Lemmikkiaiheista ilmoittelua

[Maija]

Kuulostaa jokseenkin tutulta.

[lumikukka]

Jep, tuttua. Ja samaan sarjaan menee: "Ei kun ihan vahingossa tiputin nakinpalan! "

[Emilia]

Meidän koiruus oli tullut takaisin kotiin. Nätissä kangaspussissa.
Työkaveri ehdotti, että tehdään jäämistä muistotimantti,
mikä oli mun mielestä kaunis idea. On myös sen verta hintava,
ettei muut perheenjäsenet innostuneet. Vielä.

[Crazy_Clown]

Meidän koiruus oli tullut takaisin kotiin. Nätissä kangaspussissa.
Työkaveri ehdotti, että tehdään jäämistä muistotimantti,
mikä oli mun mielestä kaunis idea. On myös sen verta hintava,
ettei muut perheenjäsenet innostuneet. Vielä.

Kerää kolehti?

Nojoo, en kyllä käynyt hintoja katsomassa että enpä tiedä.
Mutta tuo on kyllä kaunis ajatus.

Mun gekkotyttönikin on jo vanhus. Tajusin sen tässä jokin aika sitten. Se täyttää tässä kuussa 11 vuotta. Yleensä leopardigekot elävät n. 15 - 20 vuotta, riippuen tietysti esim. hoidosta.
Eli onhan tässä vielä vuosia jäljellä, toivottavasti. Mutta eihä sitä koskaan tiedä. Lupasin tytölle, että hän saa nyt joululahjaksi uuden hienon ison terran. Alunperin se piti rakentaa itse, mutta tajusin, ettei taito ja ahkeruus riitä. Siispä ostan valmiin. Tällaista ajattelin. Kooltaan juuri sopiva, eikä edes pahan hintainenkaan. Kuvaa ei juuri tuosta nyt ole, mutta se on samanlainen kuin mutkin. (Siinä oli kuva, kun ensimmäisen kerran kävin katsomassa)
Tämän lisäksi ostan uuden lämpölampun ja lämpökiven. Lampusta en vielä osaa sanoa, millaisen hankin.

Yhteensähän tuo terraario ja kivi maksaisi 124e + siihen vielä toimituskulut ja se lamppu. Eli kyllä siihen nyt jonkin verran rahaa uppoaa. Vanhemmat tosin lupasivat maksaa esim. lampun, jos ei liian kallis ole, ikäänkuin synttärilahjaksi.

[Sippura]

Meidän koiruus oli tullut takaisin kotiin. Nätissä kangaspussissa.

Mekin valittiin meidän kisulle tuhkaus. Tyynen viimeinen leposija on luonnollisesti
omalla takapihalla, mutta pihan kunnostus on vielä kesken. Pihan möyriminen hau-
taamisen jälkeen tuntui pahalta ajatukselta, joten nyt saamme tehdä rauhassa pi-
han valmiiksi ja haudata sen jälkeen uurnan sopivaan paikkaan. Ja uurnan kohdalle
tietty punaisia kukkia, Tyynellä oli joku outo viehtymys punaiseen väriin

[Maija]

Viivi oli sitten tänään eläinlääkärissä. Röntgenistä selvisi, että koiran virtsakivet eivät olleet liuenneet uudistetusta ruokavaliosta huolimatta lainkaan, joten ensi viikolla on edessä leikkaus. Vähän tietty jälleen huolettaa, mutta pikkuisen parhaaksi se vain on. Silti uusi leikkaus näin pian steriloinnin jälkeen, joka siis tehtiin muistaakseni kesäkuussa, ei oikein näin omistajan kannalta kuulosta kovin kivalta.

Muru sai kuitenkin jälleen kehuja klinikalla.
Hoitajat ja lääkärit kuulemma oikein aina odottavat näkevänsä Viivin, sillä se on niin sympaattinen ja hellyyttävä koira.
Myös muut asiakkaat olivat kovasti ihastelleet Viivin... noh, persoonallista otsatukkaa.

[Lumikki75]

Meille on nyt sitten tulossa koira. Rotuna cockerspanieli ja värinä se semmoinen vaaleanruskea. Olin vähän kahden vaiheilla, että otanko vai en kun siinä on se ulkoiluttamisen vaivakin (mikä tietty on omakotitalossa paljon helpompi kuin kerrostalossa), kunnes anoppi ilmoitti, että se haluaa ostaa sen meille. On asiasta niin innostunut, että haluaa oikein itse selvittää, mistä niitä on saatavilla ja koska. Se taitaa tykätä meistä.

