forde.munfoorumi.com

Katselin tuossa hetki sitten keskustelua herättäneen, 16.3. esitetyn Voimala-ohjelman, jossa kaksi lääkäriä, kaksi luontaishoitajaa ja yksi lääkäri-luontaishoitaja keskustelivat luontaishoidoista länsimaisen koululääketieteen tukena ja korvikkeena.

Peruspalveluministeri Paula Risikko (kok) touhusi vuosi sitten kasaan komitean pohtimaan lainsäädäntöä luontaishoidoille. Yksi komitean jäsenistä oli Voimalassa keskustelemassa varsin turhautuneena. Lääkäriliiton, TEHYn, SuPerin ja Psykologiliiton yhteisessä kannanotossa (PDF) vaaditaan luontaishoitojen rajoittamista niin, että heikkoja ja puolustuskyvyttömiä suojellaan puoskaroinnilta. Käytännössä tämä tarkoittaa, että luontaishoitoja ei saisi antaa alaikäisille, raskaana oleville eikä vakavasti sairaille (syöpä, diabetes, epilepsia, psyykkiset sairaudet).

Luontaishoitopuoli on sitä mieltä, että pehmeät keinot sopivat kovaa koululääketiedettä paremmin juuri lapsille ja raskaana oleville, ja niiden rajoittaminen heiltä olisi järjenvastaista. Toiseksi he vastustavat Lääkäriliiton (ja muiden) kannanottoa potilaan itsemääräämisoikeuden perusteella. Potilaalla on heidän mielestään oikeus itse päättää, minkälaista hoitoa haluaa kokeilla ja käyttää.

Ohjelmasta sai mielikuvan, että molempia osapuolia joten kuten miellyttävä kompromissi olisivat selvät säännöt, koulutusstandardit ja rekisteripakko. Luontaishoitajalla tulisi olla selvää näyttöä koulutuksesta ja työkokemuksesta, ollakseen rekisterikelpoinen. Ja vain rekisteröidyllä luontaishoitajalla olisi oikeus vastaanottaa potilaita. Terveydenhuollon ammattijärjestöjen kannanotossa tätä kuitenkin minun tulkintani mukaan vastustetaan. Lääkäriliiton varatoiminnanjohtaja sanoi Voimalassa, että kompromissi ei ole vielä mahdollinen, koska siihen on pitkä ja kivinen tie (koska tietoa ei ole tarpeeksi). Tiukemmat rajat ovat siis siihen asti tarpeen, koska jonkinlaiset pelisäännöt asiaan on luotava. Luontaishoitopuoli ei kannata tiukkaa rajoitusta missään määrin, vaan haluaa tietotason kuntoon mahdollisimman pian, että voidaan säätää suoraan avoimempi laki.

Terveydenhuollon virallinen puoli harmittelee sitä, että luontaishoidoista ei ole tarpeeksi kliinistä tutkimustietoa, ja niitä ei voi sen takia hyväksyä. Luontaishoitajat kyselevät ihmisten kokemusten perään: "Entä ne tuhannet ihmiset, jotka ovat saaneet hoidoista apua? Eivätkö heidän kokemuksensa merkitse mitään?" Mielenkiintoinen ohjelmassa esille noussut pointti oli myös hoitovirhekanteluiden määrä: luontaishoidoista tulee kanteluita keskimäärin yksi vuodessa, kun taas lääkäreistä tuhansia.

Keski-Euroopassa ja mulle tutussa Australiassa esimerkiksi luontaishoidot kuuluvat terveydenhuollon piiriin. Esimerkiksi Saksassa homeopaatti-lääkäreitä on tuhansia, Suomessa 15. Australiassa mm. akupunktio ja kiropraktiikka kuuluvat käytännössä kaikkien yksityisten vakuutusyhtiöiden terveysvakuutuspaketteihin. Miksi Suomessa sitten vastustetaan niin hanakasti?


Mun kanta ehkä paistaa läpi tosta johdannosta, mutta mitäs arvon keijokansa tästä asiasta tuumii?

