Gradut ja lopputyöt

[marenkienkeli]

Ei vaan hommat onnistu. Täytynee laittaa tutkimussuunnitelmaa uusiksi. Onneksi tänään on gradupalaveri. Ehkä saamme yhdessä pohdittua asiat paremmille raiteille. Ja ehkä ohjaaja saa taas luotua muhun uskoa. Olen aika pohjamudissa.

[päivänpolttaja]

Gradu tuli valmiiksi reilu kuukausi sitten. Arvosanaksi sain kolmosen asteikolla 1-5, mikä on mielestäni kelvollinen suoritus siihen nähden, että päätin vain päästää tutkielman käsistäni.

Seminaarikin on suoritettu, ja siitäkin jäi erittäin hyvä mieli. Yhden istunnon aloitimme laulamalla karaokena UB:n Minä suojelen sinua kaikelta professorin johdolla. Yhden toisen istunnon taas lopetimme hieman aikaisemmin siksi, että professorilla oli kiire Sielun veljien keikalle. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö seminaari olisi ollut hyvin organisoitu ja kaikki osallistujat täysillä ja toisiaan tukien mukana.

Nyt on oma opiskelu-urani sitten ohi, ja onhan se aiheuttanut haikeuden, epätodellisen olon ja lievän kriisiytymisenkin tunteita. Vaikea tätä on vielä edes ihan tajuta.

Mutta siis kannustuksen sana kaikille, että kyllä se valmiiksi lopulta tulee, vaikka urakka vaikuttaisikin aluksi epätoivoiselta ja hermoja välillä koeteltaisiin.

T: Tuore filosofian maisteri

[Suvi]

Päivis, onnea!

[marenkienkeli]

Onnea päivikselle!

Vähän jäi sellainen stressiolo päälle, vaikka homma onkin nyt (toivottavasti) kunnossa. Suunnitelmat menevät uusiksi, mutta eipä se mitään. Ihan hirveitä määriä turhaa työtä ei tullut tehtyä ja suht nopeasti saadaan suunnitelman korjauskin käytäntöön. Hommat aluilleen ja jäätelölle. Se taitaa olla tässä tilanteessa hyvä ratkaisu.

[skray]

Onnea päivikselle.

[päivänpolttaja]

Kiitos onnitteluista!

Itse huomasin, että gradun eteneminen edellyttää nimenomaan sitä, että aina välillä heittää koko gradun joksikin aikaa pois mielestä. Sitten taas pystyy löytämään tavan edetä. Lähes kaikilla on myös niin, että tulee kirjoitettua sellaista, jota ei kuitenkaan ota valmiiseen työhön mukaan. Ei se kuitenkaan hukkaan mene, se on välttämätön osa prosessia. Itse poistin kevättalvella kokonaisen isolla vaivalla tehdyn luvun teoriaosuudesta, kun tajusin sen sekoittavan koko tutkielman ja ajatukseni. Se liittyi kognitiiviseen psykologiaan, joka ei ajatusmallina sitten istunutkaan niihin muihin gradun viitekehyksiin.

Sellaisen jutun huomasin yleisestikin, että kannattaa aina välillä pysähtyä miettimään kokonaiskuvaa ja ihan konkreettisesti tarkastella kaikkea koossa olevaa yhtenäisenä tekstinä. Sillä alun perin ajattelin tosiaan, että parempi kirjoittaa yksi luku kerrallaan omaan Word-tiedostoonsa, mutta huomasin sitten, että minun kannattaakin kirjoittaa koko tutkielmaa yhteen tiedostoon, koska siten kokonaisuus hahmottuu paremmin. Tähän varmasti on tutkielman ja tutkijan luonteesta riippuen erilaisia tapoja, mutta omalla kohdallani homma lähti toimimaan paremmin tämän työtavan muutoksen jälkeen.

[L-S]

Onnea päivis!

Ja marengille tsemppiä.

[Mr. Smith]

Onnittelut päivänpolttajalle & tsemppiä marenkienkelille

[marenkienkeli]

Kiitos tsemppauksista!

Tutkimus.

