forde.munfoorumi.com

Täten julistan avatuksi Suuren ruokavaliokeskustelun.


Mitä syöt? Mitä et? MIksi et? Syötkö kaikkea, mitä eteen laitetaan? Miksi? Oletko ahmatti, nirso, vaiko vain valikoiva? Vai onko sinulla joku lääketieteellisesti todistettu juttu, joka käskee välttää jotain erityistä?

Mitä mieltä olet virallisista ruokasuosituksista eli ns. ruokapyramidista?


Viime aikoina olen alkanut kiinnostua yhä enemmän siitä, mitä syön. Välttelin marras-joulukuun ajan maitotuotteita pitkittyneen yskän takia. Totesin yllättäviä asioita odotettujen lisäksi. Limantuotto hengitysteissä väheni, mikä oli odotettua ja tavoiteltua. Jotenkin koin myös, että kasvoni näyttivät sileämmiltä. En tiedä, mihin tämä perustuu, vai kuvittelinko koko jutun. Ja sen lisäksi tulivat ne omituiset mahakivut. En tiedä, johtuvatko nekään maidottomuudesta vaiko vain jostain stressistä tms. Eräs kaverini vain sanoi, ettei hänen mahansa ollut kestänyt täysin maidotonta ruokavaliota. Sen takia aloin spekuloimaan, johtuvatko kipuni sitten siitä.
Minulla on kuitenkin laktoosirasituksella todettu lievä laktoosi-intoleranssi. Mahani ei kestä "tavallista" maitoa. Homogenoimaton luomumaito sen sijaan sopii, kunhan pidän määrän maltillisena. Laktoositon maitojuoma sopii myös. Pahimman reaktion aiheuttaa kuumennettu kerma, jota välttelen sekä luomuna että tavallisena. Laktoositon taitaa sopia, jos en väärin muista.
Hapanmaitotuotteet sopivat kaikissa muodoissaan. Ne tosin keräävät kaikista pahimmin limaa rööreihin.

Maidottoman kokeiluni aikana korvasin maitopohjaiset levitteet öljyillä ja tahnoilla. Kuvittelen tämän myötävaikuttaneen siihen (kuviteltuun?) naaman sileytymiseen.

Maidottomuuteni aiheutti päänvaivaa myös niin tovereille kuin ravintolakokeillekin. Kysyttyäni Tampereen Klubilla tarjoilijalta maidotonta lounasvaihtoehtoa, eräs heidän kokkinsa huusi minun kuulleni: "Vittu meillä mitään maidotonta ole! Valehdellaan sille!" Toivottavasti kyseinen kokki ei suhtaudu anafylaktisen shokin aiheuttaviin allergioihin tuolla tavalla. Itse en sentään joudu hengenvaaraan, jos maitotuotteita syön. Sen sijaan Masuunissa sain oikein hyvää palvelua. No, tässä voitaneen sanoa, että Masuuni on oikea ravintola ja Klubi ei.

Aloitin maitotuotteet taas joulun jälkeen, koska pidän juustoista ja italialaisesta ruuasta (joissa on juustoa). Liman erityksen lisääntymisen huomasin ensimmäisestä juustoviipaleesta lähtien. Muutenkin oli ihan hyvä olo. Siispä olen ajatellut aloittaa homman uudelleen helmikuussa.

Säännöllisin väliajoin mietin myös viljoista luopumista tai ainakin niiden vähentämistä, mutta en ole saanut moista vielä aikaiseksi. Se olisi liian vaikeaa. Olisin esimerkiksi aamiaisen suhteen ihan ulapalla.

Ruokavaliohörhö tässä hei, tosin nykyään huomattavasti rauhoittunut.

Mä olen ollut mahavaivainen aina. En tosin niin että lääketieteellisesti oltaisiin voitu todeta, että mulla on jokin laktoosi-intorelanssi tai keliakia tai mitään. Mä lopulta heräsin parikymppisenä tähän ongelmaan, kun mun maha oli niin huonossa kunnossa, että töissä tauoilla makasin puistossa nurmikolla ja mutustin jotain suklaapäälysteistä kaurakeksiä. Se oli ainoa mikä ei turvottanut mahaa palloksi ja alkanut kouristelemaan. Mikä oli outoa...ehkä kropan oli jostain syystä helppoa suodattaa se ulos, en tiedä, tämä ei ole ratkennut.

