Presidentinvaalit

[Lyyra]

Mä suunnittelin aamulla sellaista, että antaisin ns. "kansan" karsia kehnoimmat pois mun puolesta, ja sit äänestää vasta tokalla kierroksella.

[Pvi]

Pitäisikö tuolla perusteella siis kuitenkin käydä äänestämässä jotakuta muuta kuin Niinistöä, että toinen kierros on varmempi?

[L-S]

Mä en kyllä luottaisi kansaan. Kattokaa nyt ketä se kansa äänesti viime keväänäkin.

Muutoin: Facebook tosiaan on helposti vähän sellainen onelinereiden heittopaikka. En mä ainakaan oletakaan näkeväni siellä hirveän perusteellista keskustelua tai perusteluita, vaan just niitä linkkejä lempiehdokkaaseen ja sen sellaista. Tyypillinen Facebook-postaushan on joku linkki ja sen ohessa lyhyt terävä tai hieman sarkastinen kommentti. Kuten Pvi sanoi, sääli, mutta niin se tuntuu menevän.

Omien näkemysten mainostushan on nykyajan hengen mukaista. Samalla kun mainostetaan lempiehdokasta, luodaan sitä omaa profiilia, ulospäin näkyvää persoonaa. Itse en ole kokenut häiritsevää tuputusta, vaikka jotkut toki laittavatkin lempiehdokkaansa juttuihin linkkejä harva se hetki. Jätän ne vaan sujuvasti huomiotta, jos ei kiinnosta. Ja jotkut kaverini ovat onneksi esittäneet ihan perusteluitakin.

Mutta varon joka tapauksessa arvostelemasta ihmisiä kritiikittömyydestä. Ei Facebookista kuitenkaan näe, mitä ne ihmiset ovat ajatelleet niiden linkkien takana. Kun kanavana Facebook on mitä on, ei kuitenkaan ensisijaisesti syvälliseen keskusteluun kamalan hyvin sopiva. Vai moniko haluaa ruveta kinaamaan kavereidensa kanssa, en mä ainakaan. Olen nähnyt Facebookissa myös syvemmälle meneviä keskusteluita, mutta jos ihmiset, jotka ovat kavereita, alkavat olla keskenään kovasti eri mieltä, siinä ollaan äkkiä painamassa unfriend-nappia myös. Jotenkin ikävä seurata sellaista siinä virtuaalisessa puolijulkisuudessa. Facebook on siitä jännä, että siellä käytävät keskustelut on mun mielestä henkilökohtaisempia kuin vaikka keskustelufoorumijutut, mutta eivät myöskään samanlaisia kuin ihan kasvokkain käytävät jutut. Mutkikas alusta.

[puolikarkea]

[ot]

Facebook on siitä jännä, että siellä käytävät keskustelut on mun mielestä henkilökohtaisempia kuin vaikka keskustelufoorumijutut, mutta eivät myöskään samanlaisia kuin ihan kasvokkain käytävät jutut. Mutkikas alusta.

Siellä on pienempi kynnys laukoa juttuja, joita ei kasvotusten tulisi sanottua ääneen.
[/ot]

[Mr. Smith]

Myönnän että välillä tuo tietyn ehdokkaan hehkuttaminen alkaa ärsyttää FB:ssä, olkoonkin että hän minunkin suosikkini
Olisi kiva kuulla myös muiden ehdokkaiden hehkutusta tasapainotuksen vuoksi, mutta minkäs teet kun kaverit ovat niin samanmielisiä (ja ne jotka eivät ole, eivät ole facebookissa).