En ole asiaan juurikaan perehtynyt, joten en pysty asiasta mitään kovin perusteltua väittämään. Kiinnitinpä vain huomiota tähän:

Lyyra kirjoitti:Mielenkiintoinen ohjelmassa esille noussut pointti oli myös hoitovirhekanteluiden määrä: luontaishoidoista tulee kanteluita keskimäärin yksi vuodessa, kun taas lääkäreistä tuhansia.

Matematiikka pettää. Turha vertailla absoluuttisia lukuja kun pitäisi vertailla suhteita. Vai annetaanko luontaishoitoja yhtä paljon kuin perinteisen lääketieteen hoitoja?

Toisaalta eihän luontaishoidossa voi pahemmin vahinkoakaan syntyä, kun aineet ei muutenkaan tehoa.
Ja uskon että alkaisi tulemaan noita valituksia "luontaishoidosta" siinä vaiheessa, kun aletaan leikkelemään jotain osia pois.
Suurin syy noihin kanteluihin on kuitenkin se, että on jouduttu leikkaamaan jotain.

Jos joku tuo minulle esim. polvenkierukan korjaamiseen tai umpisuolen poistamiseen tarkoitetun pillerin, niin olen valmis pyörtämään ajattelutapani.
Tosin itse en niillä mitään tekisi muuta kuin hyvät rahat ne patentoidessa

Kategoriaan kuuluvat luontaistuotteet voivat kuitenkin aiheuttaa pienissäkin määrissä joillekin potilaille vaarallisia oireita. Psykiatri Hannu Lauerman mukaan luontaistuotteita "ihannoidaan, vaikka niitä ei ole testattu ja vaikka niitä valmistavat yhtiöt pyrkivät rahan tekoon vähintään siinä kuin lääkeyhtiötkin, joiden toimintaa sentään valvotaan". (Kirja-arvio opuksesta "Usko, toivo ja huijaus") Ennemmin minäkin käyttäisin tuotetta, joka on kliinisesti testattu.

Mä olen seurannut tätä keskustelua jo Risikon työryhmän perustamisesta alkaen. Mielestäni jo työryhmää nimetessä on menty metsään. Ryhmässä on vain yksi ihminen, jolla on mitään kokemusta luonnon- tai luontaislääkinnän saralta. Ja kaikki muut ovat lääkärikannan edustajia. Minua tämä seikka häiritsee, sillä esille tulleiden seikkojen valossa olen jäänyt käsitykseen, että ovat olleet aika ahdasmielisellä linjalla koko asiassa.

Viime vuoden lopulla oli YLE:n aamutv:ssä keskustelemassa Kuopion yliopiston lääketieteen puolen heppu ja perinteisen kiinalaisen lääketieteen terapeutti Tutteli Hammerman keskustelivat aiheesta. Harmittaa etten muista tuon kuopion lahjan nimeä. Tyyppi veti keskustelun todella ala-arvoisella tyylillä ja meni lähes henkilökohtaisuuksiin. Vetosi siihen samaan, ettei eri terapiamuotoja ja näitä "vaihtoehtohoitoja" ole muka tutkittu. Euroopassa on tehty viime vuosina useita tutkimuksia, jotka täyttävät kliinisten tutkimusten vaateet, mutta niitä ei ole a) käännetty ymmärrettävälle kielelle ja b) niitä ei ole luettu luotettaviksi suomessa. Tässä on se ongelma. Esim. akupunktiota tutkitaan ja vertaillaan ja näitä tutkimuksia on julkaistukin. Suurin osa on kuitenkin tehty Kiinassa tai keski-euroopassa ja jostain hirveän hyvästä syystä näiden tutkimusten tulokset on esim. tässä Risikon ryhmässä kielletty täysin. Myös WHO:n nimissä on julkaistu tutkimuksia muutama kappale. Näiden tuloksista tai yleisestä mielipiteestä niitä kohtaan en tiedä tarkalleen.

