Parsakaali

[L-S]

Mun parsakaalin syönti on vähentynyt viime aikoina, koska vakioannokseeni kuuluva halloumi on kortilla. Kuten Ilmarissa notkuvat tietävät, täällä hyvinvarustellussa vakiokaupassani pieni pala halloumi-juustoa maksaa 9,99 dollaria (ja muista kaupoista en ole koko halloumia edes löytänyt). Halloumi on jostain syystä viime vuosina tullut Suomessa suosituksi, mistä syystä sitä saa vaikka PIrkka-versiona, mutta täällä sitä ei ole näköjään vielä löydetty. En ole siis raaskinut ostaa halloumia lainkaan, koska pienestä palasta tuo tuntuu hirveältä hinnalta. Se halloumi kuitenkin on pastaa ja parsakaalia -annoksen suola (kuvaannollisesti ja myös kirjaimellisesti, koska kyseessä on kovin suolainen juusto ). Parsakaali taas tuo annokseen juuri oikeanlaisen raikkauden ja vihreyden.

Parsakaalia on kuitenkin ikävä, joten tungen sitä milloin mihinkin, yleensä suuremmin innostumatta. Tänään kuitenkin laitoin ruskeaa (tummaa? vai millä nimellä sitä kutsutaan) riisiä ja keittämisen loppuvaiheessa (sitä kehotettiin keittämään 30-45 min.) riisin sekaan parsakaalin palasia keittymään. Valmiin seoksen päälle ripottelin parmesaanijuustoraastetta. Tuli aika hyvää. Tätä voisi tehdä toistekin.

Seurana on aiemmin viikolla valmistettua parmesaanikuorrutettua broileria. Tämä valmistetaan broilerin fileeleikkeistä, joiden päälle sekoitetaan majoneesista ja parmesaaniraasteesta mössö. Mössön päälle ripotellaan korppujauhoja, joita voi maun mukaan maustaa suolalla, pippurilla, paprikalla, valkosipulijauheella, miksei joillain yrttimausteillakin. Uuniin noin 218 asteeseen (425 Fahrenheitia ) 20 minuutiksi. Melko parmesaanipitoista ruokaa, mutta hyvää.

[L-S]

Aiemmin on todettu, että ketjussa voi puhua myös parsasta, vaikka se ei olekaan sukua parsakaalille.

Parsa on ollut mulle monena vuonna kausiherkku, mutta täälläpäin kausiherkun idea tuntuu vähän kadonneen, kun parsaa on ollut saatavilla kaupassa koko sen ajan, kun olen täällä ollut. En ole silti hirveän usein sitä ostanut, ehkä siksi, että tuntuu väärältä syödä parsaa sesongin ulkopuolella.

Nyt paikallisen kevään tultua katsoin kuitenkin sopivaksi hankkia sitä jälleen. Ei ollut edes kallista, ison määrän sai kolmella ja puolella dollarilla. Viime viikolla hienoilla ravintolaillallisilla parsaa oli myös tarjolla, mikä varmasti vaikutti ostopäätökseen, muistin taas miten hyvää se on. Pääsiäisruokana lienee siis pihviä, punaviinikastiketta ja parsaa. En tiedä sopiiko punaviinikastike parsan kera, mutta paras olisi. Lisäksi vielä salaattia paahdetuilla kurpitsansiemenillä. Näidenkin olemassaolon olin vallan unohtanut. Nyt löysin siemen- ja pähkinähyllyn, josta voi ostaa halpaan hintaan tarvitsemansa määrän herkullisia kurpitsansiemeniä.

[kermit]

Otan innolla vastaan vinkkejä parskaalin käyttämiseen. Osaan vain keittää tai pilkkoa niitä erillaisiin vuokaruokiin. Ja usein kypsennän liikaa, sitten parsakaalista tulee sellaista vetisen makuista.

Parsakaalin voi vaikkapa paistaa pannulla. Pannulle vähän voita ja pilkotut parsakaalit perään, vähän pyörittelee niitä, laittaa sitten hiukan kasvisfondia ja hiukan vettä, pienentää lämpöä ja antaa olla vartin verran kannen alla. Kasvisfondi auttaa siinä, ettei mene mauttomaksi. Ja jos pelkkä parsakaali ei innosta, tähän samaan voi pilkkoa vaikkapa bataattia (voi jättää suhteellisen reilun kokoisiksi kuutioiksi, koska kypsyy ripeästi) tai porkkanaa (pitää taas pilkkoa pieneksi, koska kypsyy tosi hitaasti).

Pannulla parsakaalista saa vaikka intialaisen ja voi muuten että parsakaali onkin aivan ihanaa intialaisittain maustettuna! Jälleen pannu kuumaksi ja pannulle voita ja epämääräinen keko kaikenlaista intialaistyyppistä maustetta, kuten juustokuminaa, kurkumaa, jauhettua korianteria, currya, tuoretta inkivääriä... kun mausteet on rasvan kanssa sekaisin, voi joukkoon nakata pilkotut parsakaalit, pyöritellä taas hetki, lisätä ihan pikkuisen vetta, vähentää lämpöä ja jättää kannen alle muhimaan. Tämä on itse asiassa parsakaalimuunnelma tästä, joka on sekin ihan superhyvää.

Ja nyt kun grillauskausi alkaa, parsakaali on ylin ystävä silloinkin! Folion sisään parsakaalia ja miksei vaikkapa porkkanaa, perunaa tai bataattia, sipulia ja sieniä sekä ruokalusikallinen esim. Koskenlaskijaa, folio nyytiksi ja grillille porisemaan. Kyllä tätä puolen kesää syö suurimman osan viikosta, mutta sitten alkaa jo etsiä vähän vaihtelua...