Otan kuitenkin koko jutun siltä kantilta, että tämä on 20. vuosisadan vastine torikahveille ja esitteiden jaolle.
Ja kuten esikuvansa, näistäkin voi joko kieltäytyä, nauttia tai olla välittämättä. Suurin osa keskusteluista IRL ja FB:ssä on aivan jotain muuta kuin politiikkaa, ja kohtahan nämä pressanvaalit ovat ohi

[L-S]

Tarkennuksena edelliseen, kun yritän nyt ymmärtää tätä juttua. Onhan tätä vaalijuttua nyt paljon. Jostain syystä en kuitenkaan itse koe sitä erityisen ärsyttävänä. Enkä siksi ihan ymmärrä, mikä siinä muita sitten niin kovin häiritsee.

Ehkä oma välinpitämättömyyteni lähtee siitä, että en koe näitä sosiaalisen median ehdokashehkutuksia ensisijaisesti tuputuksena - en ajattele, että nuo yrittävät nyt patistaa just mua äänestämään tiettyä ehdokasta. Ennen kaikkeahan sosiaalisessa mediassa on kuitenkin kyse omien ajatusten mainostamisesta, joten ajattelen sen enemmänkin siltä kannalta.

Toisaalta tietysti moni näkee sosiaalisessa mediassa kampanjoinnin mahdollisuutena luoda joukkoilmiöitä, jota kai presidentin valintaan tarvitaan. Saulihan on joukkohypen saanut taakseen jo joitakin vuosia sitten. Moni kai sitten kokee, että tarvitaan sille vastavoima, joten pitää yrittää. (Mutta monillahan on tapana postata Facebookiin muutenkin joka kymmenes minuutti, joten vaalijutut menevät siinä sitten vain saman massan jatkeena.) Mutta En osaa hirveästi ärsyyntyä. Voi olla, että jos kaveripiiri mainostaisi jotain itselle täysin sopimatonta ehdokasta, niin voisin vähän harmistua, mutta sittenkin ehkä enemmän siitä, että noinko eri tavalla noi nyt ajattelevat, enkä siitä, että tuputetaan.

Mutta yleisesti ottaen toivoisin kyllä vaalien olevan jo ohi, että uutisissa olisi jotain muutakin. Luulisi, että tämä olisi täältä käsin helppo jättää huomiotta, mutta ei näköjään.

[Lyyra]

No kukin kokee tavallaan. Mä koen sen käännytyksenä ja tuputuksena. En tiedä miksi.

Ehkä osaltaan sen takia, että meillä kotona pidettiin vaalisalaisuus aina tarkkaan. Äänestäminen on jokaisen yksityisasia eikä siitä sovi kysyä, eikä omaa äänestyskäyttäytymistä mainosteta. Oon ehkä vanhanaikainen, mutta musta se vanha sääntö sopivista päivälliskeskusteluista saisi päteä myös Facebookiin: mistä tahansa saa puhua, paitsi politiikasta ja uskonnosta (ja ruumiintoiminnoista).

[L-S]

No joo. On kai se tuolta kannalta tavallaan ymmärrettävää, jos politiikka tuntuu henkilökohtaiselta yksityisasialta. Ymmärrän tuon uskontovertauksen, nyt kun olen täällä ja vastaan on tullut useammassakin päivälliskeskustelussa tuo uskontokysymys. Että kuulutko kirkkoon, oletko hengellinen, jne. Huomattavasti yleisempi puheenaihe täällä kuin Suomessa. Tulee hetkeksi vaivaantunut olo, mutta jossain määrin olen jo tottunutkin keskustelemaan aiheesta. Eikä toistaiseksi kukaan ole silti alkanut tuputtaa omaa uskontoaan, tosin en kovin montaa konservatiivikristittyä tms. tunne. [/ot]

Meilläkin aina kotona vanhemmat pitivät vaalisalaisuuden, kertoivat tuskin toisilleenkaan ketä äänestivät. Mutta ajat näyttävät tältä osin muuttuneen. Itseäni se ei sinänsä haittaa, vaikka en omia näkemyksiäni ihan hirveästi missään mainostakaan. Ja musta on sääli, jos ei politiikasta voisi keskustella, koska miten muuten sitten saadaan muutostakaan aikaan.

