forde.munfoorumi.com

Mulla on vähän taas kasvien hankinta karannut lapasesta. Ruokapöydällä ei mahdu syömään, sillä siinä on itämässä yhtä ja toista joka ei vielä tarkene parvekkeella, ja kaikki hyllynkulmat on kukkaruukkuja täynnä.

Ostin tänään kiiwin, jonka ajattelin syödä napaani ja sen jälkeen laittaa siemenet itämään. Itämässä on myös bataatti, joka näyttää toistaiseksi hölmöltä potulta joka on vaan tökätty multaan, mutta kuulemma sen pitäisi kasvaa isoksi ja komeaksi siitä vielä. Suurin osa pikkutaimista vaatisi koulimista, kun vaan ehtisin tarttua toimeen, ja mä vaanin ulkolämpötilaa siltä varalta että voisin alkaa kylvää siemeniä parvekelaatikoihin. Tällä hetkellä iturasiassa kasvaa ainakin sarviorvokkia, koristetupakkaa, lemmikkiä, peikonkakkaraa, elämänlankaa, revonhäntää ja erinäisiä yrttejä, omiin ruukkuihinsa ovat jo päässeet basilikat, värinokkoset ja mustasilmäsusanna, ja kylvöä odottelee mm. kahta lajia punaisia auringonkukkia, kahdenlaista krassia, tuoksuhernettä, kohtalonkukkaa ja punakosmosta. Tarvinneeko sanoakaan, että mulla tosiaan on vain parveke, jonne tuon kaiken ajattelin survoa..

Mutta minkäs teet, kun on päässä vikaa niin ettei malta rajoittaa yhtään.

Mulla on tulossa amppelitomaattia ja -mansikkaa, köynnöskrassia, kesäleimua, auringonkukkaa
ja joku keijunmekko vai mikä se oikein oli.. Eli jonkin verran on ikkunalaudoilla kamaa.

Katotaas mitkä kaikki sitten oikeasti pääsee tuonne minun minitakapihalleni taikka vielä pienemmälle
etupihalleni.

Mä vaan niin tykkään näiden kaikkien virheiden kasvattamisesta.

:epäilevä:

Onneksi mulla on kylvöhommissa apuna innokas hauva.

Miull on keittiönpöydällä multaruukku, jonna tyrkkään kaikki siemenet mitä syömisistäni irtoaa. Tarkoitus on jännityksellä seurata, mitä siellä rupeaa kasvamaan ja siirtää sitten omaan purkkiin. Aikaiseksi olen saanut 3 mandariinipuuta, 1 appelsiini, älyttömästi paprikoita, 2 chiliä. Avokado kiinnostaisi kovasti, mutta ei ole tullut tehtyä mitään sellaista ruokaa mihin sitä olisin tarvinnut tai en ole muutenvain saanut ostetuksi.
En ole mikään viherpeukalo, mutta tämä taktiikka tuntuu sopivan miulle. Muita viherkasveja en ole viitsinyt tuonne kämpille hommata kun niitä on sitten rasittava siirtää kämpästä toiseen. Mutta sitten kun on oma koti niin se tulee olemaan aikas vehreä.

Mulla on sellainen ongelma, että tykkäisin hirveesti viherkasveista, mutta en jaksa hoitaa niitä niin ne kuolee aina käsiin Olisi niin hienoa, jos olisi ruukuittain yrttejä ja chilejä ja vaikka mitä kivaa, ja kauniita kukkia ja muhevia viherkasveja... Ei taida koskaan tulla onnistumaan multa.

Puutarhaa sentään aion jossain vaiheessa (ehkä syksyllä) ruveta pistämään kuntoon, mutta senkin tarkoituksena on saada siitä mahdollisimman vähävaivainen. Ettei tarvi kesällä kuin leikata nurtsia ja ehkä kuiva lehti nyppästä silloin tällöin.

Saatoin muuten jo tappaa uuden kämpän takapihalla kasvaneet upeat ruusut, kun en peittänyt niitä talveksi mitenkään. Ehe

Mä kylvin parvekekukkaset aiemmin tällä viikolla, ja nyt musta näyttää että kosmokset on ainakin itämässä jo. Toivottavasti muistakin purkeista alkaa kohta nousta vihreää...

