forde.munfoorumi.com

Mm. keskustelua säärikarvojen sheivauksesta ja parranajosta.

-----------------

Mua kiinnostaisi sokerivahaus. Ja totta kai kun kaikki pitää tehdä itse, niin olen selaillut ympäri nettiä keräämässä erillaisia ohjeita sokerivahan tekoon. Ilmeisesti osa ihmisistä ei saa tätä ikinä onnistumaan ja pitävät sitä hankalana ja jotkut ovat aivan vannoutuneita sokerivahojen käyttäjiä. Olis kyllä kiva saada oikeasti pitkäaikaisesti sileät sääret.
Onko teillä kokemusta tästä? Oletteko käyneet jossain sokeroinnissa vai oletteko itse keitelleet vahan? Ajattelin ottaa riskin ja kokeilla mössön tekoa itse pelkäämättä kuumaa polttavaa sokeria.

Tässä tylsistyneellä hetkellä ajattelin myös, että miltähän mun sääret näyttäisi täyskarvoitettuna, että antaisi vaan rehottaa ja kasvaa. En kyllä tiedä milloin olisi sellainen hyvä ajanjakso moiselle kokeilulle.

Yleensä höyläilen, mutta jo parin päivän päästä on sänki tullut takaisin. Bikinirajojen kanssa on aina ongelmana kutiavat näpyt ajelun ja sehivailun jälkeen, vaikka kuinka kuorin ja rasvaan.

Parranajamisesta en osaa sanoa mitään.

Nugat kirjoitti:Parranajamisesta en osaa sanoa mitään.

Mä osaan.

Kerran viikkoon yleensä ajelen parran. On se silloin jo ihan näkyvä, mutta ei mulla niin paljoa parta kasva, että sitä useammin tarttis ajaa. Välineinä toimivat Gillette Mach3 ja marketin halvin partavaahto. Koneella en voi ajaa, tai muuten naama kukkii seuraavat kolme päivää. Terät käytän yleensä liiankin loppuun, jolloin viimeisellä ajokerralla on iho lähteä mukana. Viimeksi ostamassani teräpaketissa tuli näytekappaleena joku Gilletten uusi terä, jossa oli viisi terää kolmen sijaan. Ihan mahtava terä, mutta maksavat perkeleet niin paljon, että taidan pitäytyä noissa vain kohtuullisen kalliissa kolmosissa.

En muista, milloin olisin tehnyt jotain säärikarvoilleni. Ne siis rehottavat valtoimenaan. Ehkä höyläilin niitä viime kesänä, ehkä en.
En käytä mitään vaahtoja tai muutakaan outoa. Kastelen kainalon tai säären ja rapsuttelen karvat tuollaisella Gilletten Venus-jutulla, jonka olen ostanut joskus vuonna miekka ja haarniska.

Joskus teiniaikoina harrastin näitä Veet-juttuja, mutta nykyään ei tulisi mieleenkään. Jösses jo se pelkkä hajukin.

Australiassa ostin Silkymit-karvanpoistolätkiä säärikarvojen poistoa varten. Ne muistuttavat hiekkapaperia, ja niillä ikään kuin "hiotaan" karvat pois. Paketin kyljessä väitetään, että mitä enemmän hinkkaat, sitä vähemmän karvaa kasvaa. Hinkkailin aikani, mutta en ole käyttänyt niitäkään vuosikausiin. Eivät taida oikein sopia kuivalle iholleni. Karvat niillä kyllä sai pois, mutta vähän turhan herkästi lähti myös päälimmäinen ihokerros. Ja sitten kutistiin ja kirveltiin.

Joskus ihastelin myös TV-Shopin Nad's-nimistä vahaa. En ostanut sitä ikinä, enkä siis ole kokeillut sitä ikinä. Mitään vahausjuttuja en ole muutenkaan uskaltanut kokeilla.

Bikinirajaongelmat olen ratkaissut ostamalla uimapuvun, jossa on lahkeet.

Lyyra kirjoitti:Australiassa ostin Silkymit-karvanpoistolätkiä säärikarvojen poistoa varten. Ne muistuttavat hiekkapaperia, ja niillä ikään kuin "hiotaan" karvat pois. Paketin kyljessä väitetään, että mitä enemmän hinkkaat, sitä vähemmän karvaa kasvaa. Hinkkailin aikani, mutta en ole käyttänyt niitäkään vuosikausiin. Eivät taida oikein sopia kuivalle iholleni. Karvat niillä kyllä sai pois, mutta vähän turhan herkästi lähti myös päälimmäinen ihokerros. Ja sitten kutistiin ja kirveltiin.