Loppuviikosta tuli ihan outoja tuloksia, mutta tänään saatiin ratkaistua ongelma proffan ja toisen tutkijan kanssa. Parasta tässä on kuitenkin se, että mä alan oikeasti uskoa, että musta voisi olla tutkijaksi. Olin kuvitellut, että kun ensimmäinen kunnollinen vastoinkäyminen tulee, hajoan täysin. Niin ei yllättäen käynytkään. Stressaannuin kyllä, mutta kun pääsin järkytyksestä yli, suhtauduin entistäkin suuremmalla innostuksella tutkimukseen. Täytynee jutella proffan kanssa, josko jäisin yliopistolle, kun saan maisterin paperit ulos. Jatkotutkinto tuntuu tällä hetkellä erinomaiselta ajatukselta.

[päivänpolttaja]

Kiva kuulla, että marenkienkelin työn ongelmat ratkesivat ja lopputuloksena oli innostus. Tuollaista stressin kautta voittoon vievää aaltoliikettä se helposti on tutkimuksen kaltaista työtä tehdessä.

Olisipa hienoa, jos fordella jonain päivänä olisi tohtori marenkienkeli!

[damn]

Oppari ei ole juurikaan edennyt. Sen taustalevy hässäkän otin työn alle kolmannen kerran ja nyt se onnistui erään lakan avulla. Jihuu. Mutta muuta en olekaan tehnyt. Vatii niin paljon aikaa ja tilaa levittää eka suojamuovit lattialle, sitten sekoitella värit just oikean sävyisiksi ja maalata. Ja sitten se kankaankovetus onkin taas ihan oma juttunsa ja todella rasittaa kun joka paikka on ihan liiman kaltaisessa aineessa ja kangas ei tottele ja mene oikeaan muotoon. Mutta kyllä mä sen teen ihan parin viikon aikana.

Kirjallinen osio on edelleen se ongelma. Tän kuun aikana pitäs kirjottaa se lähes kokonaan. Jo kolme päivää tätä kuuta mennyt. Paniikki.

[L-S]

Kiva että marenkia innostaa.

Jatkotutkinnon tekemistä kannattaa kuitenkin harkita ainakin kolmesti ennen kuin siihen ryhtyy, ja jos se siltikin tuntuu hyvältä ajatukselta, niin sitten. Tutkimus itsessään voi olla palkitsevaa, mutta olosuhteet (esim. rahoituksen osalta) eivät sitä aina välttämättä ole. Epä'varmuuden sietokyky on syytä olla hyvä, tai sitä kannattaa kehittää.

[marenkienkeli]

Joo, olen todellakin harkinnut tätä (ja harkitsen edelleen). Proffa on useampaan kertaan kysynyt jatkosuunnitelmistani ja aina olen vastannut, että en tiedä vielä. Asiaa olen siis pyöritellyt päässäni jo pidemmän aikaa (tai no, reilu kuukausi on toisaalta aika lyhyt aika). Nyt siis olen siinä pisteessä, että voisin kysellä lisäinfoa. Ja sekään ei siis suoraan tarkoita, että sille tielle olisi lähdettävä. Ja vaikka sen väikkärin tekisi, eihän sitä ole pakko yliopistolla jatkaa, jos ei enää innosta. Vaihtoehtoja on.

[Lyyra]

Tehdäänkös muuten lisureita nykyään enää?

Mun gradu ei etene.

[L-S]

Kyllä lisensiaatintöitäkin kai tehdään, mutta käsittääkseni monilla aloilla suositaan kuitenkin nykyisin sitä, että jätettäisiin se tekemättä ja tähdättäisiin suoraan tohtorintutkintoon. Kaiken maailman uudistusten mukaisestihan tohtorintutkintokin pitäisi kohta suorittaa neljässä vuodessa ja silleen.

Mutta joo, lisäinfoa kannattaa ilman muuta kysellä ja harkita sen pohjalta sitten lisää.

[päivänpolttaja]

Kyllä lisensiaatintöitäkin kai tehdään, mutta käsittääkseni monilla aloilla suositaan kuitenkin nykyisin sitä, että jätettäisiin se tekemättä ja tähdättäisiin suoraan tohtorintutkintoon. Kaiken maailman uudistusten mukaisestihan tohtorintutkintokin pitäisi kohta suorittaa neljässä vuodessa ja silleen.

Näin minäkin olen ymmärtänyt, että lisensiaatintyön saa tehdä, jos haluaa, mutta useimmiten nykyään pyritään tekemään suoraan väitöskirja. Kaveri teki muutama vuosi sitten lisurin ja vuosi sitten väitöskirjan, jotka olivat hieman eri aiheista. Eli siinä kai ajatuksena oli tehdä vähän niin kuin kaksi eri tutkimusta, vaikka ne toisiinsa jollain tavalla liittyivätkin.

