Kulttuuririennot

[Emeritus]

Itseäkin kiinnostais kovasti käydä tuolla. Se on kai sitten kanssa Tampesterin retki edessä.

Olis muuten pikkusen rouhee työtuoli

Harkonnen-sarjaa, oletan? Näitä pitäis saada (rahvaallekin käypään hintaan) myyntiin! Just onkin oma työtuoli hajoamispisteessä ja uusi hakusessa.

[Lyyra]

Harkonnen-tuolejahan on myynnissä. Niitä oli myös tuolla näyttelyssä, hienoja olivat.
Be Your Enemy oli myös minusta mainio.

[Emeritus]

Nyt on tullut elettyä jossain kiven alla tai sitten vaan ollut valikoiva kuulo.
Siis siellä myynnissä, ei vaan näyttelyssä?
Mahtoivat olla kalliitakin?

[Lyyra]

Ei, ei näyttelyssä ollut myynnissä, mutta Gigerin sivulla näytti olevan hinnat huonekaluissa, ja "Not Available" -lätkä niissä, joita ei voi tilata.

[Pascal Lemoix]

Tarjoutui tilaisuus päästä kehuttuun Esitystalouteen, joten vastasin heti kyllä. Nyt sitten kävin esityksessä. Ensin kun näki, että "Esityksen kesto 3,5 tuntia", niin oli vähän , vaikkakin osasin odottaa lähinnä hyvää.

Esitys on visuaalisesti sellainen, jollaisen ihminen paljolti näkee maailman: On videoita, jotka esittävät TV-ohjelmia, on nettisivuja, sunnuntaihesaria, markkinointivideoita. Tässä mielessä Esitystalous on multimediaalinen esitys. Bluescreen-tekniikalla luodaan jopa vanhanaikainen elokuvakohtaus.

Näyttely toimii ja käsikirjoitus on siitäkin huolellinen, että langat myös solmitaan yhteen. Tommi Korpela on jälleen tällainen "jokseenkin-Sarasvuo" -hahmo, jonkatyyppistä hän esitti muun muassa Firmassa. Nyt on vain kyseessä vakava hahmo eikä hauska. Martti Suosalo taas kerää naurut tällaisena Jethro-tyypin turkulaisena liikemiehenä, "provinssin tähtenä", joka tavoittelee suurudenhullua "Tapiola Upgraded" -hanketta, jossa on tavoitteena rakentaa muutama sata pilvenpiirtäjää Kun kerran Helsinki pystyi luomaan Narinkka-torin, niin miten vastaa dynaaminen Espoo?

SDP:n puoluekokoukset on sitten yksi tärkeä näyttämö, jossa huomattavasti Matti Korhosta muistuttava puoluejohtaja ottaa yhteen "nuoren" (37) nousevan naispoliitikon kanssa (Ria Kataja). Tilanne on suoraan nykyajasta eikä sitä pyritä edes muuksi väittämään.

Vera Kiiskinen tekee yhden isoista rooleista Korpelan alaisena. Varsinkin työhaastatteluvideossa hän on aivan lumoava

Omat fiilikset olivat enimmäkseen kiinnostuneet, joskus vähän tylsistyneet, mutta taas seuraavassa hetkessä jopa liikuttuneet.

Joo, tilaisuus on yleisesti loppuunvarattu ja -myyty, mutta jos lippuja jostain ulottuvillenne tarjoutuu, niin harkitkaa vakavasti.

[Kibaya]

Voiko teatteri viedä ihmisen mennessään?
- voi

Voiko joku näytelmä muuttaa elämää radikaalisti?
- voi

Kannattaako sitä suositella muille?
- kannattaa.

Kansallisteatteri. Dostojevski - Idiootti.
Suosittelen.

Syksyn esitykset ovat syystäkin loppuunmyytyjä, mutta kevät on vielä tulossa.
Huikea, huikea teos. Ei voi puhua pelkästä näytelmästä, kun illuusio ei mene rikki edes poistuessa salista näytännön jälkeen.
Kylmät väreet kulkevat edelleen päästä varpaisiin.

H-P Björkman on aivan uskomaton näyttelija. Siis kertakaikkiaan omaa luokkaansa. Toki H-P:lla on rinnalla yhtä uskomattomat näyttelijät tukemassa. Petri Laaksosesta on tullut minun suosikkinäyttelijä hyvin lyhyessä ajassa. Hän näyttelee aina roistoja, mutta nähtyäni Idiootin Rogozinin ja Ihmisvihaajan väliset erot, en voi muuta. Idiootissa on niin paljon. Juha Muje, jonka tekemisestä en aiemmin ole tykännyt oli kyynelehdittävän karismaattinen ja taitava.
Eikä vähäisimpänä: Olavi Uusivirta Meidän luokan likat 'tykkäs'

Mutta jos pääsette, tarttukaa tilaisuuteen!!