Mä olen aina inhonnut kaktuksia, mutta tänään yllätin itsenikin ja ostin niitä kolme kappaletta. Sellaisen peruspyöreän, vähän vekkulimman puikeloisen ja kolmannen, jossa on piikkejä lähinnä paksujen lehtien reunoissa. Tajusin nääs, että kämpässäni on ainakin yksi paikka vielä, jossa ei ole kukkia vaikka siellä olisi hyvin tilaa, ja tuikin kaktukset vanhoissa kahvikupeissa yhden ikkunan väliin. Siellä ne saa nyt rauhassa pojottaa, mä en loukkaa niihin sormiani enkä vahingossakaan kastele liikaa, ikkuna kun on sillä erillisellä kahvalla avattavaa mallia. Näyttää kuitenkin kivalta, kun tuo ei ole enää niin autio paikka.

Mä taas löysin viherkasvieni rinnalle pienen, matalan, neliskanttisen ruukun,
jossa on jo valmiiina jotain kasvualustoja ja pieni pussi rucolan siemeniä.
Viikon päästä kylvämisestä pitäisi jo olla tuloksia näkyvillä, joten josko mun
turhankin aurinkoinen ikkunalautani soveltuisi edes hyötykasvien viljelyyn.
Jos näin on, käyn noutamassa samaa sarjaa basilikan ja kenties jotain muutakin...

Pakko muuten sanoa, että Denillä on maailman innokkaimman ja väärin-
ymmärretyimmän näköinen apulaispuutarhuri. Toivottavasti hän ei
sentään huolehdi kasvien kastelusta?

Ei onneksi, tyttö kun on, ja suurin osa kasveista on ihan yleisen viihtyvyyden takia sijoitettu kuonon ulottumattomiin.


Tilannehan on toki luonnollisesti täysin lavastettu, ja kuvassa esiintyvä pieni puikkonokka on tapahtuneeseen Täysin Syytön.

"Kun tulin tänne, tämä oli jo rikki."

Täälläkin olis tarkotus takapihalle kylvää jonkinsorttista kukkaa, mutta en oikein tiedä mitä. Suht helppohoitoista pitäs olla. Orvokkeja kyllä tahon ku niitä oli muksunakin omassa pikku puutarhassa Loppujen lopuksi varmaan käykin niin että on vaan hirvee kasa orvokkeja, jotka nekin kuolee ennen ku edes kunnolla on istutettu

Meillä yritetään taas välivuoden jälkeen vehreämpää parveketta. Saattaa tosin kasvusto kuolla ennen kuin pääsee alkuunkaan, parvekkeella käyn vain lenkkarit pois heittämässä. Tupakointiaikaan kasvit saivat runsasta huomiota osakseen.

Menemme keveästi. Ystävä, todellinen viherpeukalo, tarjosi taimistostaan punaista auringonkukkaa ja japaninhumalaa. Kanssanisäkäs viritti jo toiveikkaana köynöstä varten langan, itse toivon, etteivät istutuksesta suutu.
Lisäksi nakkasin multaa ja jonkun kesäkukkakokoelmapussin sisällön pariin vanhaan kauniiseen emalikattilaan. Nousevat jos nousevat.

Denin hortonomihauva on ihana!Mikä viattomuus!

Mun kämpiltä ei löydy mitään vihreää, ainakaan vielä. Aina on ollut ajatusta ja ehkä jopa kiinnostukseksi luettavaa pohdintaa, pieneen luukkuun en ole oikein seinille säilytystilaa nikkaroinut ja ikkunalaudatkin ovat olemattomat syvennykset. Ajattelin muuttaa tämänkin asian tulevan muuton yhteydessä.
Päänvaivaa eniten aiheuttanee kissat - Äiskällä vieraillessaan nauttivat varsinkin suurimpien kukkaruukkujen ja niiden sisällön levittelemisestä ympäriinsä. Voin vain kuvitella valkean kissan nauttivan multakylvystään istuen ja tassuillaan multaa viskellen. Onneksi kukkaset voi sijoittaa ehkä jopa kissojen ulottumattomiin.
Haastattelin tuossa lähikukkakaupan työntekijää kysyen kasvien myrkyllisyydestä, mikä sopisi minulle, kun kämppikset saattavat maistaa ainakin kerran tai kaksi kaikkea tarjolla olevaa. Eipä tiennyt tahi osannut sanoa hän mitään. Jos jollain on kokemuksia kissoista ja kukkasista niin kertokoon, laajemmin aiheesta varmasti löytyy tietoa internetistä, jonka voikin tonkia aiheen ajankohtaistuessa lisää.