[Lyyra]

No mun mielestä se on jokaisen oma asia, jonka kukin saa pitää omana tietonaan. Tai saa toki kertoa, ketä äänestää, mutta se, että kehotetaan muita äänestämään samoin, on mun mielestä epäkohteliasta (jopa töykeää) ja jotenkin alentavaa. Eiköhän jokainen aikuinen osaa tehdä omat päätöksensä ihan ilman muiden apuakin?

Vaalirauha. Sitä mää toivoisin.

[L-S]

Joo, toki jokainen saa halutessaan pitää asian omana tietonaan. Mutta kuten todettu, nykymaailman suuntaus tuntuu olevan, että näkemyksiä julistetaan pikemminkin kuin pidetään piilossa. Itse en koe alentavana sitä, jos joku kertoo, että äänestä tätä ehdokasta. Sehän on vaan mainostusta (jota maailma on täynnä) eikä kerro mitään siitä mitä toinen ihminen ajattelee toisten kyvyistä ajatella omilla aivoillaan. Mutta ymmärrän kyllä Lyyrankin näkemyksen nyt paremmin, vaikka en koekaan samoin.

[Lyyra]

Mä taas en tajua tuota "vaan mainostusta" -ajatusta yhtään.

[L-S]

Maailmahan on täynnä mainoksia, aina joku kertomassa mitä kannattaisi ostaa ja miten ajatella. Kyllä vaalijutut menevät mulla samaan kategoriaan. Ei sellaista voi kovin henkilökohtaisesti ottaa.

Mutta ehkä en pysty selittämään tän paremmin.

[Lyyra]

Mut ei mun kaverit mainosta mitään muutakaan, niin miksi sitten ehdokkaita?

[Dnd]

Voi kilin v...

Väyryskiertokirje tekstiviestinä kännykkään. Lähetä viidelle tutullesi...

[Lyyra]

Voi kilin v...

Väyryskiertokirje tekstiviestinä kännykkään. Lähetä viidelle tutullesi...

Just tollasta tämä on.

[Pascal Lemoix]

Mun mielestä on tylsää lukea saman henkilön tuuttaamana joka päivä erikseen se: "Pekka Haavisto presidentiksi!" Sillä henkilöllä ei voi olla yhtään facebook-kaveria, joka ei sitä mielipidettä tiedä.

Kampnjaihmiset hurahtavat siihen ehdokkaaseen tosiaan kuin uskontoon ja sitä olen aina vierastanut. En tajua poliitikkojen sokeaa fanitusta. Edes BB:n keskustelupalstalla ei saa olla huomautuksetta, jos päivästä toiseen tuuttaa samaa "Satu paras, äänestetään voittoon!" -mielipidettä. Harvoin mun mielestä poliitikot niin täydellisiä ihmisiä ovat tai minulle henkilökohtaisesti niin merkityksellisiä, että hurahtaisin.

Ja mitä enemmän hehkutetaan jotain yhtä, niin sitä suurempi kiusaus on ajatella toisin.

[Lyyra]

Mun mielestä on tylsää lukea saman henkilön tuuttaamana joka päivä erikseen se: "Pekka Haavisto presidentiksi!" Sillä henkilöllä ei voi olla yhtään facebook-kaveria, joka ei sitä mielipidettä tiedä.

Kampnjaihmiset hurahtavat siihen ehdokkaaseen tosiaan kuin uskontoon ja sitä olen aina vierastanut. En tajua poliitikkojen sokeaa fanitusta. Edes BB:n keskustelupalstalla ei saa olla huomautuksetta, jos päivästä toiseen tuuttaa samaa "Satu paras, äänestetään voittoon!" -mielipidettä. Harvoin mun mielestä poliitikot niin täydellisiä ihmisiä ovat tai minulle henkilökohtaisesti niin merkityksellisiä, että hurahtaisin.

Ja mitä enemmän hehkutetaan jotain yhtä, niin sitä suurempi kiusaus on ajatella toisin.

