irvikissa kirjoitti:Minusta naisten asevelvollisuuden puuttuminen ei ole epäreilua, koska suurin osa naisista on joka tapauksessa poissa opinnoista ja/tai työelämästä äitiyden takia. Jos äitiyslomia on useampia, "poissaolo yhteiskunnasta" on pitempi kuin pisin mahdollinen asevelvollisuus 13 kk. Tällä hetkellä sotiminen tuntuu niin kaukaiselta, että haen tasa-arvoa nimenomaan urakehityksen ja eläkkeen kertymisen näkökulmasta, en siitä kuka joutuu etulinjaan.
Tämä on, niinkuin kyllä itsekin tiedostat, erittäin väsynyt argumentti. Se olisi pätevä vain silloin, jos naisille olisi laissa määrätty lastentekopakko. Sellaista ei käsittääkseni ole.
moralhazard kirjoitti:Mun käsitys on, että naisille ei ole tarpeen järjestää lakisääteistä varusmiespalvelusta. En halua, että naisia lähetetään velvoitettuna sotimaan lähellekään eturintamia tai paikkoja jossa voi saada pahasti siipeensä. Naisille riittää puuhaa sodan aikana muutenkin kuin maanpuolustuksellisissa tehtävissä.
En minä halua, että kukaan joutuu sotimaan ja saamaan siipeensä. Onko miehen elämä siis mielestäsi jotenkin alempiarvoisempi kuin naisen, jos mies voidaan lähettää rintamalle, mutta naista ei?
EIkä minustakaan naisille tarvitse järjestää pakollista varusmiepalvelusta. Asevelvollisuus voidaan tehdä joko vapaaehtoiseksi tai sitten kaikille voidaan suunnitella kriisinhallintakoulutusta, jonka yksi osa on sitten asevelvollisuus. Jotakin sellaistahan Kuolo tuolla jo suunnitteli.

eli univormu
), mutta en hyväksymään sitä
Siitähän tämä inttikeskustelu alunperin lähti liikkeellekin, muutaman väsymyksen tuoman pätemistarveannoksen siivittämänä, mutta on tätä tullut mielenkiinnolla kiireen keskeltä seurattua ja sitä, mihin suuntaan on siitä siirrytty 
uhraa elämästään oman maansa palvelemiseen.