forde.munfoorumi.com

Tulevista vaaleista jos on jotain sanottavaa, tähänhän sen voi kertoa.

Esim. ovatko kyseessä Kreikan kuntavaalit ja muita olennaisia kysymyksiä.

Ehdokasasettelu kai päättyi vasta äskettäin. Toistaiseksi tiedän huonosti keitä on edes ehdolla. Yritin etsiä tietoa tietyn puolueen kuntavaaliehdokkaista (en siksi että aikoisin heitä äänestää, mutta halusin tietää onko tietty henkilö ehdolla ), mutta en löytänyt oikein mitään. Kohtahan tässä kansa joutuu äänestämään niitä ehdokkaita, joilla on blogi Uudessa Suomessa, jos muista ehdokkaista ei kuule mitään... (Joo, Uusi Suomi ) No, onhan tässä toki aikaa vielä ehdokkaiden ryhtyä näkymään.

Kuka ei ole vielä nähnyt Kokoomusnuorten blogeissa olevaa "mielenkiintoista" tekstiä.
Klik. Vaikka toivonkin syvästi tuon olevan provokaatio.

Sitten taas toisenlainen teksti Hesarin digilehdessä: Tlik.

Just nyt olis kiva vaan löytää jostain ne ehdokaslistat, että pääsis arpomaan kannattaako äänestäminen.

Minusta nyt ollaan jännän partaalla...taas.

Soini on onnistunut jotenkin luomaan mielikuvan siitä että nyt päätetään suunnilleen Miss Universumista, kansakunnan tulevaisuudesta ja uutisperunoiden hinnasta.
Mikä on hyvä, koska se saattaa lisätä äänestysaktiivisuutta ja kunnallisdemokratian toteutumista.

Myönnän että minua myös kiehtoo ajatus siitä, kuinka Perussuomalaiset pääsevät kunnissa valtaan ja näyttävät johtotaitojaan.
Pyydän anteeksi sarkastista kirjoitussävyäni, mutta kaiken tämän uhoamisen jälkeen palan halusta nähdä tämän porukan itse toimessa.

Toivon että he onnistuvat.

Mr. Smith kirjoitti:Toivon että he onnistuvat.

Optimisminne on kadehdittavaa, herra Smith.

Minä odotan lähinnä ärsytyksellä ja -asenteella että mitä siitäkin seuraa, kun kansa äänestää joukolla perussuomalaisia kunnanvaltuustoihin (ihan vain siksi koska Kreikka ja Espanja ja mitä näitä nyt onkaan), näitä samoja sankareita, joiden suusta pomppivia sammakoita on saatu tasaisin väliajoin lukea (ja joita esiintyi myös Kunnollisvaalit-blogissa, jota luin eilen mutta jota en jostain syystä enää löydä). En ole kuullut, että perussuomalaiset olisivat esimerkiksi ottaneet kantaa tähän nyt tapetilla olevaan syrjäytymisasiaan, vaikka luulisi että kannattaisi.

L-S kirjoitti:

Mr. Smith kirjoitti:Toivon että he onnistuvat.

Optimisminne on kadehdittavaa, herra Smith.

Lainatakseni X-filesiä: I want to believe

Menneet vuodet on menty "vanhoilla" puolueilla, joten minusta olisi virkistävää nähdä uusia voimia vallankahvassa. Tiedän että PS:n joukoissa on fiksua porukkaa, mutta tiedän että siellä on myös niitä joiden kouluttamiseen ei yksi Siperia riitä.
Pelkään vain että jos/kun PS saa kunnissa päätösvallan, niin mitään vallankumouksellista tuskin tapahtuu; valta kun on hassu juttu että sen voi saavuttaa suhteellisen helposti, mutta sen käyttäminen on eri asia.
Vielä enemmän pelkään että kun näin tapahtuu, alkaa valtava itkuparku siitä kuinka kunnan asiat laitettaisiin muuten kuntoon mutta "EU/Eduskunta/nuo muut estää".

Kuten sanoin, jännän partaalla.

On jännä nähdä myös, paljonko ääniä PS saa perinteisillä demareiden ja vasemmistoliiton hallitsemilla teollisuuspaikkakunnilla nyt, kun monia tehtaita ovat kohdanneet joukkoirtisanomiset ja lakkautukset. Kuitenkin vasemmistopuolueet ovat olleet samaan aikaan hallituksessa voimatta tehdä mitään. Muutenhan kuntavaaleissa on yleensä ollut Kepun superkuntia, Sdp-kokoomus-vihreät-paletin isoja kaupunkeja ja sitten näitä vasemmistolaisia teollisuuspaikkakuntia, jos nyt karrikoidaan. Niiden lisäksi toki myös Rkp:n hallitsemia rannikkoseutuja.

Ehdokaslistat julki.
Ainakin meillä.

Kokoomuksen listalla osuu silmään suuri osa johtajia tai päälliköitä
Muualla on hajontaa. Asiantuntijoita, -työmies - päätteellisiä töitä ja melki mitä vaan.

Luulen, että äänestystaktiikka lähtee liikkelle puolueen valinnalla ja siitä seulomalla oma ehdokas.
Kyllä, mun ennakkoluuloissa puolueella on merkitystä, vaikka kuntavaaleissa pyritäänkin korostamaan ettei puolueilla olisi väliä. On sillä silti. Kaikessa on. Miksi meillä muutoin olisi puoluesysteemi?

Mietin, hakeutuisinko kotiäänestyksen piiriin. Vaikkakin mulla on todennäköisesti mahdollisuus äänestää ihan normaalistikin. Ainakin jos ei ole ihan hirveästi jonoa. Mutta sellaisen arvioiminen on aina hankalaa etukäteen. Kotiäänestyksessä ne tulisivat mun luokse, äänestäisin ja se olisi siinä. Ei ressiä, ei odottamisia tai muita ahdistavia asioita

Vaalitentit on kivoja.

Pari viikkoa sitten tulleessa Ylen ekassa tentissä Juha Sipilä oli todella vaatimaton. Paini aivan eri kastissa kuin toiset nokkelat (Haglund), jämäkät (Urpilainen), innostuneet (Katainen) ja haastavat (Räsänen) ehdokkaat. Välillä mulle tuli mieleen jopa, että onkohan se vähän yksinkertainen.

Soini ei mielestäni loistanut keskustelussa. Itse asiassa Soinille kävi pahin mahdollinen: häneltä riisuttiin messiaan viitta. Katainen ja Haglund pyrkivät hyökkäyksillään saamaan Soinin näyttämään naurettavalta, ja se toimi!

Kuuntelin saman keskustelun myös radiosta ja huomasin, miten suuri ero on kuullulla ja nähdyllä keskustelulla. Nähdyssä keskustelussa ajatus harhautui asiasta Piraattipuolueen johtajan mulkoileviin silmiin ja Räsäsen outoon kaulakoruun. Kataisella ei tällä kertaa näyttänyt olevan liikaa meikkiä.

Eilinen vaalitentti oli itse asiassa vielä parempi! Pikkupuoleiden haparoivat edustajat oli korvattu ärhäköillä asiantuntijoilla, keskustelu pyöri vilkkaammin. Jan Vapaavuori ja se demareiden nuori heppu olivat aivan loistavia väittelijöitä. Keskusta epäonnistui taas: Tiilikainen ei innostanut ketään.

Tänään selasin ehdokaslistan läpi Kuopion osalta, koska äänestykseni tulee tapahtumaan Kuopiossa. Katsoin avoimin mielin kaikki puolueet läpi ja mieluisia ehdokkaita löytyi Perussuomalaisten lisäksi Vihreistä, SDP:stä sekä Kokoomuksesta. Ennen kuin näin ehdokasluetteloa/lehtistä, näin "uutisia" pilkkajutuista Perussuomalaisista. Vaikka koitinkin olla avoimin mielin, niin väistämättä pilkkauutiset loivat tietyn ennakkoasetelman, ettei Perussuomalaiset ehdokkaat tule sujahtamaan nykyisten kauneusihanteiden sarjaan. Yllätys olikin kova, kun kaikista söpöin tyttö löytyi PS:stä. kuva. Jos mä nyt äänestän häntä, olenko miehiä vastaan, aikuisen naisen tytöttelijä vai sovinistiSika? No ehkäpä mä nyt vähän kärjistän, mutta mikäs tässä on kärjistäessä, kun se tuntuu olevan nyt in.

Tuttujakin löytyi ehdokkaista. Eräs juuri ja juuri seksuaalisen häirintäsyytteen välttänyt henkilö. Entinen huumehamppi. Sukupuolenvaihtaja. Sekä muutamia julkkisehdokkaita.

Tällä hetkellä mulla on potentiaalisia ehdokkaita noin kymmenen, mutta itselleni vastenmielisten ehdokkaiden asettamisen syystä suljen säälimättä Kokoomuksen sekä Vihreät pois ja minulle jää 7 ehdokasta kolmesta puolueesta.

Joo toi PerLooks oli jännä.
Toisaalta kuullu kommentteja sen suhteen, että eihän ihminen geeniperimälleen mitään voi, mutta mie ainakin kattelin, että paljon on leijonakoruja, kiitos -paitoja, siistimättömiä naamakarvoja, lippalakkeja ja toisaalta vaan mahottoman epäonnistuneita kuvia. Tulee vähän semmonen amatöörimäinen tunnelma kun kattoo miten ei oo mietitty yhtään miltä noissa kuvissa kannattais näyttää.

Kuolo kirjoitti:Joo toi PerLooks oli jännä.
Toisaalta kuullu kommentteja sen suhteen, että eihän ihminen geeniperimälleen mitään voi, mutta mie ainakin kattelin, että paljon on leijonakoruja, kiitos -paitoja, siistimättömiä naamakarvoja, lippalakkeja ja toisaalta vaan mahottoman epäonnistuneita kuvia. Tulee vähän semmonen amatöörimäinen tunnelma kun kattoo miten ei oo mietitty yhtään miltä noissa kuvissa kannattais näyttää.

Katsoin sitä nyt vasta ensimmäisen kerran. Ihan tavallisen näköisiä ihmisiähän nuo ovat, samaa kamaa kuin mitä kävelee kadulla vastaan päivittäin. Periaatteessa ihailen noiden kuvien rehellisyyttä. Ei mitään turhia stailisteja tai huippukuvaajia tai mainostoimistoja tai muuta. Tulee mieleen erinäiset taidevalokuvausprojektit, kuten viime keväänä näkemäni Suomalainen mies -niminen näyttely Suomen valokuvataiteen museossa.

Ois kyllä ihan kiintoisaa, jos joku kokoaisi kaikkien puolueiden kaikki ehdokkaat yhdelle tuollaiselle kuvasivulle, ilman merkintää puolueesta. Jokainen kuva olisi linkki ehdokkaan esittelyyn, ja sieltä voisi sitten oikeasti pärstäkertoimella valita ne mieluisimmat.

Edit: Pärstäkertoimen perusteella itse asiassa per-looksin kuvien henkilöt kiinnostavat mua tuhat kertaa enemmän kuin kok-looksin ja vih-looksin kuvien henkilöt. Ensin mainitussa jokainen kuva on erilainen, jälkimmäisissä kaikki näyttävät ihan samanlaisilta.

Kuolo kirjoitti:Joo toi PerLooks oli jännä.
Toisaalta kuullu kommentteja sen suhteen, että eihän ihminen geeniperimälleen mitään voi, mutta mie ainakin kattelin, että paljon on leijonakoruja, kiitos -paitoja, siistimättömiä naamakarvoja, lippalakkeja ja toisaalta vaan mahottoman epäonnistuneita kuvia. Tulee vähän semmonen amatöörimäinen tunnelma kun kattoo miten ei oo mietitty yhtään miltä noissa kuvissa kannattais näyttää.

Ilman noita leijonakoruja ja Kiitos-paitoja voisi olla vaikea erottaa, onko kyseessä per-looks, paperiliitto-looks vai skp-looks. Kyllä duunari on aina duunari puoluekannasta riippumatta.

Arvaa puolue

Itse sain 0/5.

heartless kirjoitti:Arvaa puolue

Itse sain 0/5.

Ajattelin, että tuo kommenttisi oli hyvä vinkki. En siltikään saanut yhtään oikein.

Vaikeimmat kuntavaalit ikinä. Juuri ollaan muutettu ja nyt jo pitäisi tietää, mitä haluaa päättäjiltä. Ei ole helppoa.

Kohtaamisia kuntavaaliehdokkaiden kanssa



Kirjasto 10 oli kiinni lauantaiaamuna, joten oli keksittävä muuta tekemistä. SDP:n vaaliteltta osui sopivasti tielle Rautatieaseman, Kirjasto 10 ja Sokoksen pyhässä kolmiossa.

Kyseessä oli ensimmäinen vierailuni vaaliteltassa, minua ujostutti. En kehdannut suoraan hyökätä teltan edustalle seisovien ehdokkaiden kimppuun, joten otin vastaan tarjotun teekupposen. Lipton-teetä pahvimukista. Kyytipojaksi olisin saanut makeisen, kieltäydyin.

Teetä tarjoillut mies vastaili lämpimästi kysymyksiini. Vaaleissa kannattaisi äänestää, pientäkään mahdollisuutta vaikuttaa yhteisiin asioihin ei saisi jättää käyttämättä. Mies rohkaisi minua tutustumaan ikäiseeni naisehdokkaaseen, joka oli miehen sanojen mukaan varsin näyttävä. Koska nainen kuitenkin oli jo varattu, jouduin tyytymään samanikäiseen mieheen.

Mies tyrkkäsi käteeni lappusen, jossa luki Tuomas Kurttila (423). Tuomas oli niin huolitellun näköinen, että oli pakko tarkastaa, onko Tuomas todellakin SDP:n edustaja. Puhuessaan Tuomas seisoi tukevassa taakse päin kallistuneessa asennossa aivan kuin olisi halunnut tarkkailla keskustelukumppaniaan etäisyydeltä.

Tuomas kertoi olevansa kaikkien helsinkiläisten asialla. Ihmettelin, miten kukaan voi edustaa kaikkia helsinkiläisiä, sehän on sula mahdottomuus. Tuomas ei suostunut määrittelemään kohderymäänsä vaan alkoi puhua asiakokonaisuuksista. Tuomasta lähellä olivat asuntoasiat. Kaikilla helsinkiläisillä pitää olla mahdollisuus asua Helsingissä, Tuomas vakuutti. Sanoin tykkääväni kovasti ajatuksesta. Tämän kannustamana Tuomas alkoi puhua Hitas-asumisesta. Katseeni lipui Tuomaksen takaiseen taksijonoon. Ilmeisesti Tuomaskin tajusi virheliikkeensä, koska seuraavaksi kuulin Tuomaksen sanovan: "Ollaan yhteydessä". Kun katsoin ääneen suuntaan, näin enää selän keskustelukumppanistani.

Minulle suositeltu naisehdokas oli edelleen varattuna, joten käännyin nuoren miesehdokkaan puoleen. Mies oli aiemmin tehokkaasti vältellyt katsettani: Älä ainakaan minulle tule juttelemaan. Kyseessä olin lappusen mukaan Sampsa Lehtorinta (433) . Sampsan lappu oli pienempi kuin Tuomaksen. Tuomaskin sanoi olevansa kaikkien helsinkiläisten asialla. Kysyin eikö Tuomas ole käynyt ollenkaan SDP:n vaalivalmennuskurssilla. Siellähän toitetaan, että ehdokkaan ensimmäinen käsky vaalityössä on Tunne kohderyhmäsi.

Sampsakin halusi puhua mieluummin asiakokonaisuuksista. Sampsaa lähellä oli erityisesti työllistymisasiat. Kaikille pitäisi olla töitä tai ainakin niitä järjestää. Mitä mieltä, olet Rotterdamin-mallista, kysyin. Yllätyksekseni Sampsa oli lukenut Varttinsa. Sampsan mukaan ohjelmassa oli jotain hyvää, mutta ei sellaisenaan sopisi Suomeen.

Sampsa ei tuntunut olevan täysin kartalla asioista ja mielessäni kävi, että miksiköhän Sampsa ylipäätänsä haluaa politiikkaan. Ehkä Sampsa oli kirkasotsainen idealisti, kun puhui heikompiosaisten puolesta. Varmaan senkin miehen, joka vieressä horjui selittäen, että hänelle ei asuntoa löydy. Tuntui, että olimme kummatkin vaivaantuneita humalaisen läsnäolosta. Kaikenlaisia tarinoita varmaan kuulee vaalityössä, sanoin ja toivotin onnea Sampsalle vaalityöhön. Olihan hän sentään vilpittömän ja hyväntahtoisen oloinen.

Kolmen Sepän aukiolla astuin ensimmäisen pöydän eteen. Cata Mansikka-aho (224) luki viireissä. Tunsin pulssini kohoavan, kun muistin että tässä oli se ehdokas, joka oli kirjoittanut helsinkiläisten kotiin jaettavaan ilmaisjakeluun asuntopolitiikasta. Nyt vihdoinkin joku osaisi selittää minulle, miksi Helsingistä ei saa asuntoa!

Cata kääntyi puoleeni virkeän ja vastaanottovaisena oloisena. Asunto-ongelman taustalla oli tahtotilan puute, Cata selitti. Helsingin kaupunki omisti 80% Helsingin pinta-alasta, mutta alueita ei saatu kaavoitettua asuntotuotantoon. Miksi ei, ihmettelin. Byrokratia ja politiikot toimivat jarrumiehinä. Muistelin, että Kokoomushan se suurin puolue valtuustossa on, heillähän oli päätäntävalta. Cata nauroi suureen ääneen, sanoi että tarvitaan lisää kokoomuslaisia, että saadaan asioihin vauhtia.

Sitten Cata koskettin käsivarttani ja kertoi minulle salaisuuden. Valtuuston pahiksia olivat Vihreät. He eivät suostuneet jakamaan asuntotuotantoa ulkomaalaisille rakennuttajille, he halusivat suojella maapalstoja ympäristöllisistä syistä. Olin hämmentynyt, Vihreistä oli hyvin vaikea kuvitella mitään pahaa.

Mietin, olisiko asunto-ongelman syynä sekin, että joku hyötyi asuntopulasta. Hyvä kysymys, Cata sanoi silmät viiruina ja arveli, että tilanteesta hyötyisivät asuntosijoittajat. Kokoomuksen peruskannattajat, kävi mielessäni mutta jätin sen sanomatta. Cata oli niin mukava ja välitön, etten halunnut hänen mieltään pahoittaa.

Cata menisi heittämällä valtuuston, tiesin. Cata oli juuri sitä naistyyppiä, jota ei voinut olla ihailematta. Tarmokas, edustava ja positiivinen. Säteilevä!

Seuraavaksi suuntasin Vihreiden lippuja kohti. Järkytyksekseni Vihreiden standi oli vasta rakenteilla eikä paikalla ollut yhtään ehdokasta. Ei vaikka Stockmannin Hullut Päivät olivat saaneet koko kaupungin liikkeelle. Mikä menetetty tilaisuus!

Sen sijaan löysin Keskustan standin Lasipalatsin kupeesta. Timo Laaninen seisoskeli standin edustalle, mutta syöksyin kohti helpompaa kohdetta, vanhempaa naishenkilöä. Lapun mukaan nainen oli Salme Sundquist (901). Salme ei ollut aiemmin istunut valtuustossa, mutta kertoi eläkepäivillään innostuneensa ajatuksesta. Kun minulla on kokemusta Kuntaliitostakin, Salme painotti. Henkäisin kunnioittavasti. Kysyin varovasti, kenen asioilla Salme on. Salmea kiinnosti luonnollisesti vanhusten asiat, mutta myös lasten. Ja mikä lasten asioissa on sitten niin kovin vialla, ihmettelin. Salmen mukaan alle kolmevuotiaiden lasten hoidossa oli puutteita, tarvittaisiin kestäviä hoitosuhteita päivähoitoon. Pyörittelin silmiäni. Sinua voisi kiinnostaa se, että kannatan ilmaista raitiovaunuliikennettä, Salme houkutteli. Enemmän minua kiinnosti se, miksi Tanja Karpela oli jättänyt politiikan. Hänhän oli niin suosittu kansan keskuudessa, haukoin. Salmella ei ollut vastausta kysymykseeni tai ehkei hän uskaltanut sitä paljastaa, niin varovaisesti Salme sanansa asetteli. Ehkä taustasta oli haittaa, oli ainut mitä Salme uskalsi sanoa.

Koska Salme vaikutti hyvin mukavalta, en hennonnut jättää häntä yksin teltalle. Kerroin, että omat vanhempani ovat Keskustan kannattajia, tosin isäni on hypännyt nyt Perussuomalaisten kelkkaan. Perussuomalaisia Salme ei innostunut haukkumaan, toisin kuin eräs RKP:n vaalityöntekijä Kolmen Sepän patsaalle. Jussi Halla-ahokaan ei ollut kuulema saanut mitään aikaiseksi koko vaalikautena.

Salmea vaivasi se, että helsinkiläisiä oli vaikea saada uskomaan Keskustaan. Muista, että monella helsinkiläisellä on maalaiset ja keskustalaiset juuret, ajatus Keskustan äänestämisestä ei ehkä sittenkään ole niin vieras, lohdutin Salmea. Minusta oli alkanut tuntua, että niin herttainen ja vilpitön nainen kuin Salme todellakin kuuluisi valtuuston. Salme myönteli minun olevan oikeassa, sanoi että juuriaan ei sovi unohtaa.

Toivotin Salmelle onnea vaalityöhön ja lähdin hyvin mielin kohti bussipysäkkiä.

Kotipysäkille päästyäni huomasin maassa lojuvan vaalimainoksen. Tämäkin on vielä katsottava, ajattelin ja noukin poljetun esitteen maasta. Mainoksessa pällisteli SDP:n Tuomas Kurttila, mies josta olin aloittanut vaalikierroksen. Armollisesti päästin Tuomaksen roskapönttöön

Olen hukannut äänestyslipukkeeni.

Ehkä se kuitenkin ennen vaalipäivää jostain paperikasojen alta löytyy. Enpä oikein tiedäkään, ketä äänestäisin tämän paikkakunnan ehdokkaista. Vaalikoneet tarjoavat demareita, vihreitä ja RKP:läisiä sekä ihme kyllä kristillisdemokraatteja. Yksi demareiden ehdokas - ammatiltaan opettaja ja koulutukseltaan filosofian tohtori - on ollut mielessä, mutta toisaalta haluaisin äänestää ehkä kumminkin puolueena Vihreitä. Äänestämättä jättäminenkin on käynyt mielessä, tähän mennessä olen äänestänyt kaikissa vaaleissa, jossa äänioikeus on ollut, lukuun ottamatta yksien presidentinvaalien toista kierrossa, jossa äänestäminen jäi väliin lipukkeen ollessa eri paikkakunnalla kuin itse olin.

päivänpolttaja kirjoitti:Olen hukannut äänestyslipukkeeni.

Eihän sillä tee mitään.

päivänpolttaja kirjoitti:Olen hukannut äänestyslipukkeeni.

Ennakkoäänestyksessä sitä ei tarvitse.

Ai joo, eipä tarvitsekaan. On sen hukkaaminen silti noloa.

Missä vaiheessa sitä sit tarvitsee?

Kuolo kirjoitti:Missä vaiheessa sitä sit tarvitsee?

Siinä vaiheessa, kun pitää tarkistaa, mihin pitää mennä äänestämään.
Paitsi jos käy ennakkoäänestämässä.

Ai nii! Huomena voi jo äänestää! Äänestäiskö vaan samaa tyyppiä, ketä viime vaaleissakin, niin ei tarvi pohtia?

Shay kirjoitti:Ai nii! Huomena voi jo äänestää! Äänestäiskö vaan samaa tyyppiä, ketä viime vaaleissakin, niin ei tarvi pohtia?

Mä mietin ihan samaa

Mä en tiiä yhtään ketä mä haluan äänestää. Mä oon kehittänyt tästä jo ihan hirveen kriisinkin jo.
Yleensä mä oon keksinyt suht nopeasti, että ketä mä haluan äänestää,
mutta nyt ei oo kyllä mitään hajuakaan ja takerrun ihan tyhmiin asioihin, joilla ei sinäänsä pitäisi olla mitään merkitystä.

Vaalikoneen tarjoamassa ehdokkaassa ei silleen ole mitään vikaa,
paitsi että se näyttää musta ärsytttävältä (joo tiiän, tosi hyvä syy olla äänestämättä mutta silti).

Yks tuttukin ois ehdokkaana ja periaatteessa voisin äänestää sitä, mutta siinäkin mättää muutama tyhmä pikkuasia,
kuten se, että sillä on muutenkin aika hiljainen ja epäselvä äääni, niin sen lisäksi se puhuu usein käsi suun edessä,
mikä on mun mielestä vaan tosi typerää. Ja sit kun mä lueskelin sen vaalimainosta töissä, ni melkein kaikki asiat oli sellaisia mitä mä
ja yks toinen oltiin sille lueteltu, kun se oli kyselly meidän mielipiteitä ennen sen lapun ilmestymistä. Joo, oli ne aika yleisiä juttuja, mutta silti.
Ja sit siinä lapussa oli liian monta lausetta jotka alkoivat "mielestäni..".

Huomen ois töissä jotain ehdokkaita kahvittelemassa, että kai niitä pitää sit käydä kuuntelemassa, jos se auttais jotain, vähän kyllä epäilen.

Olen valinnut ehdokkaani. Äänestän samaa ihmistä, kuin edellisissä europarlamenttivaaleissakin. Hän tuli minulla vaalikoneessa ehkä seitsemänneksi tai jotain. Ensimmäiset 3-6 ehdokasta hylkäsin pärstäkertoimen perusteella.
Ehdokkaani on ihan fiksu ja miellyttävän oloinen persoona, ja hän oli perustellut vaalikonevastauksensa ihan hyvin. Enkä toisaalta jaksa nähdä tämän asian eteen tämän enempää vaivaakaan. Olkoon siis.