I'm in Love with Theatre

[shaana]

Voi jönsses, sattuipa tuossa meneillä viikoilla olla mahdollisuus livahtaa töistä aikaisemmin ja lähteä Äiskän kannustamana Martti Suosalon Luolamiestä katsomaan.
Äiskä kovasti kyseisestä hepusta tykkää ja ylisti miestä, mutta mä lähdin vähän varauksella - ja vielä mitä, nauroin vedet silmissä! Äijällä on kyllä kykyä, suosittelen tätä todella.

[Kibaya]

Martti Suosalo on kyllä aivan huippuja. Ihan syystä arvostettu, kiitelty ja ylistetty. Kävin syksyllä katsomassa Kiviä Taskussa, joka pyörii edelleen loppuunmyydyille katsomoille. On huikea!

Eilen pääsimme koeyleisöksi tänään ensi-illassa olevaan Teatteri Jurkan Melkein Onnellinen Mies-näytelmään, joka pohjautuu Hynysen kirjaan
Aijjaijjai! Aivan hulvatonta iloittelua tekstillä ja näyttelijätyöllä.
Paavo Kerosuo, nuoruuteni ihanuus Sillä tavalla pelkistetysti sitä edelleen Aivan järjettömän hyvä työssään! Juha Kukkonen on onnistunut käsikirjoituksessa ja Paavon lisäksi Reino Nordin ( ) ja Aarni Kivipuro vetävät kyllä niin täysillä, että ohhoh.

Suosittelen. Vaihtoehtoinen niille isoille lavoille ja tulee hyvin intiimisti lähelle näyttelijäntyön pienet yksityiskohdat!

[skray]

Täälläkin pyörii tuo Luolamies vielä, erään Ilkka Aron esittämänä, jos oikein muistan. On kehuttu ja vielä olisi kai muutama esityskerta jäljellä.. saiskohan lipun vielä...
Olin viime perjantaina katsomassa Yksi lensi yli käenpesän -näytelmää ja voi että oli hauskaa.
Yleisökin pääsi vähän osallistumaan mielisairaalan menoon mm. soittotunnille, jossa piti soittaa triangelia. Kaikille jaettiin triangelit ja siellä sitten helisyteltiin.
Välillä näytelmä oli jopa pelottava, kun kuului lastenlaulua tai joku näyttelijöistä vaikutti hullulta ihan oikeasti.

Teatterissa käyminen on kivaa.

[theia]

Tampereellakin menee Luolamies, se-yks-hämeenlinnalainen on siinä... Riku Suokas ehkä?

[Kibaya]

Luolamies on tehty myös ruotsiksi - Grottmannen. Näin sen svenkanilla pari vuotta sitten ja voi vitsit Jos se on suomeksi yhtä hauska teksti, niin .

Tampereella on tehty myös naisten versio, Luolanainen. Tämä oli teatterilaivalla, jossa naisena oli Anu Raipia ja Jumalan äänenä Hannele Lauri Aivan hillitön! En tiedä pyöriikö se vielä.

[theia]

Pyörii se, Tampereen Komediateatterissa

[Pascal Lemoix]

Aika huikeata oli Stella Polaris

En tiedä, voiko kokemusta mitenkään selittää, mutta hauskaa oli. Improilemassa oli kolme näyttelijää Stellasta ja kaksi venäläistä vierasta ryhmästä Teatr 05. Monenlaista hauskaa syntyi.

[Kibaya]

Ihanan huikeata, kyllä!
It! Was! Awesome!

Stella Polaris + = tai jotain sen tyyppistä, koska sitä ei vaan pysty sanallistamaan.

Siellä on tänään toinen mahdollisuus. Jos vaan mitenkään pääsette, niin menkää ihmeessä! Teatr05:n jäsenet ovat erilaisia, mutta aivan mielettömiä tyyppejä. Osaavat nauraa itselleen!

