forde.munfoorumi.com

Mustapapupihvejä pitäisi joskus kokeilla (jos vaan jaksaisi).

Kibs, miten erilaiset pastat? Mä teen ainakin silloin tällöin ison annoksen pastaa ja parsista ja syön siitä kerran illalla kotona ja kaksi kertaa eväänä töissä. Normipastaan ei tarvita uunivuokaa, pastasta riippuen erilaiset kattilat ja paistinpannut riittävät.

(Toki muunkinlaisia pastaruokia voi tehdä, mutta mulla on vaan tää yksi vakio, muita kokeilen satunnaisesti ja niihin pitää aina miettiä reseptit erikseen.
Pitäisi kyllä omallakin kohdalla pyrkiä laajentamaan sitä vakioruokien repertuaaria, ettei tulisi tylsistymistä. Mä olen vähän sellainen, että välillä iskee into kokeilla jotain uutta reseptiä, ja sitten kokeilen sitä sen kerran ja sen jälkeen se unohtuu. Muutoin pyöritän niitä samoja ruokia ja sitten kun en jaksa mitään niistä enkä myöskään jaksa etsiä reseptejä teen huonoja valintoja ja syön liikaa valmisruokia tms.)

Mustapapupihvit kuulostaa kyllä hyvältä. Voi tosin olla että jätän kaprikset väliin, koska en pidä niistä

Piipahdin theialla ja sain lainaan ruokakirjan. Sain sieltä jo pari tosi hyvää ideaa ja ajattelin lisätä mun kauppalistoihin mm. bataatin ja parsis/kukkakaalin.

Mun ongelma ehkä on siinä, etten tykkää jälkilämmittää kovinkaan monia ruokia. Tosin, syön paljon mielummin huoneenlämpöistä ruokaa kuin kuumaa tai jääkaappikylmää.
Siksi isoja määriä tulee tehtyä vaan keittoa, koska keitot paranee uudelleenlämmitettyinä, kun kaikki muu menee nihkeeksi.

Lisäksi haluaisin pudottaa broilerin pois mun ruokavaliosta nyt kokonaan. Mikä tietysti vaikeuttaa proteiininsaantia. Koska se on mulle se helpoin roheiini. Proteiinit on muutenkin mun kompastuskivi tällä hetkellä. Tuntuu etten "osaa" proteiinittaa ruokiani tarpeeksi. Mietin yhdessä kohtaa jopa että pitäiskö hommata jotain "lisäproteiinia" mitä lisätä ajoittain (lue: aamuisin). Haluaisin ehkä ottaa aamusmoothiet työmatkoille, nyt kun työmatka ei kestä viittätoista tuntia
Oon vaan niissäkin tosi uuno ja saamaton. Valivali.

Kibaya kirjoitti:Mustapapupihvit kuulostaa kyllä hyvältä. Voi tosin olla että jätän kaprikset väliin, koska en pidä niistä

Mä kyllä sanoisin, että kokeile edes sellaisella 30 g purkilla. Mäkään en ole koskaan aiemmin syönyt ruokaa, jossa tykkäisin kapriksesta, mutta tuohon ne sopivat.

Kibaya kirjoitti:Mun ongelma ehkä on siinä, etten tykkää jälkilämmittää kovinkaan monia ruokia.

No joo. Mustapapupihveistä kyllä katoaa se pinnan rapeus jääkaapissa. Siksi ne olis ehkä hyvä lämmittää pannulla. Ei siis ehkä paras mahdollinen eväsruoka.

Mä oon ollut tuon bataattimuhennoksen kanssa sitä mieltä, että on todella hyvää mikrossa lämmitettynäkin. Pastaruokia en ehdottanut, sillä syön pastan aina heti keittämisen jälkeen. Mikropasta on nou-nou mulle.

Kibaya kirjoitti:Proteiinit on muutenkin mun kompastuskivi tällä hetkellä. Tuntuu etten "osaa" proteiinittaa ruokiani tarpeeksi.

Kyllä se siitä, opettelemalla. Mutta tottahan se on, että kasvisruoan kanssa pitää olla tarkkana, että saa riittävästi proteiinia.

