Kissamaisia juttuja

[shaana]

Voi Sippura. Voimia koko perheelle ja hellä silitys Toivolle.

Meillä kun aikanaan kyy vei kisuveljeksistä Winstonista ja Nelssonista Winstonin, meni Nelsson täysin tolaltaan. Parka etsi asunnosta veikkaansa ja mourusi, pissaili ja repi paikkoja. Jonkun aikaa sen kanssa yritettiin elää, mutta kissalla itsellään kun oli niin huono olla, annettiin se kokeeksi uuteen, Winstonin tuoksuista vapaaseen kotiin, johon se kotiutuikin ja rauhoittui hyvin ja eli siellä hyvän elämän. Winston ja Nelsson toki olivat monta vuotta olleet kuin paita ja peppu, ja kyllä varmasti on yksilöllistä toisen häviämiseen reagointi.

Voi surku sentään. Olkoon vaikka kuinka klisee, mutta ei Sulo huonoon paikkaan mennyt, Tyynen seuraan. Voimia.

[Lyyra]

Voi kamala!
Voimahalit sinne Sippuran suuntaan ja paijaukset myös Toivo-kissalle. Eihän tässä oikeen ole mitään sanoja taas...

[Sippura]

Kiitokset edelleen osanotoista, lämmittää mieltä kovasti

Jotain hyviäkin uutisia sentään: eläinlääkäri tutki Toivon eilen ja pissanäytteestä tuli
täysin puhtaat paperit eli pH oli juuri sellainen kuin pitääkin eikä mitään virtsakiteitä
tai muita ikävyyksiä pissasta löytynyt. Outoa sinänsä, sillä pojat olivat koko ikänsä ai-
van samalla ruokavaliolla ja silti Sulon rakko ja virtsaputki oli lopulta täysin tukossa.
Olisin luullut että Toivonkin näytteessä olisi jotain poikkeavuuksia ollut, mutta onneksi
ei. Tässä tapauksessa noussee esille perinnöllisen vaivan todennäköisyys, pojathan ei-
vät olleet varsinaisesti veljeksiä vaan serkuksia (emot ovat sisaruksia).

Meillä kun aikanaan kyy vei kisuveljeksistä Winstonista ja Nelssonista Winstonin, meni Nelsson täysin tolaltaan. Parka etsi asunnosta veikkaansa ja mourusi, pissaili ja repi paikkoja. Jonkun aikaa sen kanssa yritettiin elää, mutta kissalla itsellään kun oli niin huono olla, annettiin se kokeeksi uuteen, Winstonin tuoksuista vapaaseen kotiin, johon se kotiutuikin ja rauhoittui hyvin ja eli siellä hyvän elämän.

Samalla eläinlääkärikäynnillä juttelin lekurin kanssa kissan suremisesta ja käyttäytymises-
tä kaverikissan poislähdön jälkeen. Kuten viime viestissäni kirjoitinkin, lekuri oli sitä miel-
tä, että ns. alistuneemman kissan on helpompi sopeutua uuteen tilanteeseen ainoana kissa-
na kun taas jos alistuneempi kissa poistuisi, voisi dominoivan kissan luonne muuttua entis-
tä dominoivammaksi ja sen käytös voisi muuttua huomattavasti häiriökäyttäytymiseksi.
Oliko shaana Nelsson tästä parivaljakosta se dominoivampi? Omalla keittiöpsykologin tiedol-
la ja tuntemuksella voisi kuulostaa siltä.

Oli kuitenkin hyvä kuulla että uusi koti auttoi kisun oloon, vaikka uudelleensijoittaminen ei
ollut teistä varmastikaan helppo ratkaisu. Kissalle parhaat ratkaisut eivät aina ole ihmiselle
niitä mukavimpia.

[Outolintu]

Voi Sippura, nyt vasta luin tästä
Voimia

[cowbell]

Voimia ja jaksamista toivotan minäkin.

[Nugat]

Voi ei! Voimia Sippuralle.

Nämä osaavat aina olla niin surullisia juttuja...

[shaana]

Meillä kun aikanaan kyy vei kisuveljeksistä Winstonista ja Nelssonista Winstonin, meni Nelsson täysin tolaltaan. Parka etsi asunnosta veikkaansa ja mourusi, pissaili ja repi paikkoja. Jonkun aikaa sen kanssa yritettiin elää, mutta kissalla itsellään kun oli niin huono olla, annettiin se kokeeksi uuteen, Winstonin tuoksuista vapaaseen kotiin, johon se kotiutuikin ja rauhoittui hyvin ja eli siellä hyvän elämän.