Sirryin kertarysäyksellä kasvisruokaan, koska huomasin pystyväni syömään eräässä kasvislounasmestassa sen älyttömän annoksen ilman ongelmia. Ymmärsin siirtyä myös luomuun ja se auttoi jo aika paljon. Mutta joku vielä mättäsi. Vedin vaikka mitä lisäravinteita, mutta tuntui etteivät ne mene perille. Menin homeopaatille joka teki myös ravintotutkimuksen ja hän antoi ohjeet sitten ruokavalioon, millä saadaan suoli kuntoon. Se ei enää imennyt yhtään mitään. Ei ihme että oli aina huono olo ja kroppa vetelä. Eli viljat pois (paitsi kaura), makeutusaineet pois, hedelmät pois, maidot pois, peruna pois, soija pois ja muutamia muita juttuja. Kyseessä oli siis lääketieteelle ilmeisesti kovin tuntematon hiivan hävittäminen suolesta, eli sitä ei ruokita millään makealla tai hiilareilla. Otin myös lihan takaisin ruokavalioon, kun se tuntui niin helpolta tuon kieltolistan jälkeen. Meni muutama viikko ja olin ihan . Jaksoin tehdä hirveästi juttuja, olin pirteä, maha litistyi ihanasti kun ei turvottanut ja maha tuntui sellaiselta, että tää saattais toimiakkin. Näin olin yli puoli vuotta yllättävän kivuttomasti, suklaahan ei ollut kielletty. Söin tosin tumminta mitä löysin että sokeria olisi mahdollisimman vähän.

Sitten aloin pikku hiljaa kokeilemaan "kiellettyjä" aineita. Nykyään pystyn syömään leipää, ei kuitenkaan montaa kertaa viikossa. Ennen joulua totesin, että kaksi sämpylää viikossa ja se on varmasti maha kipeä ja puutuneen tuntuinen. Sama jos syö esim lasangea pari päivää putkeen. Banaani menee myös hätäisenä hetkenä. Maitoa olen aina rakastanut, mutta sitä tekee vain harvoin mieli ja lasillisen jälkeen, vaikka ei huono olo tule, niin on jotenkin limainen ja tunkkainen olo. Hunajaa käytän aamupuurossa, normisokeri maistuu aivan liian makealle ja inhottavalta. Lohi on vähän vaikea, onneksi on paljon muitakin kaloja mitä syödä. Graavattu lohi tosin toimii suht hyvin. Einekset ei toimi yhtään, jos on hirveästi lisä-aineita. Eli pystyn syömään nykyään enemmän asioita kuin ennen eikä vieraspöydässä tarvitse kieltäytyä kaikesta. Vältän kuitenkin pahimpia juttuja ja jos jotain epäsopivaa syön niin tiedostan mitä se on enkä ahmi. Nyt ennen joulua oli stressaava ajanjakso töissä ja tuli syötyä aivan kaikkea mitä vain keksi, kun ei jaksanut alkaa säätämään ja kyllähän se huomasi ihossa ja varsinkin pömppömahassa.

Kuitenkin arjessa pyrin elämään suurimmaksi osaksi ohjeiden mukaan, kun se olo on vain niin paljon parempi! Vaikka enää en turhia stressaakkaan. Syököön muut mitä huvittaa, mä teen näin.

Ja niin! Ei muuten ollut ilmavaivoja Yhtään tuon ruokavalion aikana. Ei minkäänlaista tarvetta helpottaa painetta.

Mulla olisi oikeasti varmasti paljon sanottavaa tän aiheen suhteen, mut nyt just ei irtoo. Palailen.

No mutta

Mullahan on taustalla iso liuta ruoka-aineallergioita. Olen niistä fordeillekin useampaan otteeseen avautunut. Nuoruudessa alkaneet ongelmat pahenivat vähän tuohon Nugaan tapaan siihen pisteeseen, että lähes kaikesta tuli jotain. Jos ei iho-oireita, niin mahaoireita. Olin jo niin uupunut tilanteeseen, että söin vain perunaa, sipulia ja porkkanaa. Eikä toi pääkoppa muutenkaan sittemmin voinut kauhean hyvin ja väsähdin lisää ja otin lihatuotteet ruokavalioon. Koska se nakkipaketti oli helpompi ostaa, kuin miettiä päänsä puhki mitä voi ja mitä ei voi syödä.

Lopulta sain aloesta avun. Juotuani säännöllisesti ja isoja annoksia aloin hiljalleen rukkaamaan lautaseni sisältöä. Pudotin lihan pois, leivät pois, pastan pois ja perunan pois. Maitotuotteetkin jätin hetkeksi, mutta sille annoin ensimmäisenä periksi. Luin kiinalaisen lääketieteen pohjalta ruuan merkityksestä ihmisen hyvinvointiin ja tutustuin raakaravinnon oppaisiin. Totesin kuitenkin ettei se ole mun juttuni. Sen sijaan kiinalainen ajattelu ruuan lämpötilan vaikutuksesta elimistön kykyyn käsitellä ruokaa löysin omalle kropalle sopivan jujun. Kiinalaisen lääketieteen ja tutkimusten mukaan elimistö menee shokin kaltaiseen tilaan kylmästä ruuasta. Siis jääkaappikylmä ruoka, kylmä vesi, jäätelö, yms. Samoin jos ruoka on liian kuumaa. Ihmisen pitäisi heidän mukaan syödä oman lämpöistä ravintoa, näin ollen elimistö pystyy käsittelemään ravinnon ja ainesosat imeytyvätkin paremmin. En tiedä miten huuhaata tämä on, sillä useampikin lähde näin kirjoitti. Toki kirjoihinkin voi kirjoittaa melkein mitä sattuu.