Mulla on tollanen vippa, jonka oon ostanu joskus Helsingin Stockalta, mutta perhana, kun siihen ei löydy varalätkiä mistään!!! Musta tuo on tosi hyvä ratkaisu kuivalle iholle, sillä se kuorii kuolleen ihon pois ja pitää ihon pehmeänä. Aina vaan pitää muistaa rasvata kunnolla jälkeenpäin. Kaikkia karvoja ei välttämättä tuolla saa, mutta se on hyvä lisä muiden mukaan. Tykkään tosi paljon siitä, miten pehmeäksi mun normaalisti krokotiilinnahkaa muistuttava iho vipan jäljiltä jää.

Normaalisti käytän kaikkeen karvaan epilaattoria ja höylää. Eilen tein sen virheen, että höyläsin kuivaa ihoa, kun tuntuu, että märässä karvat ovat ihon pintaa vasten eivätkä lähde niin helposti. Noh, sitten oli punaista pistettä sääret täynnä...

Shay kirjoitti:Mulla on tollanen vippa, jonka oon ostanu joskus Helsingin Stockalta, mutta perhana, kun siihen ei löydy varalätkiä mistään!!!

Vippa? Varalätkiä? Mun paketissa oli kolme sellaista läpyskää, joita voi kyllä käyttää uudelleen ja uudelleen. En oo kaivannut uusia.

Mä olen aika paljon Lyyran kanssa samalla linjalla.
En mä mitään karvoja poistele jaloista (viisi pistettä sille, joka arvaa syyn ).
Kainaloista poistan keväällä, mutta talvella unohdan. Kun ei ne mua itseäni tuolla häiritse. Jos häiritsee, ne lähtee.
Bikinirajaa en ole ikinä poistanut. Kerran kokeilin yhdestä reunasta ja se kutina ja punoitus oli niin hulluuden rajamailla, että that's it.

Jos mä poistan karvoja, käytän usein jotain saippuaa tai muuta ainesta, joka tekee ihosta hieman liukkaamman. Kuivalla ja vain veden avulla iho jää liian karheaksi ja silloin saan helpommin haavoja, mistä en tietenkään tykkää. Viime vuonna oli jotain mömmöäkin, kun iho oli ihan hyvässä kunnossa. Kuivana kautena ei tulisi mieleenkään laittaa mömmöjä kuivalle iholle.

Mä oon kauheen karvakammoinen. Sheivaan ja poistan epilaattorilla sen takia lähes kaikki karvat, jopa käsikarvatkin. Ne tuntuu ja näyttää niin inhottavalta. Omalla kohdallani siis, ei minua yhtään haittaa vaikka muilla ihmisillä rehottaa kaikki karvat. Toivoisin välillä, että en olisi näin pakkomielteinen tämän kanssa, välillä kyllästyttää sheivata päivittäin, kun on kiire ja talvella iho saattaa kuivaa. Mutta minkäs teet .

Naistenlehtien ym. tahojen mukaan säärikarvat pitäisi ilmeisesti poistaa vähän väliä ja auta armias, jos ei sitä tee. Joidenkin mielestä on suorastaan epähygieenistä, jos ei karvoja poista.

Oma reaktioni tällaisiin juttuihin on lähinnä tämä:

Ajan säärikarvoja kesällä silloin tällöin, talvisin hyvin harvoin (kun eihän niitä näe paksujen vaatteiden alta!). Jos säärikarvat olisivat kovin tummat, kokisin varmaan tarvetta poistaa useamminkin, mutta omani ovat ainakin hyvin vaaleat ja erottuvat heikosti.

Käytän yleensä vain irtohöyliä ja jotain halpaa vaahtoa. Veetiä olen kokeillut, mutta ei se mielestäni toiminut kauhean hyvin ja tosiaan haisikin hirveän pahalta.

(edit. hymiö oli hävinnyt)
(edit. 2 ei se ahistus-hymiö ilmeisesti halua näkyä lainkaan)

L-S kirjoitti:
Ajan säärikarvoja kesällä silloin tällöin, talvisin hyvin harvoin (kun eihän niitä näe paksujen vaatteiden alta!). Jos säärikarvat olisivat kovin tummat, kokisin varmaan tarvetta poistaa useamminkin, mutta omani ovat ainakin hyvin vaaleat ja erottuvat heikosti.

Melkein samis. Kesällä ajelen säärikarvat suht usein, talvella annan niiden kasvaa. Jos on talvella jotkut juhlat, joissa pitää ohkaisia sukkahousuja, niin silloin sheivaan. Normioloissa ne säärikarvat ei kuitenkaan mihinkään näy paksujen sukkahousujen tai farkkujen alta, joten miksi vaivautua. Ei ole poikaystäväkään asiasta huomauttanut.