Tässä tapahtuu mun kohdalla ainakin ekalla kierroksella ns. Titanic-efekti. Mitä isompi haloo, sitä epätodennäköisemmin hankkiudun tekemisiin haloon kohteen kanssa. Saa nähdä, mitä kakkoskierros tuo tullessaan.

[Pascal Lemoix]

Kakkoskierroksella vasta vedetäänkin Pekkaa kakkoseen.

[L-S]

Mut ei mun kaverit mainosta mitään muutakaan, niin miksi sitten ehdokkaita?

Epäilen, että mainostavat - nimenomaan erilaisia mielipiteitään tai mieltymyksiään. Sosiaalisessa mediassa ei moni koe kovinkaan älykkääksi mainostaa tuotteita, mutta kyllä sinne valikoituvat tietyntyyppiset linkit ja muut jutut, jotka haluaa jakaa toisten kanssa, koska ne ovat itselle tärkeitä ja koska niitä haluaa nostaa esiin. Ja vaalien suhteen on paljon hehkutettu sitä kuinka vaaleja käydään nykyään sosiaalisessa mediassa, joten moni ottaa tämän onkeensa ja haluaa osaltaan osallistua kampanjointiin. Helpompaa kuin vaalilehtisten jakaminen...

Okei, kyllä mäkin ehkä vähän ärsyyntyisin, jos tulisi tekstiviestikiertokirje kenestä vaan ehdokkaasta. Se on jo henkilökohtaisempaa kuin Naamakirja. Ja totta, jotkut kyllä menevät jo vähän liiallisuuksiin siinä, että miten paljon sitä omaa ehdokasta nostetaan esille. Mutta nämä ovat yleensä niitä samoja ihmisiä, joilla on Facebookiin muutenkin "asiaa" joka hetki. Mutta eihän se ehdokkaiden vika ole.

(En mä kyllä oikeastaan tiedä mitä varten mä tässä ketään puolustelen, kun en kerran itsekään kuulu niihin, jotka ehdokkaitaan jatkuvasti mainostavat. I rest my case.)

[Lyyra]

Itse en koe alentavana sitä, jos joku kertoo, että äänestä tätä ehdokasta. Sehän on vaan mainostusta (jota maailma on täynnä) eikä kerro mitään siitä mitä toinen ihminen ajattelee toisten kyvyistä ajatella omilla aivoillaan. Mutta ymmärrän kyllä Lyyrankin näkemyksen nyt paremmin, vaikka en koekaan samoin.

Vielä tähän sen verran, että mitä muuta johtopäätöksiä näistä voi tehdä, kuin sen, mitä näiden kirjoittajat ajattelevat toisten kyvyistä ajatella omilla aivoillaan?

Esimerkki 1: "Pitkällisen ja syvän empiirisen tutkimuksen perusteella voin kertoa, että itseään kunnioittava ihminen ei tällä hetkellä voi mitään muuta tehdä kuin äänestää näissä vaaleissa numeroa x."

Esimerkki 2: "Jos joku ei ole vielä vaikka katsonut vaalitenttejä ja huomannut näin kuka on ehdokkaista selvästi fiksuin niin täältä löytyy muutamia muiden ajatuksia. [linkki ehdokkaan kannattajasivuille] "

Mutta joo. Ehkä tää tästä laantuu. Samahan tuo on loppujen lopuksi, kuka siellä linnassa kättelee. Oma mokahan tämä(kin) varmaan enimmäkseen on. Kyllähän noiden ihmisten päivityksistä pääsisi eroonkin.


Katsoin tänään vaalitentti-remixin. Sen perusteella mennään, ja ehdokas on löytynyt. Ihan itse harkitsemalla jopa.

[L-S]

Ok, asian voi ilmaista niin monin tavoin. Ovathan nuo jutut sävyltään hankalia ja vähän ikäviä, ja varsinkin jos tuollaista laajalti näkee. Itse en ole ihan tuontyyppisiin kommentteihin hirveästi törmännyt (tai jos olen, ne ovat menneet toisesta korvasta ulos). Joten paras kun jo vaikenen tästä aiheesta.

[Yabba]

Vaihteeksi mammuuttipostaus

Minä varmaan olen yksi niistä Pascalin mainitsemista Pekka-fanaatikoista Tosin minusta on sääli, että hyvin harvoin niihin päänaukomisiin mitään sen kummempaa kuin pari peukutusta tulee, minä nimittäin haluaisin sitä keskustelua, päänaukomista ja käännytystyötä (siis että edes kerran joku tulisi esittämään eriävän mielipiteen), mutta mitään ei näy Ja minä tiedän varmaksi, että kaveripiiristä löytyy myös keskustaa, perussuomalaista ja vasemmistoa (siis vihreiden lisäksi).

Minä myös kannatan täällä jo esitettyä vertausta kahvipöytäkeskusteluun. Ei ne naamakirjan kirjoitukset eroa idealtaan juurikaan siitä normaalista keskustelusta (ajatusten vaihdosta), mitä me käydään enemmän tai vähemmän päivittäin läheisten, ystävien ja kavereiden kanssa. Suurin ero oikeastaan on se, että naamakirjassa (ja sosiaalisessa mediassa muutenkin) me tavoitamme suuremman yleisön kerrallaan ja samalla ystäville ja kavereille jaettavien tietojen ja mielipiteiden välinen raja häviää. Tällä tarkoitan sitä, että se, mistä oltaisiin aiemmin juteltu vain perhepiirissä ja/tai ystävien kesken (esim. poliittinen mielipide, mikäli ei olla poliittisesti aktiivisia) höläytetään parhaimmillaan koko maailmalle, eli ne asiat, jotka ollaan aiemmin jaettu vain pienen piirin kesken, jaetaankin nykyään huomattavasti laajemmassa mittakaavassa. (Tokin kaikki eivät tätä tiedosta.)

Toinen tekijä on tietysti se, että asioita on helpompi sanoa ääneen sosiaalisessa mediassa, sillä se kynnys ei vain yksinkertaisesti ole niin suuri kuin kasvotusten. Tämä on psykologinen juttu, ei siitä sen enempää, koska en osaa sitä selittää. Pohjimmiltaan kyse on siitä, että sähköisesti/kirjallisesti itsensä ilmaisu on helpompaa kuin suullisesti, samoin julkaisuväylä ja ryhmäpaine vaikuttaa alentavasti julkaisukynnykseen.

Kolmas eroavuus (ja ehkä se näkyvin) kahvipöytäkeskusteluun on tietysti se, ettei suomalaiseen FB-kulttuuriin (ainakaan vielä) kuulu osallistuminen jostain aiheesta käytävään keskusteluun (kuten politiikasta ja uskonnosta) keskustelua juurikaan synny (pohjalla voi olla pelko kaverin menetyksestä, halu säilyttää oma yksityisyys siltä osin tai ajatus ettei niistä asioista puhu muut kuin "hihhulit"), sen sijaan viesti luetaan ja jos ollaan samaa mieltä klikataan tykkää, jos ei niin ignoroidaan. Lopputulos on se, että monet seinät ovat täynä keskustelunaloituksia (ajatuksen julkituomisia), lyhyitä mielipiteen vaihtoja ja pitkiä keskusteluita tyyliin "tänään Eino-Iivari...", [kuva]"Meidän misse leikkii muovipussilla", "Kävin kaupassa ja...", [linkki, linkki, linkki], "V*tun tupakkalaki...",... Hemmetti, omalla seinällä pisimmät keskustelut (ja väittelyt) on käyty pääsääntöisesti tekniikasta ja erilaisista laitteista ja elokuvista

Kaikki yllä yksinkertaistettuna, osa (mahdollisesti se suurin) meidän sosiaalisesta elämästä ja kanssakäynnistä on siirtynyt internettiin, niihin parjattuihin sosiaalisiin medioihin. Tämä on johtanut siihen, että meidän sosiaalinen avoimuus ja käyttäytyminen on muuttunut, joko huomatusti tai huomaamattomasti ja sen mukana meidän sosiaaliset arvot ovat muuttuneet, eli maailma muuttuu ja kehittyy, ja me sen mukana, eikä Facebook ole pohjimmiltaan muuta kuin julkista mesettelyä.