Ainakin ainoa kasvi, minkä meidän kissat jättää syömättä, on niitä varten hankittu kissaheinä vai mitä se on Ehkä kannattaa hankkia amppelikukkia. Tai onhan niitä myrkyttömiäkin huonekasveja, mutta ne saattaa näyttää vähemmän edustavilta kissan nakertelujen jälkeen.

Mä nyhdin tänään iltalenkillä tienvarren pajusta pari oksaa, ja tein muratilleni tukikehikon. Toivottavasti se ei pahastu uudesta kasvutavastaan, ainakin se noin on paljon nätimmän ja jämerämmän näköinen, kun kiertää ylöspäin rengasta pitkin eikä vaan roiku minne sattuu.

Kiivin siemenet ovat paperin välissä kuivumassa. Toisaalla sanottiin, että siemenet tykkäisivät kylmäkäsittelystä jääkaapissa, mutta johan ne siellä mollotti kun unohdin koko kiivin pariksi viikoksi vihanneshyllylle. Kylvän ne huomenna, jos vaan suinkin muistan. Nyppäsin myös viinirypäleitä syödessäni osan sitä kasvuoksaa ja laitoin sen vanhaan hillopurkkiin lillumaan, voi olla että se lähtee kasvamaan siitä, voi olla että ei. Jännitystä elämään!

Myös timanttiananas koki tänään kovaa rakkautta, kun runnoin siitä irti sen kasvattamat kaksi poikasta. Harmi, etten saanut poikasiin kunnolla juurta mukaan, kun ne kasvoivat suoraan emänsä pääjuuresta, mutta toivottavasti ne ymmärtävät nyt kasvattaa omat juuret kun tuikkasin ne shottilasiin kylpemään. Olisi mukava saada tuo viimejouluinen ananas kasvattamaan sen komean "kukan" uudestaan, ja vielä mahtavampaa, jos poikasetkin yltyisivät moiseen.


Bataattia käytin tänään irti mullasta, kun alkoi epäilyttää. Kyllä sieltä pohjasta jonkinlainen violetti silmu näkyy, eiköhän se siitä vielä kasvuun ylly. Toivottavasti.

Deni kirjoitti:Myös timanttiananas koki tänään kovaa rakkautta, kun runnoin siitä irti sen kasvattamat kaksi poikasta. Harmi, etten saanut poikasiin kunnolla juurta mukaan, kun ne kasvoivat suoraan emänsä pääjuuresta, mutta toivottavasti ne ymmärtävät nyt kasvattaa omat juuret kun tuikkasin ne shottilasiin kylpemään. Olisi mukava saada tuo viimejouluinen ananas kasvattamaan sen komean "kukan" uudestaan, ja vielä mahtavampaa, jos poikasetkin yltyisivät moiseen.

Voit nakata sen poikasia kasvatelleen ananaksen pois. Timanttiananas tekee sen lehtiruusukkeen vaan kerran ja kuolee sitten hitaasti. Siinä kuolemisen sivussa se sitten kehittää sivuversoja. Jos ne irti napatut pienemmät ananakset onnistuvat kasvattamaan juuret ja jäävät henkiin, niin ne muodostaa sen koristeellisen lehtiruusukkeen muutaman vuoden kuluessa.

Miun pitäis istuttaa kuolevasta kultaköynnöksestä napatut pistokkaat multaan, mutta en ole saanut vielä aikaiseksi. Samaten multiin pistämistä odottaa krassin ja kiivin siemenet. Kiivin siemenistä osan pistän suoraan multaan ja osalle aion tehdä kylmäkäsittelyn eli lykätä jääkaappiin. Kurkkasin just verhon taakse ja huomasin, että keväällä istutetut verigreipin siemenet on pukanneet kaksi nättiä taimea. Kovasti toivon, että keräävät kesän aikana tarmoa elää talven yli.

