forde.munfoorumi.com

Keräily on se hauska harrastusmuoto, jossa hamstrataan ja haalitaan; vaihdetaan, myydään ja ostetaan; löydetään ja etsitään jonkun tietyn kategorian esineitä tai asioita. Ihmiset voivat keräillä mitä kummallisempia asioita ja kuluttaa siihen paljon energiaa ja valuuttaa.

Vaan onko moinen muodissa enää? Keräiletkö sinä jotakin? Tai keräsitkö joskus ja olet saanut kokoelman valmiiksi?
Siis puhetta keräilystä!

---

Itse en ole enää pitkään aikaan keräillyt mitään. Pienempänä keräilin hieman ontuvalla taktiikalla ja vaihtelevalla kiinnostuksella ainakin postimerkkejä ja pullonkorkkeja. Pullonkorkkeja on vissiin edelleenkin hurja säkillinen jossain kotikodin vintillä. Postimerkkien kohtalo on vähän kyseenalainen.

Nykyään ihmiset taitavat lähinnä keräillä tarve-esineitä, kuten astioita tai sitten elokuvia ja musiikkia, mitä lähipiiristäni olen havainnut. Viime aikoina olen myös ihmetellyt varsinkin naishenkilöiden innostusta kerätä ja tuunata My Little Poneja. Joillakin on aivan uskomattomia kokoelmia! Itseäni nuo eivät niinkään kiinnosta, sen sijaan löysin tässä taannoin kotona käydessäni vanhan pikkaraiseni. Tiedättehän ne sellaiset nukkapintaiset, ihmismäiset pikkuelukat, joita myytiin kai joskus 80-90-luvulla? Tutkin vähän asiaa ja totesin, että voisin jopa nostalgiahöyryissäni innostua keräämään tuosta itselleni ihanan kokoelman!
Sitä entiedä riittääkö minulla lopulta pitkäjänteisyys kokoelman kartuttamiseen, tai onko tuon kokoelman kaikkia osia enää edes mahdollista saada mistään. Mutta voisi olla ihan hauska juttu!

Kakarana keräilin kaikenlaista, kivistä ja kiiltokuvista hedelmissä oleviin tarroihin (joita äidin iloksi liimailtiin keittiön seinään). Tulitikkuaskejakin oli joskus iso määrä erilaisia, samoin niitä pullonkorkkeja. Niin ja Star Wars -purkkatarroja! Muistan vieläkin niiden tuoksun

Nyttemmin ei ole tullut pahemmin mitään keräiltyä. Ok, jotain tiettyä astiasarjaa voin "kerätä", joskin en ihan menisi sitä varsinaiseksi keräilyksi menisi sanomaan. Kuitenkin tarkoituksena on ostaa sarjan tavaroita n-määrä, ja sitten niitä käytetään, kunnes ovat menneet huonoiksi, ja on aika ostaa uusi astiasto. "Keräilyksi" sen tekee vain se, ettei ole varaa ostaa kaikkia yhdellä istumalla.

Ei mun tee edes mieli keräillä mitään. Inhoan kaikkea sälää muutenkin. En saa mitään iloa irti siitä, että on iso määrä jotain tiettyä tavaraa, millä ei varsinaisesti tee mitään. Ja jos se vielä aiheuttaisi ylimääräistä työtä, kuten vaikka pölyjen pyyhkiminen miljoonasta pienestä koriste-esineestä, niin menee hermo jo pelkästä ajatuksesta Mitä vähemmän tavaraa, sen parempi.

Kiellän keräileväni mitään

Jotenkin meinaa vaan käydä aina sillai hassusti että työkaluja vaan kerääntyy, ja välillä osan huomaa edustavan jopa samaa sarjaa

Joku Muu saattaisi kyllä katsovan mun keräilevän kaikkea roinaa.

Pienenä keräilin vaikka mitä: kiviä, pehmoleluja, kiiltokuvia (missähän ne mahtaa olla, siellä oli hienojakin joukossa?), postimerkkejä, jne.
Ainut vähänkään pidempään kestävä innostus oli nuo kiiltokuvat, joita ei niitäkään kovin montaa sataa lopulta kertynyt.