Hieno ilta, kertakaikkiaan.
Niille, jotka ovat joskus nähneet Stellan esityksiä, niin tämä erosi niin, että he tekivät kohtauksia, eivät näytelmää. Välistä tuli biisiä ja oli joitain teemallisia asioita. Kuten kulttuuri-stereotypiat vastapuolen maasta Poro! Maatuska! Melankolia! Viina ja sauna Toisella puoliskolla he kuljettivat yhteistä tarinaa yleisön antamasta kaupungista ja tässä osassa improaminen ja näyttelijäntyö oli todella, todella hiottua ja hienoa! Aijjai! Pieniä liikkeitä, pieniä ilmeitä, ylipäätään pientä ja tarkkaa, mikä oli aivan järjettömän hauskaa. Kuuntelun juhlaa!
Kaiken kruunasi biisi, joka räjäytti potin ja oli yhtä juhlaa!

Stella Polaris

[Pascal Lemoix]

Täällä Pohjantähden alla 2011 Kansallisteatterissa

Paljon herätti ajatuksia tämä uudenaikaisia teatterikeinoja ja klassista tekstiä yhdistävä teos. Vanha Jussi seuraa näytelmän mukana ja kommentoi aina välillä. Näytelmä on monella tavalla "Making of Pohjantähti", jossa pääosissa ovat metatasolla mies- ja naisohjaaja (Kristo Salminen ja Elina Knihtilä), jotka kinaavat siitä, miten Pohjantähti pitäisi tehdä.

Aleksin rooli nostetaan esiin, miksi hänet aina unohdetaan ohjauksissa? Esitellään nerokas ajatus nykymiehen rooleista, joissa pitäisi olla samaan aikaan Aku (vilkkusilmä, leikkisä), Aleksi (herkkä, pehmeä, tunteva) ja Akseli (superkova suorittaja, tekijä, tinkimätön). Hahmot kommentoivat hahmojaan, miksi tämä esitetään näin, miksei mulla ole enempää repliikkejä.

Nykyaikaan vedetään muun muassa siten, että raivo näkyy liikenteessä, jossa kohtaavat 12-tuntista päivää tekevä bisnesmies ja 14-tuntista päivää tekevä kätilö. Molemmat näkevät vain oman työnsä arvon, eivät pidä toista minkäänarvoisena. Ainoastaan haittana itselle.

Nykyajan koulu saa melkoista kritiikkiä, kun ei ne kalapuikot riitä, jos osa menee lattialle. Ja muutenkin tilankäyttö vastaa sitä, että 10 snagariasiakasta tungetaan snagariin ja myyjä päälle. Maailman parasta koulutusta?

Tämä ja paljon muuta Ajatuksia herättävä.

Näyttelijöistä parhaat mielestäni Petri Manninen, Katriina Kaitue ja Kristo Salminen. Jouko "Salin" Keskisen mukanaolo tuli itselleni yllätyksenä

Näin jälkikäteen huomaan, että koreografian on tehnyt Eeva "Ihmisen asussa" Muilu. Sanotaan, että ymmärrän sen... nyt. Jotain sen suuntaista käväisi mielessä, mutta en ajatellut sitä niin loppuun.

Annan Kiban kehua Elina Knihtilän.

Esitys alkoi kappaleella "Kun Suomi putos puusta" ja Akselin ja Elinan häävalssina toimi Elokuun häävalssi. Alanko 2 - Alatalo ja Jussi Hakulinen 0.

[nuu]

Jos vaan saa mitenkään lipun niin kannattaa käydä Ryhmäteatterissa katsomassa Eduskunta, se oli erinomainen ja vaikka itse seuraankin politiikkaa päivittäin avasi se erittäin hyvin monia asioita ja erinäisiä sidoksia politiikan taustalla.

Vaaleja nähden se pitää sisällään myös erittäin tuoretta informaatiota, itseasiassa siihen taidetaan viikottain lisätä aina jotain uutta.

Check it out now!
http://ryhmateatterifi.adv2.nebula.fi/i ... duskunta-2

[Kibaya]

Täällä Pohjantähden alla 2011 Kansallisteatterissa

Annan Kiban kehua Elina Knihtilän.

Kiitos

NoettäHUHHUH! Pohjantähti oli kyllä mielenkiintoinen alusta loppuun. Siinä haastettiin katsoja olemaan kokoajan hereillä ja pohtimaan asioita. Juuri näiden oivien vertauskuvien ja metaforien kautta. Mikä tehtiin hyvin selkeäksi alussa jo, että niitä sitten tulee olemaan - ja paljon.