Jatko-opinnot tosiaan ovat kuulemma monella tavalla stressaavat, ellei sitten satu olemaan sellainen ala ja aihe, johon löytyy kunnon rahoitus. Sen rahoituksen saamiseksi kuulemma pitää kyetä solmimaan kontakteja ja tekemään anomuksia moniin paikkoihin. Jos siis väitöskirjan tekee esimerkiksi humanistisella alalla, kannattaa se kuulemma tehdä vain, jos itse aidosti haluaa sitä ja kokee sen tekemisen kiinnostavaksi. Joku voisi muotoilla sen asian niin, että on tutkijan kutsumus. Ja mitä sitten tulee työllistymiseen, niin valitettavasti joillain aloillahan tohtorintutkinto on jopa dismeriitti. Joillain lääkäreillähän asia toki on ihan toisin kuin vaikkapa humanisteilla ja yhteiskuntatieteilijöillä, tosin onhan tässäkin poikkeuksia. Mutta on se silti esimerkiksi minusta hienoa ja erittäin arvostettavaa, jos joku on tohtori tai sellaiseksi pyrkii.

[marenkienkeli]

Ilmeisesti rahoitus olisi jo tiedossa joksikin aikaa. Proffa otti asian itsee puheeksi, mutta tarkemmat keskustelut käydään myöhemmin. Ilmeisesti olen osoittanut gradua tehdessäni olevani paikan arvoinen, kun kerran juuri mut haluttaisiin tänne. (Olen taas näköjään vahingossa leikkinyt vaikeasti tavoiteltavaa, kun proffa otti asian taas itse puheeksi eikä aloite tullut multa. )

Ja joo, ei meilläkään tuo väikkäri varsinaisesti useinkaan paranna mahdollisuuksia mihinkään paikkaan - ellen sitten jää tutkijaksi. Mutta eipä mulla ole ennenkään lisäopinnoissa ollut motiivina parempi työllistyvyys. Mulla vaan on hirmuinen halu oppia lisää.

[L-S]

Sehän kuulostaa sitten hyvältä, jos alkuun on rahoitus. Varmaan helpompi hakea myöhemminkin, jos on jonkin aikaa jo saanut rahoitusta. Näissähän on valitettavan usein se periaate, että ne saa joille annetaan (jo ennestäänkin). Ja jos proffankin tuki on olemassa, niin se on jo hyvä lähtökohta.

Melkein sanoisin mielelläni, että go for it, mutta pitää kai sitä vähän varoitella.

[marenkienkeli]

Joo, katsotaan nyt. Muutosvastarintaan taipuvaisena ihmisenä tuntuu vaikealta lyödä lukkoon noinkin suuria suunnitelmia. Toisaalta juuri muutosvastarintatyyppi mussa pitää siitä, että sitten saa jatkaa opintoja ja tutkimusta. Tuttua ja turvallista.

[damn]

Kaikki kaksikymmentä kappaletta maalattu. Huomenna vuorossa kankaankovetus. Huh.

[Mr. Smith]

Onnittelut yhden etapin suorittamisesta ja tsemppiä seuraavaan

[marenkienkeli]

Ilmaisin tänään proffalle, että olisin kiinnostunut jatko-opiskelijan paikasta. Palkka ei tokikaan ole mikään maailman paras, mutta enpä minä sitä odottanutkaan. Proffalla oli paperit, joissa on tarkemmat tiedot hommasta, kotona. Sain kuitenkin sen verran selville hommasta, että hyvältä kuulostaa. Jännää.

[skray]

Hyvä damn ja marenki!

[damn]

Nyt olisi kaikki kappaleet kovetettu. Vielä arvon pitäisikö tehdä pari kappaletta uudestaan lähinnä värisävyn takia. Huomenna vuorossa yksityiskohtien maalaus kullalla ja hopealla. Jos kaikki menee niinkuin pitää, niin sunnuntaina saisin vihdoinkin kasattua työn ja se olisi valmis.

Kirjoittanut en ole, se jää ensi viikkoon.

[damn]

Miksi se on noin ruma . Voinko mä oikeesti vaan luovuttaa koko opparin ja jättää koulun kesken, kun tuo teos on niin paska etten kehtaa antaa sitä asiakkaalle.