Samalla eläinlääkärikäynnillä juttelin lekurin kanssa kissan suremisesta ja käyttäytymises-
tä kaverikissan poislähdön jälkeen. Kuten viime viestissäni kirjoitinkin, lekuri oli sitä miel-
tä, että ns. alistuneemman kissan on helpompi sopeutua uuteen tilanteeseen ainoana kissa-
na kun taas jos alistuneempi kissa poistuisi, voisi dominoivan kissan luonne muuttua entis-
tä dominoivammaksi ja sen käytös voisi muuttua huomattavasti häiriökäyttäytymiseksi.
Oliko shaana Nelsson tästä parivaljakosta se dominoivampi? Omalla keittiöpsykologin tiedol-
la ja tuntemuksella voisi kuulostaa siltä.

Oli kuitenkin hyvä kuulla että uusi koti auttoi kisun oloon, vaikka uudelleensijoittaminen ei
ollut teistä varmastikaan helppo ratkaisu. Kissalle parhaat ratkaisut eivät aina ole ihmiselle
niitä mukavimpia.

Nelsson oli muistaakseni tullut maailmaan ennen Winstonia, ja oli ehkä näistä se öykkärimpi alunalkaenkin kyllä. Varmaksi en mene vannomaan, kun tästä on tosiaan aikas monta vuotta aikaa. Eihän se helppoa toki ollut kissasta luopua, mutta kisun olohan tuossa on ensisijalle asetettava.

Onneksi Toivon pisut oli puhtaat.

[Lyyra]

Täällä valmistaudutaan kovasti Temppu-Moukarin tuloon. Pikkukisu saapuu siis huomenissa, ja tänään haen viimeisen tarvikkeen: raapimispuun.
Torstaina tuli iso kasa kaikenlaista: kissanpetiä, peittoa, tyynyä, koppaa, hiekkalaatikkoa, harjaa, ruokanäytettä ja vaikka sun mitä.
Jänskättää! Eka kuva:

[Nugat]

Täällä valmistaudutaan kovasti Temppu-Moukarin tuloon.

Oi, oi! Niin suloinen!
Onnea perheenlisäyksen johdosta.

[Crux]

Sippuran edesottamuksia näin jälkijunassa lukien osanotot myös täältä suunnasta. Järkyttävää miten muutamassa päivässä asiat voivat päätyä noin dramaattisiin tapahtumiin.

Täällä pitäisi saada aikaiseksi poistattaa "pienemmältä" kissalta pallurat pois. Iältään kissa on jo yli vuoden joten siitä se ei enää ole kiinni. Muuten kaikki on mennyt ihan hyvin palluroista huolimatta mutta ihan viime aikoina Brunolla on ollut tapana yrittää astua Pedroa ja se jos mikä on karua kuunneltavaa Kunnallisella puolella lie yleensä halvinta leikkauttaa?

[Kibaya]

Saa Lyrtsi kertoa miten Temppu-Moukarilla menee....

Lauantainpäivän Nellut.
Olen tässä viikolla tottanut Nellua siihen, että parvekkeelle ei pääse ja jos pääsee siellä on vaihtoehtoisesti märkä tai kylmä. Jästi vaan ei tajua.. Huutaa ovella ja mököttää, kun en päästä. Yksille pakkasille avasin oven, eikä se mennyt edes ulos. On se vaikeeta sillekin tämä syksy, voivoi.

No, yksi ilta se sitten päätti, että juuri kun olin nukahtamassa, että nyt loppuu tommonen nukkuminen täällä! Havahduin sellaiseen kimeään hätääntyneeseen huutoon ja kissa istuu sängyn reunalla. Kun nousin ylös se pinkaisi keittiöön ja oikein parkui. Ei siitä ennen ole sellasta ääntä lähtenyt ja nousin sängystä kattomaan mikä sillä on hätänä. Nojoo! Se pinkas samalla vauhdilla keittiöstä punkkaan ja kävi makaamaan mun tyynyn reunaan siihen kohdalle mistä juuri nousin. Saakelin rotta.. Eikä meinannut millään päästää mua takaisin. Saaturan eläin!

Hetki sitten.
Puhuin puhelimessa ja telkkari oli äänettömällä eräällä nimeltämainitsemattomalla musiikkikanavalla. Puhelun päättyessä siellä pyöri Britneyn video ja satuin vilkaisemaan kirjahyllyn päällä istuvaa hahmoa. Nellu tuijotti telkkaria karvat pystyssä, silmät suurina, ilme kuitenkin :n kaltainen ja lipoi huulia. Sitten se vilkasi mua, naukaisi ja jatkoi Britneyn tuijottamista huulia lipoen. Ettei parane ton Ritnin tulla meille päin tai joutuu kissanruuaksi .