Käytän tosi harvoin hameita tai mekkoja, joten en koe tarvetta kovin usein säärikarvoja ajella. Säärieni iho on kaiken lisäksi tosi kuiva, joten karvojen poistaminen aiheuttaa useimmiten vain kirvelyä, punoitusta ja kutinaa. Poikkis kyllä ainakin sanoo ymmärtävänsä, tiedä sitten, mitä tuo oikeasti ajattelee.

Kainalot ja bikinirajat ajan melko usein suihkun yhteydessä. Käytän Gilleten Mach3-partahöylän teriä, sillä ne nyt vain ovat huomattavasti laadukkaampia kuin Venukset. Mieluusti käyttäisin saman firman Fusion-teriä, mutta niiden hinta ylittää mun budjettini. Mitään vaahtoja en enää viitsi ostaa ja olen huomannut tavallisen hiuksille tarkoitetun hoitoaineen toimivan iholla ihan yhtä hyvin, ehkä jopa paremminkin.

Samoilla linjoilla L-S:n ja lumikukan kanssa, kesällä tulee ajeltua sääret useammin, talvella en jaksa vaivautua ellei ole juhlat tiedossa tai muuten halua laittautua. Bikinirajoja koskee sama homma, en mie niitä sheivaa kuin silloin, jos tarviaa heilua jossain bikinit päällä. Kainalokarvat sen sijaan lähtee säännöllisemmin, tosin nekin ehtii muodostaa reippaan sängen ajelujen välillä.

Käytän pääasiassa höylää ja suihkusaippuaa karvan poistoon, joskus masokistisina hetkinä epiloin jalat. Veetiä olen myös kokeillut joskus, mutta se tosiaan haisee pahalle eikä jälki ollut niin hyvää kuin höyläämällä saa.

Sokerivahailin.

Tein tämän ohjeen mukaan sokerimömmön, tosin sävelsin ja heitin ruokalusikallisen hunajaa ja muutaman tipan oliiviöljyä sekaan.

Aluksi en meinannut malttaa odottaa, että sokeri oikeasti jäähtyy. Tästä on seurauksen yksi palonäppy sääressä, johon kokeikiln alussa tipan sitä sokeria. Levitin sokerimömmöä tavallisella ruokaveitsellä ja aluksi yritin tehdä kuten ohjeessa, odottaa että sokeri kovettuu ja olisin sen levynä rykäissyt. Mutta eihän siitä mitään tullut. Se jäi vain ihoon kiinni ja sen sai veitsellä raaputtaa pois. Tämä ei tainnut sävellykseni ansiosta onnistua, mutta yritin ettei se mömmö heti kovettuisi purkkiin.

Lopulta läträyttyäni ei niin onnistuneesti mömmön kanssa otin esiin vanhan lakanan, josta leikkasin paloja. Ensin levitin veitsellä mömmön tiukasti sääreen vastakarvaan, painoin kankaanpalan tiukasti kiinni ja annoin hetken jäähtyä ja sitten... REPÄSIN!!!! Myötäkarvaan, jotta karvat ei pelkästään katkeaisi vaan irtoisivat kokonaan. Ja kyllä lähti! Hetken kirpaisu kiskaistessa, mutta kyllä sen kesti. Mut kainalokarvat. Se vain sattui mutta ei montaa karvaa lähtenyt. Sitten keksin laittaa vauvapuuteria. Luulen, että kun kainalo hikoontuu niin helposti niin sorkeri ei kovetu kunnolla. Nyt lähti jo paremmin, mutta jouduin toistamaan toimenpiteen useaan kertaan. Muutama karva jäi, mutta en jaksanu kiusata itseäni enää. Kokeilin myös bikinirajaan eikä se niin kamalalta tuntunut.

Siitä on noin viikko kun jalat höyläsin, eikä karvat vielä olleet kovin pitkät, ehkä kolmisen milliä. Nyt tuntuu pieni lepokarvan sänki ja uusin tämän sitten kun ne ovat kasvaneet. Katellaan kuin kauan pysyvät siloisena.

Tavallisesti höyläilen pari kertaa viikossa jalat. En tykkää siitä sänkitunteesta. Ja tykkään että kainalot ovat siistit. Viime kesänä leikin Veetien kanssa, mutta eihän sääret olleet loppujen lopuksi kovin pitkään siloiset. Luultavasti jatkan sokeroinnin parissa, täähän on melkein ilmaista ja jos tulos kestää pitkään niin kiva.