Marengin pikaopas proteiineihin:
Suunnilleen sama määrä proteiinia:
100 g lihaa
67 g Nyhtistä (1/4 paketti)
112 g Härkistä (lähes 1/2 paketti)
reilu 1 dl kuivia linssejä
110 g kuivattuja herneitä (hernarissa tms.)
110 g keitettyjä kikherneitä (vajaa puolikas purkki)
250 g keitettyjä kidneypapuja
250 g keitettyjä mustapapuja
260 g keitettyjä härkäpapuja
220 g keitettyjä valkoisia papuja

Toki osaa kasviproteiineista pitää syödä enemmän kuin lihan proteiineja, että tulee tarve samalla tavalla tyydytettyä, mutta Nyhtis on aatelia proteiinikoostumukseltaan. Harva papu on hyvä proteiinin lähde. Ja lisäksi on täysin surkeita, kuten vihreä papu, jossa on 2,2 g/100 g proteiinia - eli sitä pitäisi syödä 9-kertainen määrä lihaan verrattuna.

En mäkään mielelläni lämmittäisi ruokia mikrossa, mutta olen tullut siihen tulokseen, että joskus on vaan pakko, koska en mä joka päivä jaksa ruokaakaan laittaa tai syödä töissä pelkkää salaattia (koska sitten on taas kohta nälkä ja... aargh. Ruokaisien salaattien valmistaminen itse on helposti työlästä, valmissalaatteja tulee välillä syötyä, mutta aika tylsiä nekin on ja kuulemma epäterveellisiä kun on hitosti suolaa.)

Pastakin on toki parhaimmillaan vastavalmistettuna, mutta pastaa lämmitän mikrossa siksi, että itse en hirveästi tykkää erilaisista mössöruoista, kuten laatikkoruoista tai muhennoksista tai epämääräisen näköisistä kastikkeista. Pastaa ja parsista -annos sen sijaan on vaan niin hyvää, että se menee mikrotettunakin, vaikka onkin toki parhaimmillaan tuoreena.

Mäkin haluaisin vähentää broilerin ym. syöntiä, mutta asiaa hankaloittaa juuri se, että pavut ja nämä uudemmat "lihankorvikkeet" tuntuvat toimivan lähinnä juuri epämääräisissä mössöruoissa, jossa kaikki on sekaisin ja näyttää rumalta. Ruoan esteettisyys on mulle tärkeää.

Mä lämmitän ruuan aina uudelleen kattilassa tai pannussa, erittäin harvoin mikrossa. Ainoat, jotka on ihan ok mikrotettuna, on makaronilaatikko ja muusi. Ja jos muusin lisäkkeeksi on jotain, niin lämmitän ne liedellä ja muusin mikrossa.

Töissä söin aina salaattia lounaaksi ja lisäksi jotain leipää tai jogurttia tms, koska en vaan voi sietää mikroruokaa.
Paitsi niitä valmisaterioita, jotka on tarkotettu mikrossa lämmitettäviksi. Ne on ihan eri asia kuin jonkun oman ruuan uudelleen lämmittäminen. Niistä vaan kerkes syödä itsensä ulos monen monituisen kaupassa työskentelyn aikana...

Salaateistakin voi saada monipuolisia aterioita joka päivä, koska niihin on niin helppo lisätä esim. kananmuna, tonnikalaa, kanaa tai vaikka pastaakin... Myös hedelmiä voi lisätä tavalliseen salaattiin, esim. omenaa. Kastikkeita voi ostaa useampia, että saa vaihtelua ja esim. krutonkeja käytin paljon, että oli vaihtelua. Salaatti eväänä.

Johonkin pitää avautua, joten olkoon tämä se paikka. Tein possua hoisin-kastikkeella ja ostin valmista Spiceupin hoisin-kastiketta. IHAN HIRVEÄÄ! Makeaa mössöä, jota en meinannut saada kurkusta alas. Sitten ja (miksi, oi miksi?) vasta sitten katsoin sisältöä, jossa pääraaka-aineena on SOKERI. Muistaakseni olen jotain hoisinia joskus kaupasta ostanut eikä se ollut ihan noin oksettavaa, mutta en kyllä osta enää toiste noita mitään.