Toi katti on ihan urpo .

Ja Myyy on vaiheessa, ettei jätä mua rauhaan. On koko ajan vieressä ja kiehnäämässä. Nukkuu sylissä, nukkuu myös yöllä välillä mun päällä, mikä on iso asia . Myyy myös leikkii mun paikallaollessa enemmän. Ostin tuollaisen käsintehdyn pehmokissan, jota se retuuttaa täällä välillä ihan huolella. Saa pehmokatti siihen tahtiin turpiin, että tarttee varmaan ostaa kohta neula ja lankaa .

[Lyyra]

Niin joo, tosiaan. Voishan sitä tännekin päivitellä näitä kissajuttuja. Ilmarissa onkin jo kyllästytty Temppu-juttuihin.

Meillä otetaan välillä rennosti, ja välillä temelletään hullun lailla niin että emännillä menee hermot. Mutta se kai kuuluu kissanpentujen yleispiirteisiin. Tyynyssä seikkaileminen on kans ihana harrastus.

Ens viikolla on eka rokotus. Matolääke annettiin tällä viikolla alkuviikosta eikä tyttö huomannu mitään, kun ruokaan sekoitettiin. Eläinrääkkärille näytetään sitten myös napatyrää ja kysellään mitä sille mahdollisesti pitäisi tehdä.

[Suvi]

Voi Temppua! Ihana.

[Aurora B.]

Ilmarissa onkin jo kyllästytty Temppu-juttuihin.

Vastalause! Ei pidä paikkaansa! Tai no, minä ainakaan en ole Kissut

[Sippura]

Ihana Temppu! Suloinen nimi neidillä.

Ja Kiban kisut, ääneen nauroin Nellun Britney-himoa

Meillä on jännätty viime viikkoina Toivon suhtautumista uuteen perheenjäseneen
ja kaikeksi onneksi alku on ollut hyvä. Kisu on haistellut poikaa kunnioittavan mat-
kan päästä eikä ole yrittänyt sen enempää kontaktia. Itkua hän säikkyi alkuun, mut-
ta nyt on tainnut kisu siihenkin jo tottua - ihan pokerina jatkaa unia vaikka toinen
rääkyy pää punaisena vieressä

[Nugat]

Ilmarissa onkin jo kyllästytty Temppu-juttuihin.

Vastalause! Ei pidä paikkaansa! Tai no, minä ainakaan en ole Kissut

Höpönlöpö. Kyllä Tempusta aina jaksaa kuunnella. Ja tottakai kaikki haluaa kuulla meikän Mäy-eläin Nipulista.

Kissarintamalla ei sen ihmeempiä. Pojat saivat justiinsa matokuurit. Pimeä ja märkä ilma pitävät molemmat enemmän sisällä kuin normaalisti. Nipa on jopa alkanut hiekkavatia taas käyttämään, kun ei huvita ulos mennä. No mikäs siinä, senhän takia se vati tuossa on.

[Lyyra]

Mulla alkaa olla mitta täynnä tuota elukkaa. Minä ruokin sitä, putsaan sen laatikon, silittelen, paijaan ja leikitän, ja se PASKOO MUN SAUNAAN. Se ei oo varmaan moneen päivään tehny paskojaan laatikkoon, vaan aina johonki muualle, yleensä nimenomaan saunaan. Mikä helvetti sitä riivaa? Se on alusta asti tehny laatikkoon ihan kiltisti. Paitsi nyt. Eikä todellakaan oo kyse siitä etteikö sitä laatikkoa putsattais.

Kohta menee katilta niskat nurin, jos tätä menoa jatkuu.

[Annis]

Kaverilla kissa paskoi aina laatikon eteen, hiekan vaihto auttoi asiaan heti. Tosin en sitten tiedä, että jos se on alunperin tehnyt laatikkoon, niin voisko kyse olla siitä sitten kuitenkaan. Eihän se tosin ole suuri vaiva kokeillakaan.

Meidän pissakissa Norris on nykyään ihan hyvä kissa, kyllä sille vieläkin välillä sattuu vahinkoja, yleensä aina silloin kun on kehunut, ettei se ole viikkoihin pissannut mihinkään väärään paikkaan. Yleensä sillä taitaa olla niin nykyään, että tilaisuus tekee varkaan, eli jos on jäänyt joku vaate lattialle, niin siihen on hyvä mennä pissaamaan. Tulehdustahan sillä ei oo eikä feliwaysta oo mitään apua meillä. Se on varmaan vaan niin hienohelma ton laatikon kanssa, että käy siellä vaan heti sen jälkeen kun se on putsattu. Kaksi laatikkoa vois auttaa, mutta ei meille mahdu (koska en halua niitä muualle kuin vessaan ja vessa on niin täynnä, kun pitää olla vaipparoskis ja kestovaippaämpäri ja pesukone ja meidän tavarat ja johonkin pitäis mahtua vielä suihkuun tai ees sisään ).

