään itse tehdyillä leluilla.

Ihanteellinen talous olisi osana kiertotaloutta oleva lähes omavarainen yksikkö, joka ei olisi riippuvainen kunnan sähkö- ja vesiverkosta
ja joka pystyisi kuluttamaan tuottamansa jätteen energiaksi. Tähän on turha kuvitella pääsevänsä, mutta haaveillahan saa...

[Kibaya]

Eettisten ja ekologisten vaatteiden löytäminen ei ole nykyään enää niin vaikeaa, mutta sen lisäksi vaatteiden tulisi olla
itselle sopivia, tyylikkäitä ja siedettävän hintaisia. Kaikkien näiden kriteerien täyttyminen tuntuu olevan lähes mahdotonta,
joten yritän pitkästä aikaa ommella itselleni vaatteita Suomessa tehdyistä kankaista. Kunhan ei ainakaan tarvitse ostaa
mitään H&M:n krääsää.

Jos olisin keskipainoinen ja voisin käyttää yleisimmin saatavilla olevia vaatekokoja (eli ad. 44 asti) löytäisin itselle helposti kivoja ja oman tyylisiä vaatteita oman budjetin sisältä.
Ne olisi ekologisia, eettisiäkin, eikä mitään kertakäyttökamaa.
Mutta koska en ole, joudun aika usein ostamaan a)sitä mihin mahdun b)sitä mihin riittää rahat. Tai nyt tällä hetkellä prioriteettien ollessa toisinpäin.
Ensin on mentävä sinne mihin rahat riittää ja sitten katsottava missä riittää koot ja minkä voi laittaa tuntohäiriöiselle keholleen ylle.

Tilannehan on se, että tarve olisi uusille kengille, housuille, pitkähihaiselle paidalle/kollaripaidalle ja syystakille. Ja mun rahatilanne on, että sillä määrällä mitä mulla on käyttävissä ne riittää H&M:n valikoimiin. Olen tätä pyöritellyt pari päivää, että mitä teen vai en mitään. Jos en tee mitään, en ainakaan kuluta epäeettisesti, mutta sitten on riski että en kevään aikana poistu kotoa koska ei ole vaatteita. Töihin pitäis mennä ja siellä ei tunnetusti saa olla alasti, eikä varmaan aamutakissa kuten kotona.
Samaan aikaan on hirveä olo, koska H&M on nimenomaan ollut se pulju minkä vaatteita en missään tilanteessa halua ostaa. Eikä H&M suinkaan ole ainoa, mutta se kirkkain kärki.

Muutamia eettisiä vaihtoehtoja on, joilla ei hinnat ole ihan siellä tapissaan, mutta valitettavasti eettinen ja ekologinen elämä ei ole alemman tuloluokan ihmisille.
Jos t-paita maksaa toisessa paikassa 49.50 ja toisessa 14.50. En kritisoi sitä, että eettinen ja ekologinen vaate maksaa enemmän, onhan se aika selvä että kun ihmisille maksetaan työstä kunnon palkka ja raaka-aineiden hankinnassa ei ehkä käytetä sitä kangastehdasta mikä tuhoaa luontoa samalla, ei sillä saa samaan hintaan tuotteita kuin sillä missä on käytössä lapsityövoimaa ja epäinhimillisiä työoloja. Puhumattakaan niistä misssä kankaat ostetaan halvimmalta tehtaalta missä ei ole esim. minkäänlaista kemikaalivalvontaa.

En vain pääse yli tästä ja tuntuu että omassa päässäni kierrän kehää pohdintojeni kanssa.
Voi olla että kohta olen sitten vain kesävaatteissa, kun ei ehjänä ole mitään muuta.

[Kibaya]

Jatkoa vaatepohdinnoille eettisen ja ekologisen näkökulman kannalta.

On olemassa eettisiä vaatetoimijoita, jotka teettää vaatteita kotimaisesta kankaasta, kotimaisella työvoimalla, mutta esim. virossa.
On olemassa ekologisia vaatetoimijoita maahantuojina. Luomuvaatteita ja muita ekosertifikaatein varusteltuja tahoja.
Osalla on jopa isoja kokoja.
Näillä on aika kovat hinnat ja tietyssä mielessä suppea valikoima, varsinkin jos vertaa "muihin".

Kävin viikonloppuna kaverin seurana Triplassa ja olin todella oman mukavuusalueen ulkopuolella.
Siellä oli useita liikkeitä, jotka oli kuin kopioita H&M:n yms. pikamuotipaikkojen vaatteista. Osa oli selkeästi myös suunniteltu kertakäyttöiseen käyttöön ja laatu oli mitä sattuu. Kankaat oli heppoisia, saumat myös aika kepeitä ja kestävyys ei ollut liitettävissä niihin vaatteisiin.
Liikkeet oli isoja ja tilavia, niissä oli paljon tavaraa ja mietin vain mihin ne kaikki menee, kun ei ne mitenkään tule myydyksi. Huomasin ahdistuvani tästä että paikat on täynnä huonosti tehtyjä, huonolaatuisia ja todennäköisesti epäeettisissä työoloissa (en vielä jaksanut perehtyä, mutta "made in bangladesh" ei herätä luottamusta) tehtyjä.