Vaalisalaisuuden suhteen, minä en näe syytä siihen, miksi en sanoisi että piirsin kakkosen, nimittäin oletan että kaikki, jotka ovat edes vähän seuranneet mitä minä olen kirjoittanut vaaleista, ovat tajunneet että se numero lappuun tuli, joten en koe että rikon omaa vaalisalaisuutta. (Ja jos tämä on ensimmäinen viesti minkä minulta ikuna luet, onneksi olkoon, pääsit näinkin pitkälle!) En nimittäin usko, että kovin moni jotakuta ehdokasta julkisesti kannattanut, piirtäisi lappuun jonkun toisen ehdokkaan numeron, joten se siitä vaalisalaisuudesta. Tietysti on hyvä, että vaalisalaisuus on olemassa niille jotka sen haluavat, mutta en ymmärrä sitä silmien pyörittelyä ja kauhistelua jos joku oman äänestyksensä omasta vapaasta tahdostaan julkisesti kertoo, se on sitten kokonaan eri asia jos rikkoo jonkun toisen vaalisalaisuuden.

Muuten, jos haluatte perustellun syyn, niin se on tässä, Sekä Niinistö että Väyrynen vastustaa ILO-sopimuksen ratifiointia, sopimusta puolestaan puoltavat Haavisto, Lipponen ja Essayah, näistä ainoastaan Haavistolla on oikeasti mahdollisuus presidenttiyteen (tai lyhyemmällä tähtäyksellä päästä toiselle kierrokselle). Suomen tulisi ratifioida tuo sopimus (onhan se jo saamari yli 20 vuotta vanha), ei pelkästään saamelaisten vuoksi, vaan sen vuoksi että se parantaisi Suomen julkista imagoa, samalla se olisi myös viesti toisille, sopimusta vielä ratifioimattomille maille siitä, että sivistysvaltiossa kunnioitetaan alkuperäiskansojen oikeuksia (ja totta kai tähän vaikuttaa myös se, että minussa on jonkin verran saamelaisverta). [Lähde väitteelleni]

[Pascal Lemoix]

Minä varmaan olen yksi niistä Pascalin mainitsemista Pekka-fanaatikoista Tosin minusta on sääli, että hyvin harvoin niihin päänaukomisiin mitään sen kummempaa kuin pari peukutusta tulee, minä nimittäin haluaisin sitä keskustelua, päänaukomista ja käännytystyötä (siis että edes kerran joku tulisi esittämään eriävän mielipiteen), mutta mitään ei näy Ja minä tiedän varmaksi, että kaveripiiristä löytyy myös keskustaa, perussuomalaista ja vasemmistoa (siis vihreiden lisäksi).

Ehkä tässä pätee sellainen periaate, että yleensä vahvasti jonkin asian taakse ryhmittyneelle ei kannata juuri kommentoida, koska vastaus on fyysinen turpaanveto, suuttumus, pitkä puheenvuoro tai jokin muu, minkä tietää jo ennakolta epämiellyttäväksi. Juice Leskinen totesi, ettei kommunistin kanssa voi keskustella, mitä on riisto. Toinen siis vaikuttaa olevan totaalisen sisällä mielipiteessään ja on aika ilmeistä, ettei asiasta kannata alkaa mitään sanomaan, kun toinen ei kuitenkaan tule yhdessäkään kysymyksessä milliäkään vastaan.