Toinen kissa on taas nyt alkanut oireilemaan vauvaan. Tai se on sitä mieltä, ettei sitä huomioida tarpeeksi enää. Tosin sen mielestä sekään ei ole tarpeeksi, jos sitä rapsuttaa koko päivän, vaan enemmän pitäisi aina saada. Ei se onneksi oo mitenkään hirveän vaikeaa meille, se vaan kerjää enemmän huomiota ja on koko ajan tiellä ja paristi lähtenyt karkuun (onneksi se lähtee aina rappusia ylöspäin), ikävää vaan, jos kissasta ei itsestään tunnu hyvältä. No, toivottavasti tää mustasukkaisuus menee kohta ohi eikä mene pahemmaksi. Voihan se helpottaa, kun poitsu on isompi ja siitäkin on sitten kissalle jotain hyötyä (=osaa rapsuttaa).

[Lyyra]

Meillä on 20kg pellettiä varastossa. Se katti paskoo siihen pellettiin tai pistetään tulppa perseeseen.

Taas pääsin ensi töikseni heti aamusta siivoamaan neitin jätöksiä.

[Nugat]

Meillä on 20kg pellettiä varastossa. Se katti paskoo siihen pellettiin tai pistetään tulppa perseeseen.

Taas pääsin ensi töikseni heti aamusta siivoamaan neitin jätöksiä.

Ai Temppu on neiti. :isotsilmät: Tämä asia jotenkin ratkesi silmissäni. Meillä nuo tytöntylleröiset ovat uhmaiän koittaessa olleet aivan uskomattomia nurkkiin kuseskelijoita. Vati nurkassa, pisut huoneen vastapäiseen nurkkaan. Edellisen neidin saimme taltutettua Irmelin vaalipippurisekoituksella. Ei mitään hajua mitä pippureita siinä oli, mutta viskattiin koko pussi siihen nurkkaan, missä neiti kävi pisulla ja johan tepsi. Tätä ennen kokeiltiin suihkua ja sellaista, poikiin tuntuu suihkepullo tepsineen helpommin, neidit jotenkin kovapäisempiä?

Meillä oli aikoinaan myös neiti, joka ei suostunut paskomaan ulos. Kelpasi vain parveke tai savupiipun taakse. Kuset tehtiin sisälle, mieluiten palapelien, säkkituolien ja sensellaisten päälle. Sitä koskaan saatu täysin sisäsiistiksi.
No, koivu alkoi sitten kasvamaan savupiipun takana vuosien myötä, mutta nokisutari kaatoi sen.

[elegia]

Kai Lyyran kissa kuitenkin pissit heittää laatikkoon? Kakka on ehkä kivempi siivota kuin pissi jostain sohvasta.

Nojoo... Meillä on tosiaan ihan samanlaista ongelmaa. Ja ei tod. tiedetä mistä moinen johtuu. Poikakissi vääntää vaan kakkulinsa lattialle, pissit kyllä tehdään lootaan. On kokeiltu Feliwayt; niin haihdutin kuin lattialle kakkapaikkaan suihkutettava suihkekin, ei auttanut. On kokeiltu siirtää laatikko kakkapaikan kohdalle: kissa kakkaa laatikon viereen lattialle. On kokeiltu laittaa ruokakuppi kakkapaikkaan (kissat ei mielellään jätöstele ja syö samasta kohdasta): kakkapaikka siirtyy johonkin muuhun kohtaan. On kokeiltu vaihtaa hiekkaa, on ostettu kopallinen hiekkalaatikko toiseksi hiekkalaatikoksi: ei auttanut. Sitten eräs kissanomistaja vinkkasi, josko pojalla olisi virtsatulehdus että siihen sattuu laatikolla käynti ja siksi mieltää sen ei kivaksi tapahtumaksi ja kakkaa lattialle. Nooh, ollaan käytetty kissan virtsa tutkimuksissa: ei löytynyt mitään. Ja sitten ollaan käytetty kissa kissoihin erikoistuneella eläinlääkärillä käyttäytymiskonsultaatiossa! Ja ei mitään! Ei missään mitään syytä tuohon toimintaan. Seuraavaks eläinlääkäri ehdotti kissalle mielenterveyslääkitystä! Ei kiitos.