Hyvä tietää, että ananaan elo lähenee loppuaan. Se viekin ihan pirusti tilaa tuolla hyllyssä, en pahastu yhtään sen häätämisestä... Pikkuananaksiin laitan kuitenkin toivoni vielä.

Jostain mystisestä syystä yksi mun viime viikolla ostamista kaktuksista näyttää tekevän kuolemaa jo nyt. Paksulehtinen, vähäpiikkinen pikkukaktus sai vettä lorauksen (ylimääräinen vesi kaadettiin suojakiposta pois ettei jäänyt lillumaan), ja sen jälkeen se on napottanut tovereidensa kanssa valoisassa ikkunanvälissä. Nyt kuitenkin se näyttää kellastavan sivuhaaraansa, ja päähaarakin näyttää huonovointiselta. Mitähän mä olen nyt jo ehtinyt tehdä väärin...

Kaksi piikkisempää kaktusta sen sijaan näyttää voivan oikein hyvin, niin etten oikein usko oman käsittelyni luokattomuuteenkaan. Harmi, ettei kaktuksille oikein voi mitään tehdäkään kun ne kärsivät. Lisää vettä en aio antaa vähään aikaan, eikä yllättäen kastelua voi vähentääkään. Valon puutteesta ei voi olla kyse, eikä edes liian kylmästä ilmasta.



Kiivin siemenet pääsivät tänään multaan. Haudon niitä muovin alla nyt jonkin aikaa, ja pidän peukkuja.

Ja mä kun epätoivoisesti aikanaan yritin pitää ananaan hengissä eikä
mikään auttanut. No, parempi myöhään kuin ei milloinkaan.
Rucola on alkanut pukkaamaan pieniä versoja, tosin vain ruukun reunoilta.
Mikähän tässä nyt sitten on? :riips: No, josko sitä kuitenkin uskaltaisi
lisätä pari yrttiä seuraksi vihertämään. Odottakaa vaan, kun mä jonain
päivänä saan parvekkeen...

Deni kirjoitti:Jostain mystisestä syystä yksi mun viime viikolla ostamista kaktuksista näyttää tekevän kuolemaa jo nyt. Paksulehtinen, vähäpiikkinen pikkukaktus sai vettä lorauksen (ylimääräinen vesi kaadettiin suojakiposta pois ettei jäänyt lillumaan), ja sen jälkeen se on napottanut tovereidensa kanssa valoisassa ikkunanvälissä. Nyt kuitenkin se näyttää kellastavan sivuhaaraansa, ja päähaarakin näyttää huonovointiselta. Mitähän mä olen nyt jo ehtinyt tehdä väärin...

En tiedä auttaako mitään, mutta omalla ikkunalla nököttävän rahapuun kuoleman estin vaihtamalla kastelutyyliä. Ennen olin kastellut ylhäältä päin ja kasvi protestoi tiputtelemalla lehtiään. Kun aloin kastella aluslautasen kautta, elämä voitti ja rahapuu kiitti uusia lehtiä pukkaamalla. Yllättävän pienellä muutoksella voi siis saada kasvin voimaan paremmin (tai huonommin).

Totta tuokin. Ihmetyttää vaan, mistä kaktus on näin nopeasti ehtinyt ottaa nokkiinsa. Enhän mä tosiaan ole ehtinyt kastella sitä kuin vasta kerran, ja kastelusta on niin lyhyt aika että janoisemmatkin kukat olisivat sen hengissä kestäneet.

Toisaalta, jos tuo nyt päättää kuolla, niin kuolkoon. Ei se sitten ole ollutkaan tuohon ikkunalle sopiva kasvi, en mä rupea kaktuksia yöksi viereeni ottamaan jos eivät tavallista eloa kestä.

Rulla kirjoitti:Ja mä kun epätoivoisesti aikanaan yritin pitää ananaan hengissä eikä
mikään auttanut. No, parempi myöhään kuin ei milloinkaan.

No, kerpele! Niin minäkin. Ajattelin vain olevani huono emäntä.
Kahta vai kolmea ananasta vuosia kidutin...

Tällä hetkellä mulla ei oo elättejä, mutta jos kesäksi hommais jotain rehuja
pihalle ja ehkä sisällekin.

