forde.munfoorumi.com

Monien pelkäämä on lähempänä kuin luulisikaan: Paavo Väyrynen voi hyvinkin olla Suomen seuraava pääministeri. Yleensä Paavo ei myönnä eikä kiistä, mutta nyt hän myöntää olevansa käytettävissä Keskustan puheenjohtajaksi.

Jotenkin tämä tuntuu silti, että politiikka saa lisäväriä ja palataan kuitenkin jonkin verran poliittisempiin asioihin kuin lautakasa- ja Tukiais-kohut tai perussuomalaisten väliinhuutelupolitiikka.

Katsotaan, mitä tästä tulee

Ei, ei, eihän tämä ole totta, eihän?

Lähinnä itsestään kiinnostunut, nykyisen ministerinsalkkunsa kiristämällä saanut ja euroa vastustava Väyrynen sotkisi A) talouspolitiikan ja B) ulkopolitiikan niin totaalisesti, että sen korjaaminen ei ihan hetkessä tapahtuisi. Ihmeellistä, että suosionsa huipulla oleva Kokoomus hyväksyy Kepun tempun. Jos Väyrysestä tulisi pääministeri, niin seurauksena olisi todennäköisesti joko konflikti Alexander Stubbin kanssa tai sitten tilanne, jossa hallituksen sisällä vedettäisiin maata ulkopolitiikassa kahteen eri suuntaan ja se vasta olisi kaamea tilanne Suomen kannalta se.

Lukekaa nyt edes Väyrystä käsittelevä Wikipedia-artikkeli, jos ette muista, millaisesta henkilöstä on kysymys. Tässäkin on painavaa asiaa.

Mun mielessä Väyrysessä on ollut aina jotain kieroa ja outoa.
Tai sitten se on ne silmät. Kun joskus 1800-luvulla on pidetty epärehellisenä henkilöä, jonka silmät ovat kaukana toisistaan, niin Väykky on tosi epärehellinen kaveri. Eikä se kyllä ihan rehellisimmästä päästä ole ollutkaan.

Ja jonkinlainen ristiriita. Ensin vastustetaan tota EU:ta ja sitten kuitekin ollaan siellä parlamentissä duunissa.
Emmätajuu.

Erohan toki on tämä, että Väykky tekee politiikkaa oikein politiikan tekemisen ilosta, kun taas eräistä muistetaan vain kohut, tekstarit ja muijat, muttei niitä konkreettisia tekoja. Mitä meidän Masa Vanhanen on saanut pääministerinä aikaan? Ruusus-kohtun, lautakasa-kohun, vaaliraha-kohun? Kohu, kohu, kohu? En nyt mitenkään aktiivisesti seuraa poliittisia tekoja, mutta jos ensimmäinen mielikuva on kohuja, niin avot ja bingo!

Stubb on hymyillyt, takellellut sanoissaan ja juossut maratonia. Ja Katainen tehnyt parit kakarat .

Mutta Väykky pääministerinä, niin voi jestas! Olispahan suomen kansa enemmän jännityksessä, että mitä tapahtuu

Menee mielenkiintoiseksi tämä!

Veikkaan että aika moni tykkää Paavon paluusta ihan vaan mielenkiintoisuuden vuoksi.
Ei nyt mitään henk. koht. Mattia kohtaan, mutta hän on liian järki-ihminen eli luottaa liikaa siihen, että jos vaan kaikki sopivat näistä asioista tämän matemaattisen kaavan mukaan, minkä hän on lukenut jostain alkio-oppaasta aikoinaan, niin kaikki vielä muuttuu hyväksi, ja kukaan ei enää tässä vaiheessa lausetta tajua missä oikein alunperin mentiin.

Paavo taas on oppinut että suuruutta ei punnita sen perusteella, miten kohtelet huonompiasi, vaan se miten saat heidät ymmärtämään että heidän kohtelunsa on oikeastaan ihan oikein heille.

Eli jännän partaalla ollaan

Olenkos minä muka ainua joka pitää ajatusta Väyryskän pääministeriydestä+puoluejohdosta hyvänä? Ei sinällään että kepulainen olen (mutta kepulaisesta perheestä kylläkin), mutta enemmänkin katson Lapin ja muun pääkaupunkiseudun ulkopuolisen kannalta, Kerrankin olisi joku, joka todella tietää jotain näistäkin alueista johdossa. Ja sitäpaitsi, kaveri jota KGB ei tahtonut Kekkosen seuraajaksi, koska hän oli liian vahva, ei voi olla huono. (Ratakatu 12 nimisestä kirjasta).

Olisi muutenkin vanhan kannan politikko, ei uuden ajan populisti vallassa, siinä voisi jopa syntyä jotain. Tietenkin seuraukset voisivat olla myös aivan karmeat (tosin ei kamalammat kuin esmes ajatuksesta Jutta Urpilaisesta pääministerinä, ei ei ei ei ei...)

Nimenomaan Pohjois-Suomessa luulisi Väyrysellä olevan iso merkitys. Edellisissä kunnallisvaaleissa Perussuomalaiset valtasivat paljon juuri Kepun ääniä. Onko nyt edessä paluu Kepun aikaan? Saapi nähdä.

Väyrysen valinta voisi olla siinä mielessä kyllä hyvä, että länsimaisessa katsannossa kummallisen historiajäänteen kepun kannatus toivottavasti viimeinkin tipahtaisi sinne lähemmäs kymmentä prosenttia. Väyrysen pääministerikaudessa on kyllä vaikea nähdä meidän suomalaisten kannalta mitään hyvää.