Mun mielestä suomalainen terveydenhuolto on pahasti lääkäreiden ja lääkefirmojen talutusnuorissa. Kyllähän sen tietää, että kun menet lääkäriin saat helposti pillerireseptin ja vähän sairaslomaa ja siinä se. Lääkefirmojen edustajat kiertävät säännöllisesti kahvittelemassa lääkäreitä ja lobbaamassa heitä. Ja kun jostain syystä suomalainen luonne on, että skeptisyys vallitsee. Eniten ihmetyttää kuitenkin se, että otetaan esimerkki Keijo. Keijo lähtee retkelle Kiinaan ja retkellään käy paikallisessa luontaishoitolassa, saa vinkkejä siihen iänikuiseen tiukkaan vatsaan ja voi tämän jälkeen paremmin. Kotiin tullessa on vielä muutama Kiinalainen lääke ja viimeiset vetästään nassuun viikon sisällä palaamisesta. Jos joku sattuu tarjoamaan homeopaattista apua Keijon vatsavaivoihin Keijo vetää Puoskari-Huuhaa-kortin kehiin ja menee lääkärille ja saa sieltä käsiinsä jonkin ihanan reseptin, mikä todennäköisesti ei auta pätkääkään. Näinhän se homma etenee. Ulkomailla ollaan mieli avoimena ja kokeillaan paikallisia erikoisuuksia, mutta kaikki unohduu kotiin palatessaan.

Mun henkilökohtainen mielipide on, että pitäisi olla tarkempaa tietoa niistä aineista mitä luontaistuotteina markkinoidaan. Varsinkin, kun kyseessä on synteettiset aineet. Se pelottaa paljon enemmän kuin akupunktio, osteopatia ja kiropraktiikka. Tai jopa aromaterapia tai vyöhyketerapia. Enemmän mä haluan tietää mitä meille tungetaan suusta alas. Oli se sitten lääke, luontaistuote tai ruoka. Olen myös sellaisen rekisterin kannalla, kuin nämä Voimalassakin olleet, jotka haluavat että on rekisteri turvaamaan ammattitaitoisten ihmisten työn. Eli koulutetut ihmiset. Tällä hetkellä kenttä on aika laaja ja melkein kuka tahansa voi ilmoittautua "terapeutiksi", kuhan vain käy jotain kurssia. Tiedän yhden intialaisen päähieronnan tekijän, jolla on oma vastaanotto, tilat ja luvat ja kaikki, mutta koulutusta tuskin edes nimeksi. Hän tekee hommaa samaan hintaan kuin toinen, joka on ammattihieroja, käynyt sitä varten monen vuoden koulutuksen, osittain jopa fysioterapeutin opintoja suorittanut ja todellakin ammattitaitoinen ihminen. Tämä on myös ongelma tämän alueen kentällä. Ja tästä haluttaisiin eroon.

Minulla ei ole nykyään montaakaan hyvää sanaa sanottavana lääketieteestä. En tarkoita, että pitäisin lääketiedettä täysin kelvottomana asiana, sillä onhan lääketieteen myötä saatu paljon hyvää aikaseksi; rokotteet, syöpähoidot yms.

Kirjoitin jo pitkän kiukkuisen tekstin lääketiedettä ja lääkäreitä kohtaan. Se muuttui pian julkaisukelvottomaksi tekstiksi, mutta riittänee että kerron, etteivät lääkärit ole pystyneet auttamaan vaivoissani. Ehkä minulla on vain ollut huono tuuri lääkäreiden suhteen. Mutta kuitenkin, Burana 800 on jo tuttu ystäväni. Viimeeksi käydessäni lääkärissä lääkäri selasi kirjojaan ja surffaili netissä etsimässä jotain troppia. Hän kertoi, ettei ole ikinä tälläiseen vaivaan antanut mitään, mutta tuolla netissä lukee, että on tällainen ja tällainen lääke, mutta hän ei nyt pääse lääkkeisiin johtaviin tietoihin käsiksi, eikä osaa sanoa mitä ne ovat. Lääkäri sitten kirjoitti mulla lapulle rohtojen nimet, ja käski mennä apteekkiin kysymään, että mitä ne ovat. Ja jos ne ovat sopivia, niin soitan lääkärille takaisin, niin hän lähettää sitten reseptin. Mitä ammattitaidottomuutta! Hyvänen aika! Hänellä ei ollut aavistustakaan mitä oli mulle määräämässä!

Eikä kunnon tutkimuksiin tunnu pääsevän sitten millään. Kysyin, että onko olemassa jotain erikoislääkäriä, joka ymmärtäisi ongelmani, mutta aina sanotaan, että katsotaan nyt miten tämä tästä etenee. Aina. Miten edes vaaditaan erikoilääkärille pääsemistä? Se olisi mukava tietää.

Nyt olenkin aivan rakastunut homeopatiaan. Se on auttanut niin paljon, että särkylääkkeet olen pystynyt lopettamaan. Vielä kaikki ei ole kunnossa, mutta täytyisikin varata taas aika homeopaatille. Varaaminen on vain siirtynyt, sillä paraneminen on kuitenkin ollut niin hyvin edennyt, että tekisi mieli koittaa josko menisi jo ihan itse ohi.

Homekoulussakin pärjää hyvin, kunhan vain vetää belladonnaa säännöllisesti. Äänikin lähtee vasta puolenpäivän jälkeen. Siis voi hyvä tavaton tuota home asiaakin... sitääkin voisi kehittää oman keskustelun. Mutta kun itselläni harvoin on järkevää sanottavaa, ei se omalta osaltani olisi kuin kohteiden herjaamista. Niinkuin tässäkin.

Homeopaateissa on se ongelma, että mistä löytää osaavan homeopaatin? Muutaman kurssin käyneet ihmiset kutsuvat itseään myös homeopaateiksi, vaikka kokemusta ei ole. Tähän haluaisin tiukempaa kuria. Ei ihme, että ihmiset pitävät homeopaatteja ihan höpöinä, jos heille jaetaan vääriä lääkkeitä.

Pääsinpäs purkautumaan. En ole enää edes varma, mistä tässä ketjussa piti keskustella.

Työryhmä esittää tiukkoja rajoituksia vaihtoehtohoidoille

Vaihtoehtohoitojen rajoitusesitys tyrmistyttää luontaisalaa

Tämä on kyllä vähän ikävämpi uutinen. Samalla voisi melkein kieltää uskonnonharjoittamisen mielenterveysongelmaisilta ja vammaisilta. Ihmeellinen kokoonpano tossa työryhmässä. Miksei voida turhan holhoamisen sijaan alkaa suoraan touhuamaan tuota lakia ja rekisteriä, ja antaa ihmisten päättää itse, keneltä apua hakevat? Laki ja selvät säännöt ovat olleet tilauksessa jo pitkään, mutta tämä on aika naurettavaa. Miksi joka asiassa pitää mennä muiden Pohjoismaiden perässä. Luontaishoitojen kohdalla kannattaisi mieluummin vilkuilla Saksan suuntaan.

Mä olen ihan samaa mieltä tuon työryhmän kokoonpanosta.
Näin saadaan vissiin pidettyä normikansa siinä herranpelossa, mitä lääkefirmat + lääketieteen edustajat pitävät omien sanojensa mukaan totuutena.
Pidetään ihmiset osittain vaivaisina ja saadaan edelleen pidettyä lääketeollisuus voimissaan. Juuri olin kuulemassa keskustelua, missä vanhempi rouva olisi halunnut ylläpitää terveyttään ja tarkistuttaa terveydentilansa. Ei saanut vastaanottoaikaa, sai ohjeen ottaa yhteyttä jos tulee jotain oireita - tai halutessaan hakeutua yksityiselle puolelle. Näin se homma etenee!

Olen samaa mieltä myös tuosta uskontokommentista. Pidetään siis lapset, kehitysvammaiset ja mielisairaat erossa uskonnoista, luontaishoidoista (ärsyttää edelleen se "vaihtoehto"-sana, kun ei se mikään vaihtoehto ole) ja näistä kaikista rahaa tarvitsevista keräystahoista. Itseasiassa, nämä ryhmäthän voidaan lukita johonkin laitoksiin metsien keskelle, kun kerta holhoamaan aletaan. Eihän siitä mitään haittaakaan ole, eihän. Eivät pääse puoskarit huuhailemaan heidän elinpiireihinsä!

Kohta tarvitsee varmaan akupunktiota varten olla lääkärintodistus, että olet terve ja kaikinpuolin "sopiva".