Tämän jälkeen pääsin käymään hivenaineterapeutilla. Tästäkin olen kertonut. Sen "hörhöydestä" voidaan olla montaa mieltä, mutta ainakin tähän asti nuo hänen testiensä mukaiset muutokset ovat toimineet!
Tulos oli siis se, että punainen liha pois, viljat pois tai ainakin niin vähiin kuin mahdollista, peruna pois, banaani pois (no ei ole vaikea, kun en ikinä ole sitä syönyt), kirsikka, curry ja soija pois. Tavallinen maito myös, mutta luomumaito tai käsittelemätön (homogenoimaton) maito on ok pienissä määrissä. Lisää pähkinöitä, lisää hyviä rasvoja ja kasviksia.

Nykyisellään mulla alkaa rasvattomasta maidosta särkemään nivelet, perunasta tulee hirveät vastaongelmat ja pullasta myös
Kyllä mä niitä välillä syön.

Ruokapyramidiin en ole pitkään aikaan kiinnittänyt mitään huomiota. Tiedän myös että tämän hetken ruokailut eivät mene sen mukaan mitä olisi hyvä. Kropassa on usein syömisen jälkeen tunkkainen olo. En tiedä onko se hiilareista vai mistä. Todennäköisesti.

Tuosta Lyyran maidon ja liman liitosta on muuten muistaakseni tehty tutkimuksiakin. Ainakin meidän duunin lehdestä muistan lukeneeni tästä. Ei se ole mikään "uusi juttu". Maitotuotteiden suurella käytöllä on epäilty myös olevan yhteyttä diabetekseen ja astman lisääntyvyyteen. En kyllä tässä ihmettelisi, sillä ainakin maustetut jugurtit ovat todella sokeripommeja.

Mun mielestä ei kuitenkaan ole vain yhtä ja ainoaa oikeaa tapaa syödä. Jokaisen elimistö tarvitsee omansa, joka voi poiketa suuresti toisen tarpeista. Mikä taas on hyvin vahva pohja veriryhmäruokavaliolle ( ). Oletteko tutustuneet?

Haluaisin silti olla niin innovatiivinen että söisin edes itselleni oikein. Mutta se on jotenkin "vaikeaa"

Mä olen vähän italialaistyyppinen ihminen ruoan suhteen. En vain syö elääkseni, vaan pikemminkin elän syödäkseni. (Osasyynä on ehkä se, että tarvitsen ruokaa paljon ja usein. )

Lounaalla syön vähintään puoli lautasellista salaattia, välillä enemmänkin. Kotonakin syömme Miehekkeen kanssa iltaruoan kanssa salaattia. Tosin tällöin en yleensä syö ihan puolta lautasellista salaattia. Lisäksi syön lounaan kanssa aina leipää. Illalla en välttämättä leipää syö. Vatsani vaatii sen, että saan riittävästi kuituja ja nestettä.

Proteiinin saantiin yritän kiinnittää huomiota. Vaikka välillä teenkin kasvisruokaa, näissä ruoissa on aina mukana joko soijarouhetta tai linssejä.

Harvoin tulee syötyä valmisruokia, mutta silloin tällöin ostamme pinaatti- ja verilättyjä. Muita valmisruokia emme ole aikoihin ostaneet. Joskus puoli vuotta sitten ostin kai lihapiirakoita.

En ole erityisen tarkka syömisistäni ja valmisruokiakin vältän lähinnä siitä syystä, että omatekoinen ruoka on paaaaljon paremman makuista kuin kaupan valmisruoat. Arvostan hyvää ja monipuolista ruokaa.

Ruokailutottumuksista ehkä tärkein on se, että viikonloppuja lukuunottamatta syön päivittäin kaksi lämmintä ateriaa. Aamupalaksi syön yhden leivän, jos tekee mieli. Muussa tapauksessa juon mukillisen teetä. Iltapalaa en välttämättä syö, mutta iltaruoka on (italialaistyyppisesti ) melko myöhään, jopa klo 21 jälkeen, koska saatamme Miehekkeen kanssa tulla melko myöhään töistä, joten ruoanlaitto väkisinkin venyy melko myöhäiseksi.