Kyse on nyt siis niistä parinkympin housuista, vitosen t-paidoista ja vaatteista jotka kestää n. kolme kuukautta käytössä.
Mulla on yks saatu hihaton toppi mikä hajoaa aina vähän kun sen pistää pesukoneeseen. Siihen vaan ilmaantuu reikiä ja se katoaa pala palalta. Se on kesällä hyvä, kerää itseensä hien ja on ohut kangas esim. sohvalla, mutta just katoin että se ei todennäköisesti kestä ensi kesään asti, jos joudun pesemään sitä koneessa. Eikä käsinpesu nyt ole sitten vaihtoehto.

Mutta kaiken kaikkiaan tässä yritän hakea sitä, että vaikka meiltä katoaisi kaikki henkkamaukat, niin tilalla on jo tusina samanlaisia, erilaisilla nimillä varustettuja liikkeitä. Toivon kovasti olevani väärässä ja edes joku niistä kirkasvalohelveteistä kertakäyttövaatteineen olisi edes osittain sellainen ei-kertakäyttövaatteita myyvä.
En tarkoita että pitäisi siirtyä ostamaan marimekkoa tai näitä näennäisklassisia, jotka myös ovat siinä ja siinä ovatko kuinka eettisiä tai ekologisia enää, kun tuotanto on siirretty täysin rahan perässä ties minne.

Vaateteollisuus on yksi vaikeimpia osuuksia tässä eettisyydessä ja ekologisuudessa.
Osaisinpa ommella... (vaikka siinäkin tulisi sitten eteen juuri se kankaiden tuoton eettisyys yms.)

[Shay]

Mun vaatekokoelma on eettisyyden ja ekologisuuden puolesta edelleen yhtä vajaa kuin kaksi vuotta sitten, kun aloitin tämän ketjun. Johtuen lähinnä siitä, että en ole ostanut uusia vaatteita. Kirpparilta olen ostanut muutaman vaatteen ohimennen, mutta ei sieltäkään mitään kunnon aarteita löydä. Tai jos löytää niin hyvin harvoin. Sukkia ja alusvaatteita on pitänyt muutamat ostaa, mutta kaapista löytyy päällysvaatteita, joilla kehtaa kotona olla, kun eipä tässä mihinkään tarvitse mennäkään...

Täytyy sen verran sanoa H&M:n krääsästä, että mulla on edelleen 10 vuotta vanhoja toppeja H&M:ltä, jotka ovat vielä melko ehjiä ja ovat kuitenkin olleet ahkerassa käytössä. Raskausfarkut ovat kestäneet toista raskautta huomattavasti paremmin kuin toisen halpamerkin. Joistain Bubbleroomin tapaisista ostamani farkut ja paidat ovat oikeasti hajonneet alle vuodessa, mikä on vain suunnaton häpeä.

Omien vaatteiden ompeleminen on sinänsä haaste, kun ei ole mallinukkea eikä metritolkulla kangasta vihtisi käyttää siihen, että saa jonkunlaisen rytkyn tehtyä. Pitäisi pystyä tekemään vaate, joka oikeasti istuu. Lapselle on helppo ommella, kun ei tarvitse olla tyköistuvaa ja peruskaavat menevät. Oma kropan muoto on sellainen, että normikaavojen käyttö ei onnistu. S-kokoon olen liian harteikas ja rintava, mutta M-kokoon liian pieni.

[Kibaya]

Täytyy sen verran sanoa H&M:n krääsästä, että mulla on edelleen 10 vuotta vanhoja toppeja H&M:ltä, jotka ovat vielä melko ehjiä ja ovat kuitenkin olleet ahkerassa käytössä. Raskausfarkut ovat kestäneet toista raskautta huomattavasti paremmin kuin toisen halpamerkin. Joistain Bubbleroomin tapaisista ostamani farkut ja paidat ovat oikeasti hajonneet alle vuodessa, mikä on vain suunnaton häpeä.

Omien vaatteiden ompeleminen on sinänsä haaste, kun ei ole mallinukkea eikä metritolkulla kangasta vihtisi käyttää siihen, että saa jonkunlaisen rytkyn tehtyä. Pitäisi pystyä tekemään vaate, joka oikeasti istuu. Lapselle on helppo ommella, kun ei tarvitse olla tyköistuvaa ja peruskaavat menevät. Oma kropan muoto on sellainen, että normikaavojen käyttö ei onnistu. S-kokoon olen liian harteikas ja rintava, mutta M-kokoon liian pieni.

H&M:lläkin on se jokin oma mallisto mikä on heidän markkinoinnissa ekologinen ja eettinen, mutta se on mun mielestä vähän... jännä veto. Että vainko ne yhden malliston vaatteet on "parempia" ja loput ei? On mullakin joitain vanhoja vaatteita, mitkä on kestävyydeltään ja käytettävyydeltään paljon parempia kuin uudemmat. Yllättäen jotkut seppälästä ostetut 15 vuotta vanhat vaatteet voi olla vielä tosi ookoo, ja onkin.