Tällä hetkellä on kiikarissa kolmiviikkoinen pentue, jossa on kaksi vaaleanruskeaa narttua (halutaan ehdottomasti tyttökoira). Varmaksi saadaan tietää onnistuuko uuden perheenjäsenen hankkiminen tästä joukosta kolmen viikon sisällä.

[shaana]

Onneksi olkoon perheenlisäyksestä!
Rotuvalintakin on mitä mainioin, mielestäni on harmi että cockerit ovat vähentyneet rajusti niistä villitysvuosista. Mukavia lupsukoita ja lutusia kun ovat, niitä saisi olla enemmänkin nääs.

--

Mitäs tänne, hiekka varmaan kateille, siis laadullisesti täytynee kokonaan vaihtaa. Poitsu ei enää näytä menevän pelletteihin skeidaamaan ei millään, vaikka niitä vaihtaisi alvariinsa ja millä pesisi astiaa. Kokeilen jotain normi paakkuuntuvaa kisunhiekkaa, jos ei tepsi niin ostan toisen vessan. Jos ei sekään auta niin en todellakaan tiedä mitä teen. Ei jaksaisi harva se päivä noukkia paskaa kylppärin lattialta ja olen jo nyt turhautunut ja piankohta neuvoton. Epäilen että tässä on jotain kisujen välistä kränää, jotain semmosta valtajuttua meneillään. Eivät ole koskaan ennen näin kovin rehanneet ja lähes kaikki kanssakäyminen tuntuu päätyvän jossain vaiheessa toistensa läpsimiseen.

[Sippura]

Onnea Lumikille tulevasta perheenlisäyksestä! Kuulostaa aivan älyttömän suloiselta
tapaukselta tämä vaaleanruskea tyttöpentu

shaanalle tsemppiä palleroisten aivoituksien selvittämiseen

*****

Mulla on kuluneella viikolla ollut päällimmäisenä mielessä kisupoikien kotiintulo ja siihen
valmistautuminen. Alkuviikosta löydettiin sopiva raapimapuu, ruokakupit, valjaat, pentu-
ruokaa, leluja ja muuta tarpeellista (ja ehkä tarpeetontakin). Raapimispuun löytyminen
oli melkoinen lottovoitto, kisujen nykyisessä kodissa on aikalailla samanlainen ja pojat
tuntuvat tykkäävän siitä kuin hullu puurosta. Näiden kissoille mieluisten aspektien lisäk-
si puu sopii väritykseltään passelisti meidän olkkariin

Paljon on myös tullut luettua pentujen ravintoon, ensimmäisiin eläinlääkärikäynteihin,
kotiin totuttautumiseen ja vaikka mihin muuhun. Tuntuu että kaikki muu alkaa olla val-
mista, vain kisut puuttuu

[Purple]

Alkuviikosta löydettiin sopiva raapimapuu

Meinasin just tuon saman raapimapuun tilata. Onneksi kävin kuitenkin ensin eläinkaupassa, löysin monipuolisemman halvemmalla. Lattiapinta-alaltaan on pienempi, mut toimintaa on enemmän, alatason paikalla on koppi. Tummanruskea värikin mätsää verhoihin. Ollaan molemmat oltu kovin tyytyväisiä.

Raapimapuu tulikin tarpeeseen. Entinen oli ilmeisesti liian kulunut, herra rupesi teroittamaan kynsiään nojatuoliin, ehti jo saada yhden yläsauman irtoamaan. Uuden telineen tulon jälkeen aika on kulunut tasoilla makoillen, teline on ikkunan äärellä niin voi samalla tarkkailla puutarhan lintuja, ja tuoli on jäänyt suht rauhaan.

Onko toinen kisuista laivakissa? Näytti tassuosasto melko laajalta.

[Sippura]

Meinasin just tuon saman raapimapuun tilata. Onneksi kävin kuitenkin ensin eläinkaupassa, löysin monipuolisemman halvemmalla. Lattiapinta-alaltaan on pienempi, mut toimintaa on enemmän, alatason paikalla on koppi.

Tuo meidän valinta oli liki 20 eukkia halvempi eläinkaupasta löydettynä, ei tilattu sitä netistä.
Mäkin törmäsin tuohon teidän malliin muutamassa kaupassa, se oli toisena vaihtoehtona tä-
män lopullisen valinnan kanssa

Me tuunattiin tuota meidän puuta vielä edelleen kiinnittämällä ylätasoon naru, jonka toisesta
päästä killuu pehmopallo ja toisesta nahkarimpsuhuiska. Pimp my raapimispuu

Onko toinen kisuista laivakissa? Näytti tassuosasto melko laajalta.