Minusta on tullut 3/4-osa kasvissyöjä laiskuuttani.
En jaksa joka päivä tehdä erikseen lounasta (lounas maksaa työpaikalla n. 10 euroa. En suostu maksamaan noin paljoa näkkäristä, juomasta, salaatista ja maksalaatikosta).

Sen sijaan teen viikonloppuna koko viikoksi kasvissosekeiton l. kasa kasviksia jotka muussaan tunnistamattomaksi.
Syön yhä lihaa, mutta se kärsii inflaatiosta; loppujen lopuksi se maistuu aika mitäänsanomattomalta, ja maku saadaan esille joko kastikkeen tai lisukkeiden avulla.
Kasvissosekeitto ei välttämättä ole sen parempaa (itse tekemänäni), mutta ainakin se on erilaisempaa ja joko mainitsin miten helppo se on valmistaa?

Työajan ulkopuolella syön lähinnä omena+hedelmämysli+kreikkalainen jogurtti-sekoitusta, koska edelleen: helppoa.
En tiedä miten mahdollinen parisuhde vaikuttaisi ruokavalioon, kun pääsisi tekemään jonkun kanssa ruokaa

Syön myös leivonnaisia (tein viikonloppuna sitruuna-salmiakkikakkua), sillä kuten joku jossain mainitsi: sokeri on jotain mitä kokaiini ja crack haluaisivat olla.

Mr. Smith kirjoitti:En tiedä miten mahdollinen parisuhde vaikuttaisi ruokavalioon, kun pääsisi tekemään jonkun kanssa ruokaa

Mulla on ainakin ruokavalio muuttunut huomattavasti monipuolisemmaksi ja terveellisemmäksikin. Harvoin jaksoin yksin elellessäni tehdä salaattia; nyt salaatti on osa lähes jokaista ateriaa (jos on ruokana keittoa, salaattia ei yleensä tehdä). Ja koska Mieheke ei oikein tykkää pastasta, sitä tulee harvoin tehtyä. Olen myös Miehekkeen ansiosta kiinnittänyt erityisesti huomiota proteiinin saantiin. Ennen saatoin tehdä kasvissosekeittoa ilman kunnollisia proteiinin lähteitä, mutta nykyään lisään keittoon vähintään linssejä, jottei proteiinin saanti jäisi liian vähäiseksi. Ja kun on kaksi syömässä, ruokasatsi, joka ennen kesti 5 päivää, kestää nykyään 2 päivää, mikä on vähentänyt ruoan yksipuolisuutta. Ja onhan tuo toinen osapuoli paljon kokeilunhaluisempikin, joten uusia ruokia tulee kokeiltua useammin.

marenkienkeli kirjoitti:

Mr. Smith kirjoitti:En tiedä miten mahdollinen parisuhde vaikuttaisi ruokavalioon, kun pääsisi tekemään jonkun kanssa ruokaa

Mulla on ainakin ruokavalio muuttunut huomattavasti monipuolisemmaksi ja terveellisemmäksikin.

Oispa itelläkin noin . Onnistuin löytää poikaystäväkseni tapauksen, joka ei syö minkäänlaisia vihanneksia tai hedelmiä. On ihan pikkuisen vaikea koittaa tehdä ruokaa, joka miellyttäisi molempia, kun tuntuu ettei se tykkää mistään ruuasta ja itse tekisin usein mielelläni kasvisruokaa. Joten ei oikeastaan tehdä yhdessä ruokaa, kumpikin syö omassa kämpässään mitä lystää niin ei tarvii valittaa toisen ruokailutottumuksista.

Minun ruokavalio ei ole kauhean erikoinen, lähinnä sen perusajatuksena on syödä monipuolisesti. Minulla on raudan imeytymisongelma, joten en saa ikinä tarpeeksi rautaa ravinnosta ja tätä varten syön c-vitamiinia purkista, että se imeytyisi paremmin. Olisin joskus halunnut kasvissyöjäksi, mutta en oikein uskalla sellaiseksi alkaa, kun tuntuu, että minulla on tuon raudan saannin lisäksi jatkuvasti joku muukin puutostila päällä, vaikka miten monipuolisesti söisin. Olen vitamiini- ja kivennäisainevammainen. Välillä olisi kiva olla sellainen, että voisi vaan syödä tosi yksipuoleisesti ja miettimättä mitään, mutta ei vaan pysty. Valmisruokiakaan en syö.

Kas, aloitin uuden keskustelun samasta aiheesta.
Liitän sen ketjun aloitusviestin tähän.


Oletko koskaan ollut dieetillä, tai noudatatko muuten jotain erikoisruokavaliota? Onko valintasi vapaaehtoinen, eettinen, terveyssyistä tehty, vai onko se valinta ollenkaan?