Meidän kissasta saattaa tulla hyvin pian maalaiskolli. Siellä ainakin on lääniä mihin kakkia. Että ehkä meidän tapauksessa syynä on vain ympäristö ja muut kissat ja henkilökemiat. Vaikka tuo kissa on tässä asunnossa selkeä pomo, ei uskoisi että sen pitää tuolla keinolla vielä reviiriään merkkailla. Toivottavasti Lyyran kissa oppii paremmille tavoille!

[Purple]

Lyyra, onko jotain muuttunut samaan aikaan kun kissa alkoi paskoa ympäriinsä? Ootko käyttänyt koko ajan pellettejä ja noita just samoja pellettejä? Tai onko se esim. pitempiä aikoja kotona yksin? Voi olla hyvinkin pienestä muutoksesta kiinni, esim. eri hiekasta/pelleteistä, tai sit ei tarvi minkään muuttua, kissalle vaan tulee tuollainen vaihe.

Entisellä kissalla oli myös samanlainen kausi, meni läpi kaikki asunnon matot. Sit se vaan jossain vaiheessa loppui, syytä en tiedä. Nykyisellä kissalla vaihe oli pitempi ja ikävämpi, paskat, varsinkin jos ne on niinkin helpossa paikassa kuin saunan lattialla, saa helposti siivottua, pissat sängystä tai sohvalta onkin eri juttu. Syytä en tiedä tuohonkaan, kesti pitkään ja aiheutti monet väsyneet itkut ja melkoisesti rahan menetystä, mutta loppui aikanaan. Sen opin, että yksi hiekka-astia sille ei riitä, koska joutuu olla päivät yksin. Jos se on käynyt paskomassa sinne, sinne ei enää mennä, vaan pissapaikka etsitään jostain muualta. Nykyään astioita on kolme ja rauhallinen aika on onneksi jatkunut jo pitkään. Mitä nyt hiljattain kun tulin kotiin se oli avannut eteisen kaapin, kiskonut verkkaritakin lattialle ja käyttänyt sitä vessanaan. Onneksi oli sellainen takki jota viimeksi olin tarhoista päätellet käyttänyt maalatessa, joten ei tullut vahinkoa.

Kissat: vaikeita mutta ihania.

[Dnd]

Tai sitten tekee, kuten eräs tyyppi joka toi opiskeluaikana solukämppään kissanpennun ja se teki tarpeensa sen matolle. Se suuttui sille, otti siltä luulot pois työntämällä sen kuonon sen omiin jätöksiin ja sitten vei sen laatikkoon johon tarpeet täytyi tehdä. Heti loppui ympäriinsä tarpeiden tekeminen ja laatikolla käytiin kiltisti tästä eteenpäin.

[Purple]

Mua sitten suoraan sanottuna vituttaa kun kuulen että ihmiset tekee tuota "nenä paskaan niin eiköhän opi" -juttuaan.

Kissan hajuaisti ei ole yhtä käsittämättömän hyvä kuin koiran, mikä on niin hyvä ettei ihmismieli sitä varmaan oikein edes pysty käsittämään, mutta silti se on moninkertainen verrattuna meihin. Koitetaanko torppaista ammoniakkiin kastetut vanutupot ihmisen nenään ja mietitään sen jälkeen onko kyse koulutuksesta vai rääkkäyksestä?

[Dnd]

Ei se sitä kauan sielä pitänyt, käytti pikaisesti ja sen jälkeen laittoi laatikkoon, mutta teki kuitenkin. Tyypin tuntien kissa pääsi kuitenkin helpolla, sillä oli varmaan HYVIN lähellä ettei se heittänyt sitä seinään. Sen ihan näki siitä. (Näin sanoi sitten itsekin jälkeenpäin meinanneensa tehdä.) Se olisi voinut sen helposti tehdäkin, sillä kerran otin siltä kirveen pois, kun se oli kavereidensä kanssa ryypiskellyt ja oli jo ovella menossa huoneeseen jossa pari henkilöä oli nukkumassa tai jsp. (Siinä taisi olla kyse mustasukkaisuudesta.)
Myöhemmässä vaiheessa se antoi kisun toiselle tyypille, kun itsekin tajusi ettei siitä ole kissaa pitämään. Joku oli sen sille työntänyt, ettei sitä tarvinnut lopettaa.
Mitä tästä siis opimme. Älkää antako niitä "ylijäämäkissoja" ihan kenelle tahansa juopolle. Tosin yleensä vaihtoehtonahan on sitten lopettaa ne, joten mikä lie tässäkin on sitten parasta.