[Niina-Maria]

Parsakaali on kyllä mun mielestä ihan parasta raakana. Jos nauttii parsakaalin raakana tai korkeintaan kevyesti ruskistaa,
niin sillon myös säilyy parhaiten ravintoarvot!
Porkkanaraastetta ja parsakaalia (tietty siis raakaa) sekasin, ehkä vähän joukkoon kurpitsansiemeniä ja auringonkukansiemeniä. Hyvää tulee!

[L-S]

Söin pitkästä aikaa oikeaoppisen pastaa ja parsakaalia -annoksen.
Oli se hyvää. Tuoretta kotimaista parsakaaliakin löytyi kaupasta. Sellaista hentoa ja pienisademetsäistä.

[L-S]

Varmaan tämä juttu voisi mennä Päivän piristyksiinkin, tai pitäisi odottaa siihen saakka, että joku tekee fordejoulukalenterin (pahoittelen, että joulu mainitaan jo marraskuun puolivälissä), mutta haluan nostaa esiin parsakaaliketjun. Nimittäin!

Parsakaalijoulukuusi!

[Kumkvatti]

Nyt se on täällä! Kuumin kesähitti 2014 - Pastaa ja parsakaalia.

[Suvi]

Nyt se on täällä! Kuumin kesähitti 2014 - Pastaa ja parsakaalia.

Mahtavaa!

Tätä on odotettu.

[L-S]

Joo, tätä on odotettu.
Mahtavaa! Terveisiä tekijöille!

[Emilia]

Söin pitkästä aikaa oikeaoppisen pastaa ja parsakaalia -annoksen.
Oli se hyvää. Tuoretta kotimaista parsakaaliakin löytyi kaupasta. Sellaista hentoa ja pienisademetsäistä.

Luulin, että tässä ketjussa olisi ollut ohjeet tuohon L-S:n pastaa ja parsakaalia -pöperöön, mutten löytänyt. Miten oot tehnyt ton? Kaapissa olisi parsakaalia ja halloumia, voisin kokeilla tätä fordeklassikkoa.

Edit. Olihan tuolla ekasivulla joku lyhyt kuvaus. Mut mä tarviin tarkemman ohjeen, en osaa muuten.

[Suvi]

Mäkin tarttisin ehkä oikeaoppisen Pastaa ja parsakaalia -ohjeen. Mä oon tehnyt erilaisia variaatioita kyllä, mutta kun mä oon vähän tällainen joka tarttee ohjeet kaikkeen, niin sitten se ehkä varmasti onnistuisi.

[L-S]

Mä olen ollut siinä käsityksessä myös, että täällä on ohje, mutta ilmeisesti aikoinaan olen luullut, ettei siihen tarvita tuon tarkempia ohjeita.
Mutta:

Oikeaoppisesti valmistettuna annokseen kuuluu fettucine-tuorepastaa, pieni määrä latva-artisokkaa (saatavana öljyssä purkissa) sekä mahdollisesti vielä viipale paistettua halloumi-juustoa.

Kattilaan laitetaan vettä sekä parsakaali pienehköinä palasina, niitä nuppuja mitä siitä siististi irtoaa. Mitään keittoaikaa en osaa sanoa, mutta siten, että haarukalla kokeiltaessa parsis tuntuu pehmeähköltä mutta ehkä kuitenkin vähän napakalta. Usein keitän liikaa, ja sekin on ihan ok. Tuorepasta keitetään toisessa kattilassa pakkauksen ohjeen mukaan (joku pari minuuttia). Kummastakin kattilasta kaadetaan vesi pois ja sekä pastan että parsiksen voi käyttää lävikössä, niin ei jää liian vetiseksi.

Latva-artisokka on purkissa klöntteinä, niitä otetaan haluttu määrä leikkulaudalle ja silputaan pienemmäksi. Yhden hengen annokseen laitan yleensä yhden artisokkaklöntin. Halloumi-juustosta viipaloidaan haluttu määrä ohuehkoja viipaleita (esim. 1-2 per ruokailija), paistetaan paistinpannulla (ilman öljyä tai mitään) molemmin puolin, kunnes juusto on kauniin kullanruskeaa. Ihan joku pari minuuttia levyn kuumimmalla asteella.

Lopuksi ainekset yhdistetään: pasta lautaselle tai tarjoilukulhoon, sekaan parsakaalia, jota voi tässä vaiheessa halutessaan vielä paloitella pienemmäksi, sekä artisokkasilppua ja päälle vähän öljyä artisokkapurkista. Sekoitetaan. Lopuksi halloumi-juusto paloitellaan pieniksi paloiksi ja lisätään joukkoon. Jos haluaa, voi lisätä esim. pippuria, mä en yleensä laita. Suolaa on halloumissa paljon, sitä ei ehkä kannata lisätä.* Syödään.

Mä yleensä vaan laitan kaikki ainekset suoraan lautaselle ja halloumi-juuston viipaleina viereen, siitä voi sitten syödessä paloitella. Suhtaudun tän ruoan valmistamiseen melko suurpiirteisesti, en tarkkaile mitään keittoaikoja tai muuta.

*Jos pitää halloumi-juustoa liian suolaisena, sen käsittelystä neuvotaan usein, että viipaleet kannattaa laittaa etukäteen vähäksi aikaa ennen paistamista kulholliseen vettä, niin suola vähenee vähän. Vaikka 15-30 min. mutta sehän vaatii aikaa, joten en yleensä itse viitsi.

[Emilia]

Kiitos! Nyt pysyy höntimmälläkin kokilla joku roti tämän kanssa.

[Suvi]

Kiitos!