Jääkaapissa on nyt kolme annosta ruokaa, jota ei voi syödä. Mietin, jos kaataisi kastikkeet pois, huuhtelisi ruokaa vedellä ja lämmittäisi annos kerrallaan paistinpannulla (tuli mieleen skrayn viestistä yllä, kun itse lämmitän ruuat uudelleen mikrossa) ja maustaisi soijalla ja suolalla.

Mun mielestä hoisin on myös pahaa.
Sen sijaan tein eilen Chow Mein -kastikkeella ruokaa. Se on yks mun lemppareita. Laitan riisivermiselliä, vihanneksia (usein pakasteesta), jotain proteiinia ja sit sen soossin. Ensin kaikki muut kypäksi, vermisellit pannulle ja kastike perään. Koko sotku sekaisin kunnolla ja hommaa ääntä kohti! Helpoimpia ja maukkaimpia ruokia mitä osaan väsyneenäkin tehdä
Tärkeintä on sekottaa se kastike kunnolla niihin vermiselleihin ja lisäksi muut aineet niin ettei oo vaan klimppi vermiselliä ja muut aineet erikseen.

Lähdin tänään etsimään lounasta vasta joskus kolmen korvilla. Lähikaupasta löytyi tomaattikeitto, joka vaikutti ensin ihan asialliselta kevyeltä iltapäivälounaalta. Tuoteselosteen vilkaiseminen sai kuitenkin jättämään keiton hyllyyn: 100g sisälsi hiilihydraatteja noin 48 grammaa, joista 45 grammaa sokeria! Ei helvata sentään..

Tein eilen puolihuolimattomasti lasagnea. Heitin sekaan vähän hevi-osaston kamoja (munakoisa, porkkanaa ja pari kirsikkatomaattia) ja nyhtistä. En tehnyt valkokastiketta, mutta en säästellyt välissä juustolla Tehdessä ajattelin että kattoo nyt että mimmosta siitä tulee, mutta siitä tuli ehkä parasta lasagnea mitä oon IKINÄ tehnyt. Semmoista mehevää ja kastikkeista ja möhimöhimöhi
En tykkää jos lasagne on liian kiinteää ja jäykkää. Nyt ei ollut.

Ja mikä parasta! Se on vielä parempaa lämmitettynä, jos mahdollista. Ja mä en tykkää lämmitetyistä pastaruuista kovinkaan usein.

TEIN PIZZAA.
Taikina Henri Alénin Vuoden keittokirjasta. Tomaattikastikkeen löysin pakastimesta, joten hyödynsin sen maustamalla lisää yrteillä ja pippurilla ja mitä nyt oli. Sitten PALSTERNAKKAA ja VALKOSIPULIA ohuiksi viipaleiksi ja oliiviöljyssä pannulle paahtumaan sillä aikaa kun tomaattikastike muhi vähän makeammaksi. Taikina pellille, tomaattikastike alle, SUPPILOVAHVEROITA reilusti, palsternakka-valkosipulijutut, TOMAATTISIIVUJA ja erilaisia JUUSTOJA. Uuniin 230°C n. 13 min. Kypsänä päälle RUCOLAA, kun sattui olemaan kaapissa.

Vegaaniosioon (meillä käy nykyään yks vegaani usein kylässä) tein tomaattipyreestä, öljystä, vedestä ja balsamicosta oman tomaattikastikkeen (kun en tiennyt, mitä siinä pakastekastikkeessa tarkalleen oli) ja jätin vain juustot pois.

Juurekset pizzassa = WIN.

Hassua. Kun en ollut (puolittain vahingossa) kuukauteen ostanut kotiin mitään eläinperäistä ruokaa, oli ostamiseen muodostunut hirveä kynnys. Eilen sitten kuitenkin viimein ostin kalaa.

Mulla ei ole lounaskahvilassa mitään kynnystä ottaa lihaa, mutta jotenkin lihan ostaminen kotiin on osoittautunut oudon vaivaannuttavaksi. Kai mun ekologinen omatunto sitten kolkuttelee tai jotain.