Juu, on. Mahtavat tassut pojalla, pysyy ainakin pystyssä

[shaana]

Mitäs tänne, hiekka varmaan kateille, siis laadullisesti täytynee kokonaan vaihtaa. Poitsu ei enää näytä menevän pelletteihin skeidaamaan ei millään, vaikka niitä vaihtaisi alvariinsa ja millä pesisi astiaa. Kokeilen jotain normi paakkuuntuvaa kisunhiekkaa, jos ei tepsi niin ostan toisen vessan.

Noniin, ensi viikoksi ostin sitten kuitenkin ennen pellettejä käytössä ollutta tavaraa, eli niitä rakeita/helmiä. Ensikosketus hyvä, Poitsu löysi heti laatikolle. Päädyin noihin kisujen hoitajan vuoksi, ei tarvitse nähdä niin paljon vaivaa ensi viikolla. Katsellaan Poitsun käytöstä, jos säilyy hyvänä niin varmaan täytyy taas jämähtää noihin tassuissa joka paikkaan (sänky, sohva, keittiö, mikävaan) kantautuviin pahuuden rakeisiin. Mielummin imuroin sohvan päivittäin ku kerään skeidaa lattialta.

[Sippura]

Pissasiko Poitsu ihan normaalisti pelletteihin ja nyt rakeisiin? Kun muistelen lukeneeni,
että kovin pitkään kissa ei saisi olla pissaamatta virtsakiviriskin vuoksi, tjsp.

[shaana]

Kyllä se pissasi ihan normaalisti, isompi hätä vain oli jostain syystä ylivoimainen toimittaa pelletteihin. Ei voi ymmärtää.

[Sippura]

Okei, hyvä Ota siinä nyt sitten noista kissoista selvää, tuntuu ettei niitten
aivoituksista pääse ihminen jyvälle millään

[Maija]

Viiviltä poistettiin sitten tänään virtsakivi. Pikkuinen oli yllättävän pirteä leikkauksesta tullessaan, ja piti Häntä vähän toppuutellakin, kun meinasi jo melkein väkisin sohvalle omin voimin hypätä. Jos nyt ei ihan näin tuoreen haavan kanssa vielä...

No, toivottavasti leikkauksesta oli apua, eikä koiran enää myöhemmin tarvitse kärsiä mitään kipuja.

[elegia]

Pitäisköhän sitä meilläkin aloittaa taas kisunhiekkakokeilut, kun kollipoika pökälöi lattialle. Sillä on tosiaan jo muutaman kuukauden ajan ollut se meininki, että pökäleet tehdään eteisen lattialle tiettyyn kohtaan. (Nyt tosin laitoin siihen kohtaan maton ja pökäleet tehdään sen viereen lattialle.) Vessoja on meillä käytössä kaksi, parhaimmillaan on ollut kolme: kaksi vessassa ja yksi eteisessä. Vaan eipä toimi, poitsu vetää pökäleet lattialle. Pelletit on olleet käytössä alusta asti, pikkupentusta on oppinut niihin tekemään ja onkin tehnyt, kunnes toukokuussa sen mieli jostain syystä muuttui ja lootaan kakkaaminen muuttui ylivoimaisen vaikeaksi. Pissit kyllä lirahtaa oikeaan osoitteeseen. On myö kokeiltu myös hiekan vaihtoa ja feliwayta, vaan ei auta. Pökäleet löytyy eteisen lattialta. Ei voi tajuta.
Vaan kyllä se pienesti nyppii herätä joka yö siivoomaan sen jätöksiä lattialta.

[pampula]

Koira-aiheista ilmoittelua. Meillähän tämä koiran mangunta on ollut käynnissä nyt hyvän aikaa. Käytetyt menetelmät ovat liikkuneet sanallisen taivuttelun ja sähköpostikuvaspämmin maastoissa. Pari riitaakin on saatu aiheesta kyllä aikaiseksi, valitettavasti. Minä haluan koiran kovasti, mutta kumppani epäröi.

Ja epäröinnillä on ihan asialliset syynsäkin. Hän kärsii nimitäin kuuloyliherkkyydestä ja tinnituksesta. Koiran haukku pelottaa. Tähän yhdistyy myös taipumus allergiaan (ei tosin koira, vaan kissa) ja tottumattomuus koiriin ylipäätään. Eli siis: haastavaa.

Välillä tunnen oloni tosi itsekkääksi, mutta...Eläimet ovat kuuluneet elämääni aina. 15 vuotta elämästäni on kulunut enemmän tai vähemmän talleilla hevosten kanssa hengaten ja minulla on ollut koira. En mie tiiä. Jotenkin vaan tuntuu, että meillä on koiran mentävä aukko (no joo, hevosenkin kokoinen olisi, mutta tilillä taas ei ole hevosen mentävää aukkoa ) Eläimet on olleet elämässäni aina; tämä suhde on ollut elämässäni kolme vuotta.