Kuten kirjaostosketjussa mainitsin, olen hankkinut elämäni ensimmäisen dieettikirjan. Innoitus lähti alun perin ehkä vuosi sitten, kun törmäsin tähän juttuun. Ja nyt sitten noin kuukausi sitten tuon jutun takana ollut dokumentti esitettiin Prismassa. Innostuin ja kiinnostuin. Jutun aiheena on jaksottainen paastoaminen ja sen vaikutukset kolesteroliin, verensokeriin, kasvuhormoneihin, ja pidemmällä tähtäimellä jopa aivojen rappeutumisen ja syövän ehkäisyyn. Ja kai siinä laihtuukin, jos on mistä laihtua. Mun tarpeeni ei liity laihtumiseen, vaan ylipäätään terveyteen. Ideana on syödä mitä huvittaa 5 päivää viikossa, ja rajoittaa kalorisaanti 500/600 kilokaloriin kahtena päivänä viikossa (voivat olla ei-peräkkäisiäkin päiviä). (Voin selittää tuon kirjan pohjalta tarkemminkin, jos jotakuta kiinnostaa.)

Nyt sitten kokeillaan.

Pidin ensimmäisen "paastopäivän" torstaina, ja tänään ajattelin kokeilla pitää toisen. Torstaina oli nälkä ainakin illalla, mutta kun tänään laskeskelin, olin ilmeisesti syönyt liian vähän. Tänään lasken tarkemmin. Tuntuu oudolta laskeskella kaloreja, en ole ikinä tehnyt tällaista ennen.

Tähän paastoiluun tuo oman haasteensa mun (pääasiassa) maidoton ruokavalioni. Paastopäivinä suositellaan syömään proteiinipitoista ruokaa, joka pitää nälän loitolla. Ja maitotuotteissahan sitä proteiinia riittää. Itse en sellaisia syö. Ja vaikka söisinkin, järkevintä olisi syödä ne paastopäivinä. Ja kun paastopäivinä suositellaan syömään paljon proteiinia mutta vähän rasvaa, niin siinä viimeistään tulee ongelmat vastaan. Minähän en kurria juo!

Maitovälttelyni alkoi toden teolla viime syksynä, kun taistelin pitkäkestoisen yskän kanssa. Olin jo vuosia aiemmin huomannut kuinka maitotuotteet keräävät limaa rööreihini. Siispä ajattelin, että yskäni voisi hellittää vähän, jos jätän maitotuotteet kokonaan pois ja liman määrä vähenee. Huomasin (tai ainakin kuvittelin huomaavani) sen kahden kuukauden täysmaidottomuuden aikana, että kasvojeni iho voi paremmin. Ja muutenkin tuli tutustuttua kaurapohjaisiin maidonkorviketuotteisiin. Eikä maito nyt varsinaisesti aikuisten juomaa ole. Niin päätin sitten lyhyen "repsahduksen" jälkeen jatkaa tätä, mutta natseilen vähemmän. En kieltäydy maitotuotteista joka päivä kokonaan, mutta jos nyt vaikka jossain pizzassa on vähän juustoa, niin maailma ei siihen kaadu. En kuitenkaan pääsääntöisesti osta niitä kotiini, ja pyrin yliopistollakin valitsemaan ruokalistalta aina maidottoman lounasvaihtoehdon.

Mitenkäs Forden muut ruokavammailijat? Kasvissyöjät, keliaakikot, vegaanit? Mua kiinnostaisi tosiaan myös viljattomat ruuat aina välillä, joten jos jollakulla keliaakikolla olisi jotain järkeviä reseptejä Fordelle, niin olisipa hienoa!

Mä pidän välillä maidottomia ja gluteenittomia viikkoja. Olen kuitenkin huomannut että niiden pitäminen samaan aikaan on pirun hankalaa. Mulle ainakin.
En pidä kauramaidon mausta, koska olen nirso ja maku on mun suussa jotenkin metallinen.

Gluteenittomia tuotteita en ole ostanut, mutta pyrkinyt ostamaan viljattomia tuotteita. Sen sijaan se menee hyvin vahvasti kasvisosaston käyttöön ja aika yksinkertaisiin ratkaisuihin niinä viikkoina, kun tätä pidän. Viikko siksi, että pidempi aika olisi jotenkin tällä hetkellä vaikeampaa ja ravinto ei olisi ihan niinkään monipuolista mitä se on normaalisti.