Nyt en keräile muuta kuin Stephen Kingin kirjoja. Tarkoituksena olisi saada herran koko tuotanto kirjahyllyyn pönöttämään (tai taitaa jo vaatia parikin kirjahyllyä). Tämänhetkinen saldo on 48 kirjakirjaa ja 6 äänikirjaa. Täydellisyyteen on siis vielä matkaa.

Pienenä tuli kerättyä tarroja, lätkäkortteja, gogoja, kaljapullon etikettejä ja korkkeja, värikynien katkenneita teriä ....

Nykyään en kerää juuri mitään. Ehkä alani kirjojen haalimista voisi sanoa keräilyksi.

Lelut-keskustelussa mainisemiani Atelierin Fauneja haluaisin kerätä. Niissä on jotain kivaa.

Nuorempana keräilin äidin suureksi iloksi tyhjiä tupakka-askeja ja laitoin upean
kokoelmani huoneeni seiniä koristamaan Ja jossain vaiheessa sain haalittua
kasaan melkoisen "kokoelman" kolikoita, kun sanoin isoisälleni keräileväni koli-
koita. Keräilyä kesti tasan niin kauan, että pääsin kauppaan karkkihyllyn ääreen
Pappa taisi kyllä tietää sen.

Muutama vuosi sitten keräsin levykaappiini kaikki versiot kaikista Robbien jul-
kaisemista sinkuista. Osa oli yllättävän hankala saada hankittua, mutta nyt on
kokoelma täysi. Jossain vaiheessa ajattelin tehdä saman Madonnan sinkuille,
mutta se taitaa olla jo mahdoton tehtävä.

Tällä hetkellä keräilen käyttömielessä Teeman lautasia suunnilleen yksi kerral-
laan ja Moleskinen muistikirjoja. Ja tiettyjen artistien levyjä hankin sitä mu-
kaa kun niitä julkaistaan, mutta sitä ei varmaan voi sanoa suoranaisesti keräi-
lyksi..?

Minä kerään tietynmallisia tietokoneita/konsoleita. Niitä olen Suomen lisäksi hommannut ainakin Italiasta, Saksasta, Englannista ja USA:sta. Kaikkia laitteita ei ole saatavilla kovin helposti. Haastavuus on kai se asia joka keräilyssä eniten kiehtoo. Vielä kun ehtisi (löytäisi innostuksen) joskus loputkin koneet testata lävitse. Saatan nähtävästi joskus perustaa laitteista kotimuseon, tai ainakin tehdä nettisivut.

Lapsena mäkin oon kerännyt kiiltokuvia, tarroja ja postimerkkejä, oikeastaan kaikkea mahdollista Teininä tuli säästettyä kaikki elokuvaliput ja discojen pääsyliput (jossain nuortenkirjassa joku teki niin...) ja kirjoitettua taakse, että kenen kaa oli ollut ja leffoista arvostelut ja discoista illan kohokohdat, niitä on ollut ihan hauska lukea näin vanhempana.

Mut nyt oon ollut monta vuotta surullinen, etten oikeastaan oo kerännyt mitään. Onhan meillä nyt ihan hirveät kasat leffoja, kirjoja ja cd/vinyyli-levyjä, mutta voiko niiden hankkimista nyt ihan keräilyksi sanoa? Mut sitten tuossa viime vuonna keksin, olin ollut tosi kateellinen kaikkien ihmisten my little pony-kokoelmille, mut en sit kuitenkaan itse halunnut sellaista. OIkeastaan olin jo monta vuotta pohtinut, että vois alkaa kerää kumiankkoja, kun niitä oli jo muutama ja sitten törmäsin moneen hienoon desing ankkaan, ja niinpä niitä on nyt kertynyt jonkinmoinen kokoelma.
Mies taas kerää vähän kaikkea sälää, enimmäkseen pikku-ukkoja supersankareista, kuten Marvel-tyypeistä ja jokerista, mut ei sitten mitään tiettyä sarjaa, kuten mä oon sille ehottanut , vaan kaikki hienon näköiset pelkästään

Sinäänsä mikään tollainen tietyn keräily ei oo ihan mun juttu, on kiva, kun on hienoja esineitä, mutta eipä niiden nyt välttämättä tarvitse liittyä mihinkään tiettyyn/samaan juttuun, kunhan silmää miellyttää.

Voi onhan se kerätty ja osittain kerätään edelleen:

Kaljapullonkorkit: Niistä sai mukavia sarjoja, kun oli Koffin I, III ja IV. Joka merkistä olisi pitänyt saada nuo kaikki. Jostain syystä Koff III -korkista oli kotona jopa ylitarjontaa, mutta muut olivat harvinaisempia. Varsinkin ne I-korkit... Jonkin verran niitä toki ulkoakin haalittiin.

Lätkätarrat: MM89, -91 ja -92 kansioihin tuli näitä jääkiekkomaajoukkueita kerättyä. Viimeistä sarjaa sain lopulta kaverilta mielettömän pakan, kun hän kyllästyi. Oli 5 Geir Hoffia ja 6 Teemu Selännettä Ja sitten oli vielä ne Liiga-suklaavohvelit, joiden keräämisestä tuli aina sanomista (Ostaksä näit vaan noitten kuvien takia, vai tykkääksä noist niin paljon? Mitä sitten!)

Lätkäkortit: Eivät olleet niin kivoja kuin tarrat. Yhdellä kaudella tuli noitakin osteltua.

Marvel-lehdet: Niin kattava kokoelma, että lähes hävettää. Alkuperäistä Ihmesarjaa, 80-luvun alun Hulkeja ja Ihmenelosia lukuunottamatta lähes kaikki suomeksi käännetty löytyy.

Levyt: Juicen osalta meillä on broidin kanssa käsittääkseni singlen tarkkuudella kaikki. Ja vinyylitkin alkuperäispainoksista. Easy Beasy taisi olla ratkaiseva pala. Biisinä niin turha, ettei mitään rajaa, mutta olla täytyy. Joistakin kappaleista on myönnytyksenä se, että ne ovat kokoelmalla. Mutta että äänite kuin äänite jollain lailla hallussa.

Pienempänä tuli keräiltyä vaikka mitä. Näin äkkiseltään tulevat mieleen ainakin kivet, pullonkorkit, tarrat ja kiiltokuvat. Jossain vaiheessa tykkäsin myös säästää leffa-, keikka- ja muut sisäänpääsyliput. Niitä oli sitten kiva katsella ja muistella mitä leffoja on käynyt katsomassa ja millä keikoilla on tullut heiluttua. Nykyäänkin festareilla käydessä tykkään säästää sen ohjelmalehtisen missä lukee kaikki aikataulut ja esiintyjät, kun sitten voi katsoa minä vuonna onkaan käynyt katsomassa mitäkin bändejä ja millä festareilla on tullut oltua. Muita pääsylippuja en kyllä enää säästä, koska muuten niitä olisi kämppä täynnä...
Yhdessä vaiheessa keräsin Stephen Kingin kirjoja, mutta se innostus jäi muutaman vuoden keräilyn jälkeen, kun tajusin etten tykkää kaikista Kingin kirjoista, joten turha niitä on hyllyssä pitää pölyttymässä. Musiikkipuolelta keräsin Apulannan, Tehosekoittimen ja Don Huonojen levyjä ja sinkkuja. Leffoista tuli hankittua suurinosa Tim Burtonin ohjaamista leffoista.
Tällä hetkellä on voi sanoa varsinaisesti kerääväni mitään kovinkaan järjestelmällisesti. Jos tykkään jostain bändistä/laulajasta, niin saatan ostaa kaikki sen levyt, mutta en tee sitä enää keräilymielessä. Tavaran paljous on muutenkin alkanut ahdistaa minua ja vien mielelläni divariin kaikki levyt ja kirjat jotka ovat hyllyssä pitkään ilman jatkuvaa käyttöä.

Alkaa olla Atari Jaguarin kaikki pelit kokoelmissa. Muutama enää uupuu, johtuen siitä että ne pitäis tilata amerikasta ja sitten on vielä muutamia harvinaisuuksia joiden hinta hipoo pilviä ja jäänevät hankkimatta.