Lomalla, 3 vuotta sitten, mulla oli "lomaromanssi". Kohtasimme sattumalta Sloveniassa ja ihastuin heti. Kuten lomaromanssien kanssa on tapana, viimeisenä päivänä emme enää kohdanneet. Olisin halunnut, ettei juttu pääty näin. No, kolme vuotta myöhemmin, kun ajankohta oli otollinen sopivalle haahuilulle, kohtasimme jälleen - Suomessa, Lidlissä poistohyllyllä. Hymy nousi huulille. Nyt olemme saman katon alla - minä ja kurpitsansiemenöljy. Nyt salaateissani on ihanan pähkinäinen maku tuosta tummanvihreästä ihanuudesta. Paljon enempää en voisi salaattiöljyltä toivoa.

Tein ekaa kertaa elämässäni vegaanista mustikkapiirakkaa vegaani-veljeni synttäreiden kunniaksi. Aika pitkälti soveltamalla meni. Täytteessä oli mustikoiden lisäksi 1 rkl chian-siemenrouhetta 7 rkl vedellä turvotettuna, n. pari desiä Alpro Go On -rahkaa, vaniljasokeria ja vaniljauutetta. Pohjan ohjeen löysin Chocochilin blogista. Ohjehan oli mustikkapiirakan ohje, mutta halusin välttämättä rahkaisaa piirakkaa. Chian-siemenet toimivat kananmunan korvaajina. En jaksanut tehdessä googlailla, joten summissa valitsin määrän. Nyt kuitenkin googlasin ja totesin vastaavan 1 munaa. Ainoat mitatut määrät olivat rasvan määrä ja chian-siemen + vesi. Tulee niin hyvä mieli, kun kokkailee vähän sinne päin ja hyvää tulee. Aavistuksen enemmän olisi saanut täytteessä olla sokeria, mutta muuten oli lähes täydellistä.

Lähetään syyskuussa reissaamaan pohjoiseen yöjunalla. Ilman makuuhyttiä. Silleen että juna lähtee Helsingistä puoli kaksitoista illalla ja on Rovaniemellä yhentoista aikaan aamupäivällä. Mitähän evästä sitä ottaa mukaan? Mitä sinä söisit junassa? Ollaan kyllä reissattu autollakin pitkiä matkoja mutta silloin tavaraa voi olla hieman enemmän, ja tällä reissulla matkatavaran määrä on pakko pitää minimissä. Eli eväät pitää olla helposti kannettavaa sorttia ja mielellään niin että jahka ollaan määränpäässä, eväslaukku olisi tyhjä. Kahvit ja teet ostetaan kyllä junasta, mutta kaikki muut. Lisäksi hurjasti kylmäsäilytettävät tuotteet voi olla vähän niin ja näin.

Miten voikin pää hakata näin paljon tyhjää?

Mä oon ehkä vähän tämmönen, mutta kyllä ton matkan säilyy ihan hyvin kolmioleivät ja patongit ja tommoset ilman jääkaappia. Ne on kuitenkin kypsennettyjä tuotteita ja jos ne ostaa jostain lähtiessä niin syödään alle vuorokaudessa ostohetkestä. Juotavat jugurtitkin mun mielestä pysyy ihan hyvinä tuon ajan, mutta ne pitää juoda junamatkan aikana. Tiedän että on ihmisiä jotka ei ajattele näin, mutta 12h evääksi voi ottaa mitä vaan mikä on kypsää.
Mehut, smoothiet, pähkinät, patukat, hedelmät tulee ekana mieleen. Smoothietakin saa litran tölkeissä. Jos ei halua ostaa, niin voi tehdä vaikka jotain maidottomia wrap-juttuja mukaan mitkä säilyy ilman kylmäsäilytystä. Mitään pakasteita en ostaisi. Pullia, pasteijoita ja croissantteja voi paistaa mukaan ja syödä matkassa, eivät vaadi kylmäsäilöä.
Helpoimpia on ne mitkä roskaa vähiten, mun mielestä. Helpoiten eväät saa mukaan jos on laukku minkä saa johonkin lähelle.
Vettä suosittelen ottamaan mukaan reilusti, koska se maksaa junassa ihan hitosti ja junan omaa vettä ei voi juoda. Mielummin liikaa kuin liian vähän.