Esimerkiksi vannoutuneen Soini-fanin kanssa minun on turha edes aloittaa, koska hänen retoriikassaan Soini on kaikessa sataprosenttisen oikeassa. Henkilö siis luettelee Soini-sitaatteja ja lisää olevansa kaikesta samaa mieltä. "Keskustelun" tarkoituksena on yleensä ihailla Soinia ja haukkua maailman nykytilaa, koska ennen oli kaikki paremmin. Yleensä yhtä asiaa ei edes käsitellä kauan (katsokaa esimerkiksi Pasilan laivajakso ja se, miten Pöysti kerrankin jauhaa paskaa niiden junttien kanssa ).

Soini ei ole näiden vaalien tähti, mutta vierastin yhtä lailla Sauli-huumaa edellisissä vaaleissa, myöskin Aho-Halonen -väittelyn retoriikkaa loppusuoralla.

[tgr]

Pakko osallistua keskusteluun facessa keskustelemiseen.

Mulla taas on hirveän kauhea kritiikki omia kirjoituksia kohtaan. Monesti olen kirjoittanut jonkun
mielipiteen taikka statuspäivityksen, jonka sitten olen pyyhkinyt pois. Ei vaan pysty! Jos on vastassa
joku, jonka mielipiteet on niin vahvoja, ettei ne muutu millään, niin en halua alkaa kiistellä. Kuitenkin
olen vähän petrannut ja kirjoitellut jotain.

]Tämä ylikriittisyys omia mielipiteitä kohtaan johtuu varmaan siitä, että pelkään ylitsekaiken, että joku
osoittaa minun olevan väärässä ja sitten olenkin ollut tyhmä. Vaikka eihän se maailma siihen lopu.

En kerro ketä kävin äänestämässä. Arvoin vielä kopissakin kahden välillä ja aloin kirjoittaa yhtä numeroa
ja sit käsi kirjoittikin toisen. Et ota tästä nyt selvää.

Mut luen kyllä mielelläni mitä kukin fiksuksi ajattelemani ihminen aikoo äänestää ja miksi. Mut ylenpalttinen
spämmääminen aiheesta rasittaa. Ja se, että haukutaan jotain ehdokasta. Eikai nyt ihmisiä pidä silti
kuitenkaan haukkua, vaikka itse ei tykkää? Ja miten joku ihminen voi olla NIIN VARMA oman ehdokkaansa
hyvyydestä, että julistaa sitä toreilla? Toki puolueen kannattajat ymmärtää, niillähän on vähän pakko..
Mulla ei ole vielä ollu missään vaaleissa sellaista ehdokasta, että se olisi ollut MINUN ehdokas.

[damn]

Minua on vasta parina viime päivänä ruvennut häiritsemään facebookissa ehdokkaiden kehuminen tai haukkuminen. Oikeastaan tämän viestin kirjoittaminen sai siitä alkunsa, että avasin juuri facebookin ja ensimmäisenä oli kaverin postaus, joka menee kutakuinkin näin "jos tuo homppeli pääsee toiselle kierrokselle, niin pakko mennä äänestämään. mua hävettäis ja suomelle naurettais. suvaitsevaisuus on jees, mutta tuo on väärä virka ja paikka olla sitä." Olen vihainen tällä hetkellä muista syistä, mutta tuo laukaisi sellaisen supermegamahtavan vitutuksen, että ei mitään rajaa.
En tiedä äänestänkö. Pitäisi joo, mutta olen huono raahatumaan äänestyspaikalle, enkä tällä hetkellä edes tiedä mihin pitäisi mennä äänestämään. Ei se nyt ole iso vaiva ottaa selville, mutta mutta... Mitä enemmän ihmiset keuhkoaa vaaleista, niin sitä välinpitämättömämpi minusta tulee. Tein jonkun vaalikoneen, mutta en enää edes muista kenet sain siinä ykköseksi.