Koen että enemmän kuitenkin on tullut markkinoille näitä bubbelroomeja, croppeja ja muita kertakäyttökamaa myyviä puljuja, joissa pyritään suosimaan nuorisomuotia ja halpuutta. Mutta eihän se tavallaan meidän kuluttajien vika ole, että vaatteet hajoaa, vaan se että sellaisia on ylipäätään tarvetta myydä.
Koen myös, että onhan sekin ettei ole tarjolla vaihtoehtoja kuin joko ne vitosen teepaidat tai 80e luomupuuvillapaidat. Kirpparitkin on loppujen lopuksi tuuripeliä, että löydät sieltä. Onko sun kokoja, malleja, mieltymyksiä valikoimissa. Tällä hetkellä on tarjolla niiden kivijalkakirppareiden lisäksi fb:n ryhmät, nettikirpparisivustot ja jopa appeja, joiden kautta voi kierrättää vanhoja vaatteitaan. Osa kuluttajista myös haluaa saada arvokkaamista vaatteistaan ja merkeistään kelvon hinnan, eikä välttämättä myykään sitä Marimekkoa vitosella kirpparilla kuten ennen.

Ompelussa itselle pitäisi olla osaamista ja se ei ole automaattista. Itselle sovittaminen on yksi vaikeimmista, koska ei ole apukäsiä. Vaate muuttuu liikkuessa ja kankaan saaminen oikeaan asentoon omin käsin voi olla tosi vaikeaa.

[L-S]

Koen myös, että onhan sekin ettei ole tarjolla vaihtoehtoja kuin joko ne vitosen teepaidat tai 80e luomupuuvillapaidat. Kirpparitkin on loppujen lopuksi tuuripeliä, että löydät sieltä. Onko sun kokoja, malleja, mieltymyksiä valikoimissa. Tällä hetkellä on tarjolla niiden kivijalkakirppareiden lisäksi fb:n ryhmät, nettikirpparisivustot ja jopa appeja, joiden kautta voi kierrättää vanhoja vaatteitaan. Osa kuluttajista myös haluaa saada arvokkaamista vaatteistaan ja merkeistään kelvon hinnan, eikä välttämättä myykään sitä Marimekkoa vitosella kirpparilla kuten ennen.

Jep, hankalaa on. Vaihtoehtoja saisi kyllä olla enemmän kuin halpamuoti ja eettiseksi brändätty kallis muoti, ja onko sekään kaikki niin eettistä. Näistä on myös vaikea saada selvää. Itse en ole oikein koskaan osannut käydä kirppareilla, tuntuu että sieltä on hirveän vaikea löytää juuri itseään miellyttäviä vaatteita (siten, että osuisi olemaan vielä sopiva koko), ja niiden rekkien läpi kahlaaminen on jotenkin lannistavaa. Pahinta halpamuotia pyrin olemaan ostamatta, enkä muutenkaan mielestäni osta hirveän paljoa vaatteita (tosin riippunee näkökulmasta, jonkun mielestä varmaan ostankin), mutta koen myös että siistit vaatteet on nykymaailmassa ja työelämässä pakko olla, en voi pukeutua vain eettisyyden vuoksi mihinkään itse huonosti kursittuun kaapuunkaan (en osaa ommella ). Ja tykkään olla vaatteissa, jotka näyttävät omaan silmään hyviltä.

Tämä menee jo vähän aiheen vierestä, mutta itse yritin äskettäin kierrättää omia vanhoja vaatteita erään firman kautta, joka on siis näitä, johon voi vain lähettää vaatteet ja he hinnoittelevat ne ja laittavat myyntiin sivustolleen. Siinäpä kävi siten, että lähetin heidän keräyslaatikkonsa kautta kolme kassillista vaatteita, joista osa oli ehkä ihan arvokkaitakin (alun perin kalliihkoja merkkejä, joita olin ostanut alennuksesta ja pitänyt harvakseltaan kun olin tarvinnut johonkin juhliin vaikka mekon, joka ei nyt sitten enää mahdu päälle). Niistä kasseista kaksi hävisi matkalla, en tiedä varastiko joku ne sieltä laatikosta vai mitä tapahtui. Mitenkä sattuikin, että se kassi mikä jäi jäljelle oli vielä niitä vähemmän arvokkaita vaatteita, ja niistä myyntiin päätyi peräti yksi vaatekappale, loput lähettivät takaisin, kun niissä oli muka jotain vikaa, mitä en kyllä itse näe. En nyt sitten tiedä miten hyvin nämäkään sivustot toimivat. Hirveästi tavaraa tuntuu olevan myynnissä, mutta en tiedä menevätkö ne kaupaksikaan. Ko. firma sentään korvasi hävinneistä vaatteistani jotain, tuskin sitä minkä niistä olisi myytyinä voinut saada, mutta no, ainakin ne menivät kiertoon eivätkä enää täytä kaappiani, mikä oli kai tarkoitus, vaikka en tiedäkään mihin ne päätyivät. Tuskin silti tulen kokeilleeksi näitä vaatekierrätysfirmoja uudestaan...