Mäkin ajattelen just noin, että suuri osa kylmätuotteista kestää kyllä ihan hyvin tuon aikaa. Olen joskus muinoin itselleni yöjunaan ottanut mukaan pitsaa (lihalla ja juustolla) ja salaattia. Toki ymmärrän, että lasten kanssa saattaa haluta olla tarkempi kuin tälleen aikuisten kesken.

Wildis, jos jaksat leipoa, tee siemennäkkäriä. Siinä on suht paljon energiaa ja menee pieneen tilaan. Ja sit ainakin niitä hedelmiä.

Ja vanhanajan kylmäsäilytyskikka, sanomalehteen kääriminen on edelleen ihan käyttökelpoinen juttu, jos tuntuu, että tarvitsee kylmäsäilyttää. Olen siten kuskannut esim. jäisen parin kilon hirvipaistin lähes 6 h matkan ilman, että se vaikutti sulaneen yhtään.

Kiitos ihanat ideoista! Siinä olette oikeassa että suuri osa kylmäsäilytettävistä esim. sämpylöistä varmasti säilyykin tuon 12h, mutta meidän on pakko olla tarkempia kun esikoisen vatsa on todella herkkä kaikelle ja menee pienestäkin sekaisin. Toki voihan sitä ottaa hälle aamuksi sitten jotain muuta.

Ja Marski, kiitos siemennäkkäri-ideasta! Menee ehdottomasti harkinta-listalle sekin, ei vaikuttanut edes kovin vaikealle tehdä. Toivottavasti raaka-aineita myydään pienissä puteleissa ettei jää hirveästi pyörimään ylimääräisiä. (Tai sitten lahjoitan ne sulle sen jälkeen. )

Eiköhän tästä ny jotain saada aikaiseksi.

Tai sitten otatte eväslaukuksi sellaisen pehmeän kylmäkassin - ei siis mitään styroksikylmälaukkua, niitähän on ihan kassejakin, ja sinne joku kylmäkalle, niin kyllä siellä ainakin säilyy useamman tunnin.
Ja hedelmiä tosiaan, banaanit on käteviä eväitä jos niitä sietää (moni ei vissiin tykkää ). Tai sitten keksitte jotain mihin ei tartte mitään kylmätäytteitä, kuten myslipatukoita tai Belvita-aamupalakeksejä. Itse pidän niitä hätävarana töissä.

Siemennäkkärin teko ei ollut vaikeaa, itsekin joskus kokeilin.

Siemennäkkärin teko on toooodella helppoa!

Tuli mieleen noista L-S:n kekseistä, että mä käytän paljon Elovenan kauravälipalakeksejä. Ne täyttää ihan ok:sti ja voi murskata just johonkin jugurttiin tai smoothieen mukaan myös.

Kibaya kirjoitti:Tuli mieleen noista L-S:n kekseistä, että mä käytän paljon Elovenan kauravälipalakeksejä. Ne täyttää ihan ok:sti ja voi murskata just johonkin jugurttiin tai smoothieen mukaan myös.

Noi Elovenan kauravälipalakeksit on ehkä maailman paras keksintö! Ihan älyttömän helppoa ottaa niitä mukaan lapsen futisjuttuihin.
Ja mikä parasta, näille nirppanokille kelpaa myös se puolukka-versio eikä vain pelkästään suklaa.

On ollut semmoinen ihan tavallinen haaste syödä, kun poistettiin hammas ja oikeastaan koko se puoli on ollut pois käytöstä. Toisella puolella ei ole purupintaa hampailla kuin ihan semmoinen pikkiriikkinen alue. On täytynyt miettiä mikä on samaan aikaan sellaista mikä ei tuhoa paranevaa koloa ja mitä voi pureskella ilman purupintaa.