Olen tällä hetkellä taas sortunut helppoihin ja huonoihin valintoihin ruokavaliossani. Aina välistä myös mietin, että jos vain olisin välittämättä ja söisin sitä lihaa. Pääsisin helpommalla. Mutta sitten taas kroppa on eri mieltä (normaalin lisäksi).
Mulla on aika iso ruokavalioturhautuminen menossa

Itse en varsinaisesti juo sitä kauramaitoa juuri koskaan. Olen ollut niin pitkään juomatta lehmänmaitoakaan, etten osaa ajatella sitä kaurajuomaakaan ruokajuomana. Käytän kaurajuomaa maidon korvikkeena lähinnä ruoanlaitossa. Letut, puurot, pannukakut, makaronilaatikot jne. onnistuvat sillä oikein mainiosti. Taisinpa tehdä kananmunakastikkeenkin siitä joku kerta. Kuumennettaessa se tosin muuttuu ihan himpun verran makeahkoksi. En ole vielä jaksanut häiriintyä siitä. Soijatuotteisiin taas en suostu koskemaan pitkällä tikullakaan, joitain satunnaisia soijajugurtteja ja -vanukkaita lukuunottamatta. Niistä kun on se soijan maku peitetty kauhealla määrällä sokeria.

Joo, en mäkään maitoa juo. Käytän kahvissa ja joissain ruuanlaittojutuissa.
Mutta maistoin sitä kerran pelkällään, kun kahvi maistui sen kanssa oudolta. Se metallinen maku lyö mun makunystyröistä pahasti läpi.

Soijaan en minäkään koske, mutta ne syyt on sitten ihan toiset kuin sokeri.

Kibaya kirjoitti:Joo, en mäkään maitoa juo. Käytän kahvissa ja joissain ruuanlaittojutuissa.
Mutta maistoin sitä kerran pelkällään, kun kahvi maistui sen kanssa oudolta. Se metallinen maku lyö mun makunystyröistä pahasti läpi.

Soijaan en minäkään koske, mutta ne syyt on sitten ihan toiset kuin sokeri.

En kai sanonutkaan vältteleväni soijaa sokerin takia. (Itse asiassa taidan vältellä sitä ihan samoista syistä kuin sinäkin.)
Sanoin, että voin syödä sitä silloin, kun siihen on upotettu niin paljon sokeria, että maku peittyy.

Hitto, mun pitää ilmeisesti oikeesti mennä johonkin työväenopiston kirjoituskurssille.

Ehkä mäkin luin sen väärin.
Silmät vähän sirrillään

Mä muuten maistoin kerran maistatuspisteellä sitä kauramaitoa, missä oli mangoa ja appelsiinia
Totesin ettei meidän makuaistit kyllä toimi yhtään yhteen, kun olit juuri kehunut miten hyvää se on.

Ai että. Se oli kyllä hyvää.

Jos ei halua käyttää soija- tai kauramaitoa, niin mitäs muita vaihtoehtoja on? Kookosmaito?

Aranwe kirjoitti:Jos ei halua käyttää soija- tai kauramaitoa, niin mitäs muita vaihtoehtoja on? Kookosmaito?

Ei kai ole pakko käyttää mitään maidonkorviketta, jos ei halua. Riisimaitoa ja mantelimaitoa on myös saatavilla. Tosin ainakin Alpron mantelimaito oli todella sokerista.

Tulee näitä maidonkorvikkeita näköjään nykyään aina lisää, Alpron mantelimaitokin on mielestäni melko uusi tulokas. En ole maistanut sitä. Mutta silti valikoima on jotenkin rajallinen mielestäni, ulkomailla näkee enemmän vaihtoehtoja.

Amerikassa ollessani lakkasin ostamasta maitoa kokonaan, mutta ei tämä kyllä tarkoittanut maidotonta ruokavaliota, koska join maitokahveja kodin ulkopuolella ja niin edelleen, ja käytin maustettuja "coffee creamer" -juttuja (joissa on vain vähän maitotuotteita ja enemmän kaikenlaista epämääräistä). Mutta paikallinen vaniljanmakuinen mantelimaito toimi tosi hyvin murojen kanssa ja jopa letuissa, leivontaa en niinä aikoina juuri harrastanut. Oli myöskin kätevämpi ostaa varastoon mantelimaitoa ja muroja kuin suurta määrää jogurtteja.

Nykyäänkään en juo enää maitoa ruoan kanssa kuin ihan satunnaisesti, mutta ostan kyllä laktoositonta maitoa kahvin kanssa käytettäväksi ja satunnaisiin leivontoihin (tänään niitä munkkeja ). Laktoosittomuuskehotuksen myötä olen maitotuotteiden käyttöä vähentänyt, vaikka syön kyllä edelleen mielelläni juustoja. Valitettavasti mulla ei taida olla nykyisellään mainittavaa ruokavaliota. Kasvisruokavalioitsijakin olen ollut joskus, mutta en enää. Ei vaan jaksa panostaa, ja kyllästyin myöskin papuihin. Toki niiden aikojen peruna (pun intended?) on se, että lihaa tulee syötyä harvemmin kuin ennen, ja lempiruoka-aineeksi muodostui parsakaali, mutta ei sitäkään joka päivä viitsi syödä.