Jäätteenmäellehän tässä petataan asetelmia, en kyllä näe mitään positiivista siinäkään.

LazyBastard kirjoitti:Väyrysen valinta voisi olla siinä mielessä kyllä hyvä, että länsimaisessa katsannossa kummallisen historiajäänteen kepun kannatus toivottavasti viimeinkin tipahtaisi sinne lähemmäs kymmentä prosenttia. Väyrysen pääministerikaudessa on kyllä vaikea nähdä meidän suomalaisten kannalta mitään hyvää.

Kauhuskenaario Paavo Väyrysestä (tai Mauri Pekkarisesta) pääministerinä jäi onneksi toteutumatta, toisaalta Kepu uudisti vuorostaan kasvonsa nuorella naispuheenjohtajalla. Mari Kiviniemi on mielestäni monin verroin uskottavampi puolueen puheenjohtaja kuin Urpilainen. Toivottavasti Kiviniemi ei kuitenkaan nosta kepun kannatusta, sillä arvokonservatiivien puolue ja agraariyhteiskunnan jäänne keskusta joka tapauksessa tosiaan on. Nyt on kyllä mielenkiintoiset vaalit tulossa, kun kaikilla kolmella suurella puolueella on samanlainen "nuori ja tuore" tapa kampanjoida, vihreät ovat vähän sekaisin ydinvoimasta ja muusta ja Soini väijyy nurkan takana.

Eipä tullut Väyrystä.
Kyllä tuosta joukosta olisin ehkä Pekkarisen tehtävään toivonut, kun nuihin muihin vertaa, mutta katotaan mitä tuosta tulee... (muuta kuin sanomista)

Ai Mauri "Tsoukki" Pekkarisen?

Pekkarinen sai 1035 ääntä, mutta ne olivat kaikki tsoukkeja.

Politiikka naisistuu, kun nyt viidestä suurimmasta puolueesta kolmea johtaa nainen (Keskusta, SDP, Vihreät). Tosin "miespuolueet" Kokoomus ja Perussuomalaiset lähtevät vaaleihin parhaista asemista.

Urpilainen joutui heti uskottavuusongelmiin eikä vähiten siksi, että vastaehdokkaana ollut Tuomioja kampitti häntä heti puoluejohtajuuden alkumetreillä joka paikasta. Nyt kun Heinäluoma on tuonut itsensä vahvaksi selkänojaksi, niin Urpilaisen asema on edes jonkin verran vakiintunut.

Keskustassakin avainasia tulee olemaan omien suhtautuminen Kiviniemeen. Soutavatko samaan suuntaan vai vuotavatko edelleen toisistaan juttuja mediaan. Saadaanko lahjusryvettyneisyys sitoutettua Vanhasen ja Korhosen kasvoihin, jotka väistyessään jättävät puhtaan pöydän?

Väyrynen sitten häipyi paikalta tuloksen kuultuaan, eikä edes onnitellut voittajaa. Nolo äijä.
Saa nähdä miten vielä suhteellisen kokematon Kiviniemi pärjää ja kuinka helposti se on muiden ohjailtavissa. Vaikka uho kova onkin, niin ei vielä oikein vakuuta.

Pascal Lemoix kirjoitti:Urpilainen joutui heti uskottavuusongelmiin eikä vähiten siksi, että vastaehdokkaana ollut Tuomioja kampitti häntä heti puoluejohtajuuden alkumetreillä joka paikasta. Nyt kun Heinäluoma on tuonut itsensä vahvaksi selkänojaksi, niin Urpilaisen asema on edes jonkin verran vakiintunut.

Ja kun Heinäluoma tarjoaa selkänojan, tarjoaa Junger käsinojat. Jos Lipponen jostain kumman syystä rupeaisi uudestaan ehdokkaaksi, saisi Urpilainen vielä jalkarahinkin. Rakkauden puolue voisi tosissaan haastaa Toivon puolueen. Vapaana on enää Uskon puolueen nimi. Saa nähdä, nappaako Kepu sitten sen.

Väyrynen todennäköisesti luuli itse oikeasti voittavansa. Miehen egoismihan on täysin vilpitöntä.

Pave on itse asiassa jos katsotaan realistisin lasein, Suomen harvoja oikeita ja rehtejä politiikkoja eli tyyppi jota kiinnostaa vain oma etu ja myös tukijoidensa etu. Etujen ajamisestahan politiikassa on kyse, jos ollaan rehellisiä. Itse olen kerran kuullut Väyrystä ja teki vaikutuksen, vaikken ikinä aio kepua äänestää.

Mari kyllä selviää paremmin kuin Urpolainen, koska media on jo nyt ihastunut mm. Marin mekkoihin ja Mari on niiq kiva, naistenlehtien vakiokamaa tulevaisuudessa. Itse en pidä hänestä, silmistä paistaa kylmyys ja olemus on kolkko ja laskelmoiva, vaikka esittää muuta.

Politiikan epärehellistä puolta edustaa taas Vihreät, varsinkin niin sanottu "uusiohippi"-osasto joka asuskelee Helsingissä, Nän Punavuoren, Käpylän jne hipit saarnaavat yhtä mutta tekevät toista, esim. autoilusta, lihan syönnistä, lähiruuasta jne......