Mutta ei tän vuoksi nyt ihan viitsisi erotakaan

Ulkokoiraan raksu suostuisi varmaan vaikka heti, mutta itse en koe ajatusta vetoavana, vaikka koiralle rakennettaisiin minkälainen lukaali. Haluaisin, että koiralla olisi mahdollisuus olla siellä missä sen perhekin. Toki tiedän, että on olemassa itsenäisiäkin koiria (kuten entinen koirani) jotka vapaa-ehtoisesti viettävät lähes kaiken aikansa ulkona, ja jotka pärjäävät siellä turkkinsa puolesta myös, mutta...se on aina niin tapauskohtaista.

Noh. Nyt meille on piakkoin ehkä tulossa kaverin koira hoitoon viikoksi, pariksi. Toivon, että sinä aikan näen, kannattaako minun edes haaveilla tästä, vai pitääkö vaan unohtaa koko juttu.

Pelkään pahinta, toivon parasta

[Lumikki75]

Ymmärrän dilemman, Pampula. Mä en tiedä, miten kestäisin jos olisi sellainen suhde, että toinen ei halua lemmikkejä. Mullakin on aina ollut jonkunlainen karvainen (tai höyhenpeittoinen) kaveri kotona, joten en osaa edes kuvitella millaista olisi, jos semmoista ei olisikaan.

- - -

Lisää koira-aiheista ilmoittelua: me saadaan nyt sitten koira siitä pentueesta, joka oli kiikarissa!
Luovutus on loka-marraskuun vaihteessa.

[Sippura]

Pampula, harmillinen tilanne Toivottavasti pääsette johonkin molemmille sopivaan
ratkaisuun, mulla n ollut karvaisia kavereita vasta 4 vuoden ajan, enkä voisi kuvitel-
lakaan olevani enää ilman - saati jos olisi koko iän ollut jokin lemmikki.

Lumikille vielä kerran onnea! vaikka onnittelinkin jo viime viestin jälkeen

*****

Nyt on pojat kotona ja kissanristiäiset vietettynä Vaaleammasta kisusta tuli Sulo ja
tummemmasta Toivo.

Sulo
Toivo

Oman haasteensa tämän viestin kirjoittamiseen tuo Toivo, joka nukkuu sylissä oikean
käden päällä maaten enkä mä raaski laittaa sitä pois

Nää on niin ihania

[Suvi]

Sippuralle onnea perheenlisäyksestä. Ihania kyllä nuo kissavaavit.

Lumikille myös onnea perheenlisäyksen johdosta. Cockerspanielit ovat
myös ihania. Tulee mieleen Kaunotar ja Kulkuri.

[Kuolo]

Pitäs vissiin lukea vähän useemminkin kun ois kommentoitavaa vaikka mihin. No ekaks hiekka-asiaa: Kokemus on osottanu, ettei pelletti tai kristallihiekka kovinkaan montaa kissaa miellytä. Lindin halpa Coshida(?) hiekka taas toimii oikeen hyvin. Poikkeuksena ripuloivat kissanpennut, jotka rupee helposti tekemään mihin sattuu. Isommat tarpeensa siis.

Mein kissoja pitää näköjään vähän kouluttaa. Nimittäin toinen neiti, sekä pikkuherra on päättäny molemmat, että lavuaari on hyvä vessa. Oishan toi tietty penemmälle hädälle ehkä ihan näppäräkin, mutta ehkä nyt ei kuitenkaan kun se on keittiön pöytään upotettu lavuaari Toisekseen Viljo vääns sinne paskat eilen Ei oo huolellisen pesun jälkeen vielä mitään ilmestyny, mutta jos vielä tavotan kissan sieltä kyykkimästä, avaan surutta hanan. Sillä se oppi Ruskakin aikoinaan.

Paljon noi kiipeilypuut oikeen muuten maksaa? Meillä on yks iso, joka saatiin lahjotuksena ja sit on tuolla maalla useampi pienempi ite tehtynä. Kuulin vaan, että on aika pirun kalliita noi, enkä ymmärrä miksi.

[Crazy_Clown]

Pampula:
Meillä on paimensukuinen lapinkoira, narttu, ja aivan uskomattoman hiljainen. Haukkuu ainoastaan lenkillä jos vastaan tulee ihmisiä, tai jos on yli-innostunut, esim. leikkiessään. Tosin, en silti sano että kaikki ko rodun koirat olisivat samanlaisia. Eli en tiedä onko se rodun ominainen piirre vai mitä. Mutta ainahan siitä voi selvää ottaa.
Alunperin Saagasta piti tulla ulkokoiran, koska mamma ei oikein tykännyt ideasta ottaa koiraa sisälle. Noh, kyllähän se nyt sisäkoira on, tosin päivisin saattaa olla muutaman tunnin ulkona. Siis lenkityksien lisäksi, tietysti. Ja voin sanoa, että se miksi Saagasta sittenki sisäkoira tuli, oli se, että itse mamma ei raaskinnut pitää sitä ulkona, varsinkin jos oli vähän kylmempää tai satoi. Vaikka hänhän se juuri alunperin oli ulkokoiran kannalla, jos koiran ollenkaan.

Niin että toivottavasti sinne nyt sitten koira saadaan.

Ja Sippuran kissat ovat suloisia, niinkuin nyt kissat yleensäkkin. Mutta siis nimet ovat mielestäni ihanat.

[Deni]

Mä olen iloinen siitä, että mulla koira oli talossa ennen miestä - piskistä ei enää pääse eroon vaikka haluaisikin.

Oikeasti, en kyllä tiedä, mitä suhteesta tulisi, jos toinen ei haluaisi elukoita. Meillä on kuitenkin kotona ollut koiria käytännössä aina, ja viime aikoina koko homma on lähtenyt hiukan käsistä (perheen yhteenlaskettu koiramäärä on tällä hetkellä 9...)

Mutta Pampulalle lohduksi, ei kaikki koirat tosiaankaan hauku. Varmaan se on enemmän yksilö- ja koulutuskysymys kuin rotuominaisuus, vaikka toiset rodutkin tietty on herkkähaukkuisempia. Mun mäyräkoira ei hauku käytännössä koskaan, ellei sitä käsketä haukkumaan - jonkin kerran se saattaa avata kuononsa vieraille koirille, mutta esimerkiksi ovikelloa se ei ole haukkunut milloinkaan. Muutenkin se on sisäoloissa aika vaivaton ja hiljainen kaveri, saattaa korkeintaan vinkua jos on asiaa.

Mulle tehtiin alkuviikosta kohtalaisen huima tarjous. Kaverin koira on todennäköisesti saamassa pentuja lähiaikoina, ja yhdelle narttupennulle tarvittaisiin yhteistyöhaluinen sijoituskoti. Että haluaisinko mä pennun.

Mä olen vähän haaveksinut toisesta mäykystä jo pitempään, nyt kun tuo ensimmäinen on saatu opetettua tavoille. Sijoituspennussa on tietty omat mutkansa, mutta koska kasvattaja on hyvä kaveri ja me ollaan aika samaa mieltä koiriin liittyvistä asioista muutenkin, en usko sen tuottavan sen isompia ongelmia. Kasvattaja saisi käyttää koiraa näyttelyissä ja kokeissa halutessaan, ja aikanaan mahdollisesti tehdä pennut, jos koira osoittautuu sen arvoiseksi.

Juttelin asiasta varovasti miehentekeleelle, että mitä sä sanoisit jos... aiempi mielipide on ollut, että toinen koira on kyllä tervetullut, mutta mieluummin jotain muuta rotua. Mun yllätykseksi tuo ei kuitenkaan tyrmännyt ajatusta heti kättelyssä, vaan sovittiin että asia jätetään harkintaan - ja samana iltana tyyppi jo istui vessassa almanakan kanssa ja huuteli mulle nimiehdotuksia.

Nyt näyttää siltä, että meille tulee pentu joskus joulun jälkeen. Ja, ikävä kyllä, myös sille oltaneen antamassa nimeä, joka on äärimmäisen nolo - nimeämisperusteena on sama kuin aikaisemmallekin piskille, se nimi jää käyttöön mikä naurattaa pahiten.



Että onnea mulle, saan jatkossa huudella pihalla Elviä ja Piiaa.

[Sippura]

Paljon noi kiipeilypuut oikeen muuten maksaa? --- Kuulin vaan, että on aika pirun kalliita noi, enkä ymmärrä miksi.

Mein aika simppeli puu maksoi reilut 50 eukkia ja mä pidin sitä ihan kohtuuhintaisena.
Olihan niitä sellaisia ihan valtavia, kattoon asti ylettyviä joiden hinta huiteli jo lähem-
pänä kolmeasataa, mutta mihin sellaisenkin olisi mahduttanut? Olisi pitänyt lastenhuo-
ne muuttaa kissojenhuoneeksi

Kreisi, pojat on kyllä ihan nimiensä näköisiä