Mulla onkin tän viikon eka paastopäivä jo tänään.
Tää on alkanut mulla näköjään tämmöisellä Alternate Day Fasting -systeemillä, jota tuossa dokkarissa kans käsiteltiin. Ei ollut tarkoitus, mutta kun tässä on tää vappu sotkemassa. Ja jos huomenna on vappugrillailuja (kuten kaiketi on), ja vappupäivänä mahdollinen "Mieto", niin en halua rajoittaa syömisiäni niinä päivinä. Tän "dieetin", jos tätä sellaiseksi voi kutsua, hyvä puoli on tää joustavuus. Voin itse valita ja säätää paastoilut oman elämäni mukaan. Eikä tää 500 kaloria tunnu edes mitenkään liian vähältä tälleen väliaikaisesti.

Aranwe kirjoitti:Jos ei halua käyttää soija- tai kauramaitoa, niin mitäs muita vaihtoehtoja on? Kookosmaito?

Kookosmaitoa mä en ainakaan mielelläni käytä. Sen sisältämät rasvahapot kun ovat lähes kokonaan tyydyttyneitä. Ihan peruskermallakin on parempi rasvahappokoostumus. Toki sitä joskus käytän punajuurisosekeittoon, mutta sekin on noin 1-2 kk välein...

Lyyra kirjoitti:Kuten kirjaostosketjussa mainitsin, olen hankkinut elämäni ensimmäisen dieettikirjan. Ideana on syödä mitä huvittaa 5 päivää viikossa, ja rajoittaa kalorisaanti 500/600 kilokaloriin kahtena päivänä viikossa (voivat olla ei-peräkkäisiäkin päiviä).

Nyt sitten kokeillaan.

No niin. Raportoin puolittain itselleni ja osittain annastindelille, joka kyseli taannoin aiheesta.
Neljä viikkoa takana. Yhdellä viikolla pidin vain yhden paastopäivän, koska kuukautisten aikana en uskalla jättää syömättä.

Olen alkanut pitää paastopäivistä tosi paljon. Ruoasta ja syömisen aikatauluista ei tarvitse stressata yhtään niin paljon kuin tavallisina päivinä. Olen myös innostunut maistelemaan uusia juttuja. Tänään tein vihreistä linsseistä dahlia, jossa oli reilusti jeeraa ja minttua. Yhdellä viikolla söin savusilakoita. Myös keitetty parsa on kokeiltu ensimmäistä kertaa elämässä. Vihannessosekeittoa on myös mennyt tosi monena paastopäivänä. Keitin sitä heti alussa tuollaisen 3 litran kattilallisen ja laitoin annoksissa pakkaseen. Se onkin ollut tosi hyvä juttu. Ei välttämättä ole tarvinnut siis kokata lainkaan.
Aamiaiseksi paastopäivänä menee yleensä kananmuna tai pari. Olen tehnyt vaihtelevasti munakkaita, kokkelia ja syönyt keitettynäkin. Muna on terveellistä ja pitää kylläisenä pitkään. Munan kaverina on yleensä jotain kasviksia.

Olen huomannut, että sillä, mitä suuhunsa laittaa, on todella suuri merkitys päivän sujumisen kannalta. Paastopäivistä tulee helposti myös jonkinasteisia karppauspäiviä, koska nopeat hiilihydraatit nostavat verensokerin nopeasti ja sitten se myös romahtaa nopeasti. Tavoitteena on pitää verensokeri suurin piirtein tasaisena koko ajan, ettei tule nälkäkänkkäränkkää. Joinakin päivinä maha kurnii enemmän kuin toisina. Siihen tottuu. Yleensä se menee ohi itsestään tai parilla vesilasillisella. Myös juominen on paastopäivänä tärkeää. Kun ei tule syötyä, niin ruuan mukana tulevat nesteet jäävät myös saamatta. Ekoina parina päivänä unohdin juoda tarpeeksi, ja olo oli välillä vähän tukalakin. Kivennäisvesi on ihan kivaa mahantäytettä.

Kaiken kaikkiaan tämä on toiminut ja sopinut mulle tähän mennessä tosi hyvin. Yleensä paasto-sanasta tulee mieleen suolihuuhtelut ja kahvikielto ja kärsimys ja jonkun yhden tietyn ruoan tankkaaminen (esim. kaalikeitto, mehu, tms.). Tässä ei tarvi huolehtia mistään sellaisista.

Eli pariin sanaan tiivistäen: hyvin menee!