Yleensä uutiset jonkun eliön sukupuuttoon kuolemisesta aiheuttaa surumielisyyttä, mutta kumma juttu ettei tällä kertaa.
Satiaiset ei vaikuta erityisen hyödyllisiltä elukoilta ravintoketjussa. Vai kuka niitä syö?

Mutta onhan sitä joskus väitetty, että ihminen on vain jonkun bakteerilajikkeen kasvualusta, ei muuta. Ehkä satiaisten sitten.

Mä mietin tota kainalokipua tossa karvojen nyhtämisessä, että se nahka olis varmaan pitäny vaan kiristää kireelle ennen nykäsyä. Mut miten se onnistuu yksin.

käsi niskan taakse ja vielä hieman leualla painaa/vetää?

@gen.fi kirjoitti:käsi niskan taakse ja vielä hieman leualla painaa/vetää?

Ei mun leuka ainakaan veny.

Lyyra kirjoitti:

Shay kirjoitti:Mulla on tollanen vippa, jonka oon ostanu joskus Helsingin Stockalta, mutta perhana, kun siihen ei löydy varalätkiä mistään!!!

Vippa? Varalätkiä? Mun paketissa oli kolme sellaista läpyskää, joita voi kyllä käyttää uudelleen ja uudelleen. En oo kaivannut uusia.

Mää oon jostain kuullu, että sitä sanottas vipaksi... Oli mullaki varalätkiä, mutta ne on lähteny lätkimään. Eihän hiekkapaperinkaan hiomapinta ikuisuuksia kestä niin ei kai noidenkaan. Teho huononee ajan myötä.

Oh, pystyin vielä vuosi sitten viihdyttämään itseäni sanomalla, etten ole sheivannut vuosiin. Siksi, kun epiloin ja vahasin ja nypin Hiihii. Mutta sitten laiskistuin ja ostin höylänkin, jolla saa äkkiä kintut juhlakuntoon, jos on tarvis.

Kosmetologilla olen tykännyt eniten sokerista (sugaring), kun se tekee niin hyvää jälkeä. Se on sitä sokeria, jota ei repäistä liuskoilla vaan sitä sokerimönttiä vain revitään. Ostin sitä kotiinkin, mutta kotona sen lämmittäminen juuri oikeaan lämpötilaan on turhan hankalaa, joten aikalailla on jäänyt käyttämättä.

Bodyshopin kuumavahasta olen tykännyt, mutta sen purkin kanssa heilumisessa on riskinsä. Kun vaha on kuumana aika juoksevaa ja jos purkin vahingossa tönäisee nurin niin sitä on mielenkiintoista irroitella matosta Nyt löysin Veetin kuumavahalaitehässäkän, joka tyrkätään pistorasiaan ja siinä on rullat ja kaikki. Oli helppo käyttää. Karvatkin lähti tosi kivasti, mutta ainoa vika on siinä, ettei se vaha ole vesiliukoista, toisin kuin Bodyshopin. Bodyshopin vahan jäämät lähti suihkussa, Veet ei irtoa kuin hinkkaamalla puhdistuslapuilla niin että punoittaa.

Sit kun löydän sen norjalaisen miljonäärin elättämään (aika hiljaista on ollut...) niin käyn vain kosmetologilla poistattamassa karvat. Se on vaan niin paljon helpompaa.

Outolintu kirjoitti:Sit kun löydän sen norjalaisen miljonäärin elättämään (aika hiljaista on ollut...) niin käyn vain kosmetologilla poistattamassa karvat. Se on vaan niin paljon helpompaa.

Paitsi että sitten pitää varata joku tietty aika, jolloin sinne kosmetologille menee, mikä on musta ärsyttävää.

Ootee:
Musta on tullut reilun kymmenen vuoden yrittäjyyden ansiosta aivan järjettömän huono tekemään mitään mihinkään tiettyyn aikaan. Kun töitä saa tehdä silloin kun huvittaa omituisiinkin aikoihin (ja kyllä mä teenkin ), niin tuntuu jotenkin aivan järjettömän vaikealta yrittää saada itsensä fyysisesti jonnekin tiettyyn paikkaan johonkin tiettyyn aikaan.

First world problems, tiedetään...

Eikäku sithän mulla on personal-kosmetologi
Alkaa kohta tulla kiire sen miljonäärin kanssa...

Nugaan karvanpoistovaha toimii.
Mun säärikarvani vain olivat jo niin pitkät, että vahan levittäminen sattui aivan jumalattoman paljon. Repiminen ei sattunut niinkään. Suosittelen kokeilemaan, jos uskallatte.