Voi kun voisi keväällä keskittyä vain puutarhanhoitoon! Solis täyellistä.

Oottelen ihan sikana näitä. Pioneja siis. Noiden yksilöiden väristäkin tykkään. Jos mie asuisin yksin, niin niitä ois enemmän. Mutta raksu ei tykkää, pitää tehä myönnytyksiä. Raksu tykkää pienistä ja hennoista kukista - mie tykkään, että on volyymia!

Toinen on sitten unikot. Ne on kans aivan ihania. Terälehdettöminäkin.

Meillä on vanha talo ja jotenkin ois hieno vaalia myöskin vanhoja perinteisiä kasveja sen puutarhassa. harmillista kyllä talo sijaitsee paikalla, jossa ei ihan mikä tahansa kasvi menesty. Pitäisi olla tietoa ja taitoa. Miulla on emepi vaan sitä innostupuolta...eikä liiemmin rahaakaan.

Mutta on tää ihana näinkin. [sydan][/sydan]

Mulla olis kysyttävää.

Mulla on nyt ollu tollasen reilun puolen vuoden ajan tollanen "onnenbambu", vai mikä se nyt onkaan. Siis bambun oksa tollasessa maljakossa, jossa on pikkusen vettä pohjalla. Mitään jännittävää kasvua ei ole oikeastaan tapahtunut, latvaan on jotain uutta kasvua tullut. Jostain kuitenkin luin, että sen bambun vois istuttaa myös multaan. Kumpi on parempi tapa, pitää vedessä vai istuttaa? Millaseen ruukkuun se pitää sit istuttaa ja kuinka syvälle se tulisi tökätä? Että ei sitten ruukku keikahda nurin ihan pienestä tuulenvireestä. Onko kellään kokemusta, jonka haluaisi jakaa minun kanssani? :)

Oi iloa!

Kiivit itää. Siemenet on nyt muhineet kosteassa mullassa muovin alla, ja eilen kun kurkistin, on useampikin siemen kasvattamassa sekä pientä, karvaista juurta että pienenpientä, vihreää alkua.

Mutta päivän paras havainto on neljä silmua mun bataatin pinnassa. Alapuolelle on kasvateltu juurisilmuja jo jonkin aikaa, mutta vasta nyt on tuohon mötikkään ilmestynyt ihan selviä elonmerkkejä. Tästä se lähtee! Harmittaa vähän, että mä olen lähdössä viikoksi reissuun, en voi seurata bataattini kasvun alkuvaiheita läheltä. Mutta hä-hää, kaikille jotka pilkkasi mun pottuani... :)

Deni kirjoitti:Oi iloa!
Kiivit itää.
Mutta päivän paras havainto on neljä silmua mun bataatin pinnassa.

Oho!
Kiivi ja bataatti. Mäkin haluan kiivin ikkunalaudalle. Lähtisiköhän se vielä kesäkuussa?

Miksei lähtisi, hyvinhän nyt on valoa, ja ainakin mulla noi iti tosi nopeasti. Sisäkasviksi mä tuon ajattelin ainakin, en tiedä sitten jos sitä aikoisi ulkona kasvatella. Kylmäkäsittely siemenille on ilmeisesti aika tärkeä, mutta näköjään vähemmälläkin selvisi vaikka toisaalla väitettiin että vaaditaan viikkoja, jopa kuukausia jääkaapissa.

Mun kukissa on ötököitä Huomasin muutama päivä sitten, että orkidean lehdillä oli tahmeita pisaroita, mutta koska niitä joskus tulee, annoin asian olla. Pisarat jäi kuitenkin vaivaamaan ja aamulla tarkistin lehden alta ja siellähän niitä öttiäisiä parveili Tarkistin samalla muut ikkunalla olevat kasvit ja ainakin neljästä löysin lisää ötököitä. Nyt alka sitten Operaatio Mäntysuopa, mutta hirvittää tuon yhden orkidean puolesta, kun siinä on uusi kukkavarsi. En ala, jos nyt kuivuu tuon myrkytyksen takia.

Vielä kun jaksaisi käydä kaikki muut kukat läpi, että löytyykö niistä ötököitä. Räyh.