Voin sanoa, että nälkä on ollut, kun sitten kipeään suuhun ei huvita laittaa mitään.
Ensimmäisinä päivinä söin vain kylmää, mutta onneksi on voinut lisätä lämpimiä asioita hiljaksiin.
Lopulta totesin että oikeasti tartten jotain lämmintä ja pehmeetä. Tein testiksi pienen kaurapuuron ja puolivahingossa siitä tuli aivan törkeän hyvä. Unohdin sen liedelle pienelle lämpötilalle ja se hautui itsestään semmoiseksi samettikseksi pehmykkeeksi minkä pystyi vain nieleskelemään.

Mutta. Koska en käytä lehmänmaitoa ja kauramaito kaurapuurossa tuntui vähän... no, liialta, testasin riisimaitoa. Riisimaito toimi vielä paremmin! Maku ei puske mun mielestä mitenkään läpi, että erottaisi että mistä maidosta on kyse, eikä kaura maistu niin törkeästi läpi mitä kauramaitoon tehdyssä puurossa.
Tätäkin hauduttelin hitaasti, mutta koska jännitin enemmän pohjaan palamista oli lopputulos vähän erilainen kuin sellainen mikä vain möllöttää itsekseen hellalla pienellä lämmöllä.
Suolaa laitoin ehkä himpun verran enemmän mitä kauramaitoon tehdessä.

Vielä kun keksisi mitä syödä puuron kanssa. Nythän laitan joko vähän voita ja sen jälkeen hillopurkki lautasen vieressä lusikallinen kerrallaan, koska en tykkää yhtään jos puurossa on lämmintä hilloa. En kyllä muutenkaan kestä jos puuroon laittaa jotain marjoja tai mehukeittoa ja sitten se lämpiää siinä ollessaan. Ei, ei, ei vaan ei. Siksi niin että pikkulusikallinen kerrallaan närpin menemään sitten.

Haluaisin tavallaan kokeilla tuorepuuron tekemistä, mutta koska minä ja puurot ei olla niin hyvissä väleissä vielä niin en ihan uskalla.
Liian paksut puurot on edelleen aivan ehdottomasti ei.
T. en voi enää syödä riisifruttia, koska siinä on liian isoja jotain ja se on liian paksua joiltain osin.

Hyvä että edes puurot toimivat! Tuorepuurot ovat vähän vaikeita. Haluaisin itse pitää niistä, koska ne olisivat järkevä ja terveellinen aamupala, mutta monesti niistä tulee liian paksua mössöä, jota on vaikea saada aamulla alas. Ehkä en vaan osaa.

Silloin kun multa poistettiin viisaudenhammas leikkauksella, leuat oli kaksi viikkoa jumissa enkä pystynyt syömään oikein muuta kuin nestemäisiä ruokia. Söin jotain vaniljanmakuista proteiinijuomaa monena päivänä, ja se alkoi jo inhottaa.

Muuten olen ruoka-asioissa pyrkinyt taas vaihteeksi lisäämään kasvisruoan syöntiä, mutta ainainen ongelma on se, että inhoan lähtökohtaisesti kaikkia sellaisia ruokia, jotka ovat jotain epämääräistä mössöä (mitä lopputulos helposti on, jos tekee jostain kasviproteiinista, pavuista, tms.). Tai ehkä tällaiset ovat hyviä sen yhden kerran tuoreina, mutta tällaisia ruokia on vaikea tehdä pientä annosta ja sitten niitä joutuu syömään monta päivää ja lopulta suu on neljättä päivää täynnä mautonta (vaikka makua olisi ollut aluksi, säilyttäminen ja lämmittäminen ei sitä paranna), haaleaksi mikrossa lämmittynyttä mössöä ja tekee vaan mieli heittää loput roskiin.
Wokit ym. ovat ihan hyviä välillä, mutta ei jatkuvasti. Enkä nykyisessä arjessa jaksa kovin usein laittaa kovin pitkän kaavan kautta ruokaa, joten pitäisi olla jotain helppoa.

Minä olen totuttanut itseäni aamupuuroihin, koska mahataudin jälkioireeksi jäi närästys. Ajattelin, että vatsani kaipaa vähärasvaista ruokaa aamulla ja illalla. Ajatukseni vaikuttaa olleen oikea. Enää ei juurikaan närästä.