Olen vähän löysännyt paastoilujani. En ole enää paastonnut kurinalaisesti kahta kertaa viikossa. Esimerkiksi viime viikko taisi mennä kokonaan ilman paastoa. Tänään olen taas paastonnut. Jotenkin sen huomaa, milloin on tarvetta. Tulee jotenkin sellainen täyteen ahdettu olo. Eilen ja toissapäivänä tuli syötyä (ja juotua) ihan mitä sattuu (juhlat ja juhlien jälkeinen päivä), ja muutenkin viime viikolla meni ihan älyttömiä määriä jäätelöä ja kananugetteja ja ranskalaisia ja ties mitä järkevää.

Ilmeisesti monet tähän ryhtyneet (varsinkin ne, joiden päämääränä on nimenomaan laihtuminen) vähentävät 6:1-systeemiin, eli 6 päivää normaalia syömistä ja yksi paastopäivä. Luulen liukuneeni itsekin siihen rytmiin. Kuten todettua, en halua paastoilla kuukautisten aikana, joten niillä viikoilla saattaa helposti jäädä paastoilut kokonaan. Lisäksi joustan usein paastoamisesta, jos olen esimerkiksi perheeni seurassa. En jaksa alkaa selittelemään heille tätä systeemiä, enkä varsinkaan kuuntelemaan ripitystä kaiken maailman huuhaaseen hurahtamisesta. Varsinkin kun tätä "ihmedieettiä" on nyt mainostettu hulluna lööppilehdissäkin. Se, jos mikä, saa järkevät ihmiset varpailleen tämän suhteen. Onneksi aloitin itse ennen villitystä.

En ole koskaan ollut millään varsinaisella ruokavaliolla tai dieetillä. Tai olin mä jossain välissä lakto-ovo-vegetaristi mutta se sitten jäi, kun muutin kotikotoa pois eikä jaksettu eksän kanssa tehdä eri ruokia.

Viime aikoina olen ollut enemmän kiinnostunut syömisestä ja ravinnon vaikutuksesta kehoon. Johtuu varmaa ikääntymisestä, kun itsekin helpommin huomaa syömisen vaikutukset, kuten finnit ja lihomisen. Myöskin lihan epäekologisuus ja epäterveellisyys mietityttää. Näiden myötä olen luisunut viime aikoina lähemmäs Välimeren ruokavaliota. Olen myös ajatellut ottaa enemmän selvää matala-asteisen tulehduksen ehkäisemisestä ruokavaliolla ja muokata hieman syömisiä sen mukaan.

Pääasiassa olen kuitenkin ihminen, joka ei jaksa syömisestä stressata. Jos tulee sipseistä huono omatunto, oon sitten jonkin aikaa niitä syömättä. En yleensä laske kaloreita, mutta pyrin kyllä välttämään ylimääräisiä ja huonoja rasvoja sekä sokereita.

Emilia kirjoitti: Olen myös ajatellut ottaa enemmän selvää matala-asteisen tulehduksen ehkäisemisestä ruokavaliolla ja muokata hieman syömisiä sen mukaan.

Mikä on matala-asteinen tulehdus?

Lyyra kirjoitti:

Emilia kirjoitti: Olen myös ajatellut ottaa enemmän selvää matala-asteisen tulehduksen ehkäisemisestä ruokavaliolla ja muokata hieman syömisiä sen mukaan.

Mikä on matala-asteinen tulehdus?

Kudosten ärsytystila, joka ei välttämättä näy tai tunnu mitenkään mutta voi vaikuttaa monien sairausten etenemiseen, kuten syöpiin tai Alzheimerin tautiin. More info: http://www.pronutritionist.net/matala-asteinen-tulehdus-ja-sen-osoittimet-osa-1/

Emilia kirjoitti:

Lyyra kirjoitti:

Emilia kirjoitti: Olen myös ajatellut ottaa enemmän selvää matala-asteisen tulehduksen ehkäisemisestä ruokavaliolla ja muokata hieman syömisiä sen mukaan.

Mikä on matala-asteinen tulehdus?

Kudosten ärsytystila, joka ei välttämättä näy tai tunnu mitenkään mutta voi vaikuttaa monien sairausten etenemiseen, kuten syöpiin tai Alzheimerin tautiin. More info: http://www.pronutritionist.net/matala-asteinen-tulehdus-ja-sen-osoittimet-osa-1/

Noita samoja sairauksia yritetään vältellä/ehkäistä/lykätä myös tällä kalorirajoitussysteemillä, johon itse ryhdyin. Alustavat tutkimukset väittävät tämänkin vaikuttavan syöpien kehittymiseen, diabetesherkkyyteen (ja diabetekseen), kognitioon (-> muistisairaudet) jne.
En tietenkään osaa sanoa, onko kyse samasta vaikutuksesta eri keinoin. Lisätutkimuksia kaivataan varmaan kaikesta.