Ehkä kuitenkin täytyy sanoa, että pitäisi nähdä uudestaan ja olla lehtiön kanssa valmiina kirjoittamaan kaikki ylös. Niin monet yksityiskohdat, faktat ja yhteiskunnalliset puheenaiheet tuli esille, että ehkä niitä oli jopa liikaa. 70-luvun unelma ja toive siitä, miten jokaisella tulisi olla oikeus onnellisuuteen oli yksi koskettavista hetkistä. Väkivallan ilmenemismuodot, jossa Katariina Kaitue loisti näyttelijänä. Ja kaikki Lavasteen ja Myllyahon väliset dialogi-pätkät ja heidän kehityksensä. Puhumattakaan Pentinkulman maanviljelijöistä, joiden läsnäolo oli itsessään jo mun mieleen niin riipaiseva, että tykkäsiin siinä kohdassa olevasta pienestä pilkkeessä silmäkulmassa.

Pilkettä silmissä oli muutenkin Juurikin Aleksin esiintuomisen yhteydessä, mutta muutenkin sitä pilkahteli siellä täällä.

Täytyy sanoa, että se Petri Manninen nyt vaan sattuu olemaan yksi tämän maan parhaimpia ja monipuolisimpia miesnäyttelijöitä. Ei suotta mies nosta palkkaa kansallisteatterista Sen rinnalla "salin"-Jouko on vain tönkkösuolattu kuivakka käppänä (okei, yhdessä kohtauksessa se oli persanan hyvä).

Ja sitten se Knihtilä
Hyvin niin Knihtilämäisesti hän toi esiin vihan ja pelon. Hän oli myös kokoajan äärimmäisen luonnollinen siinä kontrastissa mikä hänen roolissaan on. Knihtilä on myös semmoinen, jonka roolityö koskettaa - ainakin mua. Niin tässäkin. Osasin samaistua hänen kauttaan siihen tuskaan, mitä Lavaste koki. Lopussa oli vielä kohtaus "pikkulintujen ystäville", joka nostatti karvat pystyyn. Yksinkertainen, järisyttävän karu ja fyysisesti niin muuttuva, että melkein itkin.

Tykkäsin kyllä myös aika pitkälti samoista mitä Pascalkin. Ehkä vähän jäi ontoksi vanha Jussi, kun tuntui että siinä on liian nuori kaveri markkeeraamassa jotain vanhempaa kaveria, eikä ihan ollut uskottava mun silmään.
Mutta ei siellä silti yhtään heikkoa lenkkiä ollut.

Ja ainakin meissä se herätti hyvin mielenkiintoisen keskustelun

[Pascal Lemoix]

Logomon näyttelyissä tuli käytyä. Vaikuttavin teos oli selkeästi Turku palaa! -teos, joka muutamassa minuutissa tekee vaikutuksen. Se siis esittää Turun palon pienoismallilla ja videokuvalla + äänitehosteilla.

Myös videoteos tulen ja ihmisen suhteesta heti näyttelyn alussa on aika kiva. Ihminen on käytävässä, jonka kummallakin seinällä on neljä videotykin kuvaruutua. Ruutuihin ilmestyy juttuja ja katsoja saa vähän pyöriäkin, koska osa animaatioista tapahtuu samanaikaisesti.

Tuli on irti! -näyttelyn jälkeen kävin Liisa Ihmemaassa -näyttelyssä. Olihan siinä katsomista, mutta enpä nyt valtavasti kovin monesta ihastunut. Pari teosta oli yli muiden: toisessa kuvattiin random-tyyppejä, jotka ottivat erilaisia ilmeitä. Jotenkin katsoja kuvitteli, mitä seuraavaksi tapahtuisi. Pelkästään jonkun ihmisen kuvaaminen on jotenkin jo ajatuksia herättävää.

Toisessa työssä esiteltiin kuvin ihmistä alastonmallina. Ensin oli kuva hänestä vaatteet päällä, sitten alastomana, edelleen maalauksen kohteena olosta ja lopulta lopputuloksista, joista jokainen oli tietysti erilainen. Hyvin jännä.

[Suvi]

Ryhmäteatterin Don Quijote syyskuussa.

Ryhmis.

(Muoks. Uskaltaisinkohan lähteä lomalla Turkuun? )

[iisa]

Ensi viikolla Tampereella alkaa Teatterikesä. Kävin tänään ostamassa lipun Mies vailla menneisyyttä esitykseen. Pääsen vihdoinkin käymään Tampereen teatterissa! Ensi viikolla on myös Tapahtumien yö (infoa löytyy samasta sivusta). Kaaauheeeasti kaikkea ja on vaikeaa valita minne juoksee. Flamman tulishow'n aion ainakin mennä katsomaan, viime vuonna kun se jäi harmillisesti väliin.

[Kibaya]

Olin eilen teatterissa.

Nyt vähän harmittaa etten mennyt katsomaan näytöstä aiemmin.
Kivinokalla pyörii Teatteri Beowulfin Matinea rakkaille Vainajille, joka on käsittämättömän hyvää harrastajateatteria.
Heidän viimeinen näytöksensä on klo 19! Tänään! Ne ruojat, jotka ovat täällä päin, niin menkää!
Voin luvata, että paikan tunnelma on käsittämätön ja näyttelijät ihan yhtä lailla.

Itkimme, nauroimme ja liikutuimme. Näytös on todella kaunis, vaikka onkin ehdottomasti komedia.

Tiedän myös, että viimeisessä näytöksessä tapahtuu aina yllättäviä asioita

nettisivu

[Kibaya]

Helsingin Juhlaviikot lähenee

Ostin liput itselleni ja Tuusille Lasten Juhlaviikkojen tapahtumaan Mara ja Katti

Klovneja haluaisin mennä katsomaan ja ehkä vähän himottaa teatterikin.
Sitten kuitenkin tekisi myös mieli rikkoa omia rajojaan ja mennä johonkin ennenkuulumattomaan.
Taiteiden yössäkin on vaikka ja mitä.

Kulttuuri

[Pascal Lemoix]

Shakespearen Kesäyön unelma @ Sibbo National Theatre

Huikeaa oli. Vaikka sade (ensimmäinen kahteen kesään) meinasi häiritä fiilistä. Paikka oli hauskan avara ja rauhallinen, kioskimyynti talkoohenkisen leppoisaa. Tuttuja oli täältä ja muualta. Alueelle oli vähän osaamista, mutta aika yhdellä yrityksellä löytyi kuitenkin.

--

Sovitus oli hauska. Jotkut asiat hieman ihmetyttivät kuten Theseus Tarja Halosena, se kuinka paljon Demetrius saa turpaan, Muurin osa ... Oberon ja Pyramus/Aasi tekivät show'ta varastavia suorituksia, Hermia konttasi roolissaan niin antaumuksella, että melkein katsojaankin sattui , vihreä keijo kaatuili hienosti ja pääsi lopussa oikein lausumaan. Tarpeistoa hajosi ja tarpeita tehtiin

Kiitos

[marenkienkeli]

Kävin katsomassa Ronja Ryövärintyttären Suomenlinnan kesäteatterissa viimeisessä näytöksessä.

Ronja Ryövärintytär on aina ollut mulle yksi tärkeimmistä Astrid Lindgrenin kirjoista. (Tärkeämmäksi on muodostunut ainoastaan Veljeni Leijonamieli.) Lisäksi olen kerran aiemmin nähnyt Ronjan teatterissa. Silloin pikku-marenki tempautui niin voimakkaasti mahtavaan näytelmään, että vatsa tuli kipeäksi jännityksestä. Odotukset olivat siis korkealla.

Alku tuntui lähtevän pikkuisen tahmeasti liikkeelle, mutta kun vauhtiin oli päästy, näytelmä oli täyttä timanttia. Kreeta Salminen oli kuin ilmetty Ronja ja Ylermi Rajamaa suoriutui Birkin roolista erinomaisesti. Myös muut näyttelijät sopivat rooleihinsa todella hyvin. Oli ihan mieletöntä. Tällä kertaa en jännittänyt vatsaani kipeäksi, mutta tunteet olivat kyllä monesti pinnassa. Itkin muistaakseni kolme kertaa ja itku oli todella lähellä kaksi kertaa. Tykkäsin kovasti, paljon!

[Pascal Lemoix]

Jumalten tuho Kansallisoopperassa, kesto väliaikoineen vaatimaton 5 h 50 min.

Eka näytös meni osittain pilkkimisen puolelle, kun se taisi kestääkin yli kaksi tuntia eikä siinä edes hirveitä tapahtunut. Väliajalla sai kahvia ja leivoksen ja sitten heräsi koko tapahtumaan ihan toisella tavalla. Toinen ja kolmas näytös olivat jo mielenkiintoisia.

Mari Kiviniemi oli paikalla punaisessa puvussa ja onnistui olemaan aika näyttävän näköinen.

Ehkä jatkossa voisi hieman lyhyempiin oopperoihin mennä.