Ostin Vihreä härkä Hippu hiutaleita (härkäpapuhiutaleita) puuron sekaan laitettavaksi. Ovathan nuo aika hintavia, mutta niistä saa kivasti proteiinia aamupuuroon, koska muutenhan puuro ei juurikaan pidä nälkää. 2 ruokalusikallisessa noita hiutaleita sisältää jo 7g proteiinia, eli aika mukavasti. Allergian takia en voi myöskään raejuustoa tms. puuroon laittaa ja esim. maapähkinävoi ei mielestäni oikein toimi puurossa. Kokonaisia pähkinöitä ja siemeniä heittelen vaihtelevasti puuron sekaan. Aamupuuro vaatii sokerisen hillon kaveriksi. Ilman nopeita hiilareita pääkoppani menee "paniikkiin" ja tulee pahoinvoiva olo. "Mitä hel**ttiä. Syöt, mutta en saa energiaaaaa. " Ei ole ihmekään, että 3-vuotiaana lopetin puuron syönnin.

Edelleen olen pikku-Marengin kanssa samoilla linjoilla siitä, että puuro ei saa olla velliä. Kun olin taapero, kuulemma joku oli neuvonut, että velliä on kätevä laittaa nokkamukiin ja kaikki lapset tykkäävät siitä. Nope. Lensi seinään se velli. Noin muuten olin aika kaikkiruokainen.

Tuorepuuroja teen usein iltapalaksi. Teen sen yleensä soijajogurttiin. Jos tulisi vahingossa liian kiinteää, lisäisin vettä kunnes koostumus on sopiva.

Minä tykkään suosia monta kertaa syötävistä kasvisruoista keittoja (teen yleensä ison satsin ja pakastan osan), koska keitothan vain paranevat, kun saavat tekeentyä vähintään päivän. Toinen suosikki ovat erilaiset kastikkeet, koska niihin voi keittää sopivan lisukkeen kaveriksi (ja mahdollisesti taas pakastaa osan). En ole yhtään meal prep -ihminen, vaan jos joko teen kaiken alusta tai syön pakastettua/jääkaapissa säilytettyä valmista ruokaa. En yleensä syö samaa ruokaa yli 3 päivää, vaan suosiolla pakastan osan. Esim. tortillatäytettä teen taas seuraavaksi 12 annosta. Heppulaisen kanssa syödään niitä 3 päivänä ja puolet pakastetaan 2 hengen annoksina.

Yksi tämän hetken suosikeista on ollut Mausteinen kikhernepannu, jonka olen tehnyt alla olevalla ohjeella. Tosin mausteita olen laittanut enemmän, koska ei tuo kastike ole mausteista kuin jonkun 00-luvun köksän opettajan mielestä. 300g broileria olen korvannut 2 purkilla kikherneitä ja marinadia olen tehnyt n. 1,5 kertaisen määrän. Marinoidut kikherneet olen lisännyt hetken kasviksia kypsennettyäni. Mielestäni tämä kastike toimii hyvin myös pakastettuna.

marenkienkeli kirjoitti:Mausteinen broileripannu
-300g maustamattomia broilerisuikaleita

marinadi:
-6rkl ruokaöljyä
-4tl soijakastiketta
-1tl paprikajauhetta
-ripaus cayanne-pippuria
-ripaus sitruunapippuria
-4tl tomaattipyrettä

muut ainekset:
-2 paprikaa kuutioina
-2 porkkanaa
-2 pientä sipulia tai 1 iso
-purkki säilykeananaskiekkoja paloina
-säilykeananaspurkin liemi
(-0,5 dl kermaa tai 1prk tuorejuustoa) Tämän olen jättänyt pois.

1. Valmista marinadi sekoittamalla marinadin ainekset keskenään.
2. Lisää marinadiin broilerinpalat. Anna maustua.
3. Paloittele paprikat, porkkanat, sipuli(t) ja ananas.
4. Kuumenna teflonpannu liedellä. Lisää marinoidut broilerin palat pannulle. Kääntele broilerin paloja.
5. Lisää pannulle kasvikset. Hauduta kannen alla.
6. Lisää ananaspalat ja ananasliemi sekä kerma/tuorejuusto.
7. Tarkista maku...
8. Tarjoile riisin tai pastan kanssa. :ruoka: