Menetin asuntomessuneitsyyteni Valkeakoskelle. Helteisessä säässä kiersimme vain ulkonäön perusteella vähän kiinnostavammat kohteet, eli noin puolet taloista. Käytännössä jätimme väliin kaikki perinnetalot, koska arvelimme niissä olevan vain mdf-peiliovia ja muuta mistä emme niin välitä.
Mika Kallion lukaali piti tietty katsastaa myös, vaikka semmoinen mansion-tyyli ei iskekään. Sisustuksesta päätellen se on oikeasti tarkoitettu Mikan vanhempien käyttöön. Vaikea uskoa, että alle kolmikymppinen lapsiperhe viihtyisi semmoisessa pikkuporvarillisessa amerikkalaistyylisessa maalaisromanttisessa hörhellyksessä. Saunaosastolla oli pitkä kahden hengen kylpyamme, joka oli sijoitettu hölmösti saunan oven ja suihkujen väliin poikittain niin, että sen joutuu aina kiertämään suihkuun mennessään. Talossa oli lisäksi poreamme toisaalla, sekä toinen poreamme terassilla. Talo oli rakennettu mäen päälle aika avoimeksi katseille ja piha oli käytännössä alaspäin viettävä, vaikka sitä olikin vähän porrastettu. Ei pallopeleille siis.

En voi sanoa, että olisin messutaloista erityisemmin inpiroitunut, paitsi ehkä seurakunnan kierrätysmateriaalein sisustamasta rivarista. Yhden seinän tapetointi näytti olevan edelleen voimissaan, vaikka omaan silmään se alkaa olla jo vähän vanha juttu. Kaiken maailman poreammeita näytti olevan useammassakin talossa, mitä en kyllä ymmärrä. Juurihan ne 70-luvun kylpyammeet on saatu kerrostaloista remontoitua, miten näin pian lähdettiin uudelle kierrokselle? Varsinkin, kun trendin
pitäisi olla energian ja veden säästämiseen suuntautunut!
Myös korkeita olkkareita oli edelleen paljon. Niistäkään en ole koskaan itse syttynyt, ja tuolla edellä tulikin hyvä pointti roskien ja pölyn laskeutumisesta ylhäältä alas. Lisäksi ne ovat täysin hukkaneliöitä, kun siihen avoimeen osaan voisi ihan hyvin rakentaan huoneen. Sen sijaan monissa taloissa makkarit oli pieniä loukkoja.
Jotain sentään jäi käteen ja talokuumeiseen mieleeni: unelmatalooni voisin laittaa terassin
UMP:N ProFi-lankusta. Muuten sitä unelmataloa ajatellen käteen jäi enemmän
ei näin -ajatuksia. Mutta onhan sekin jotain.
