Migreeni kirjoitti:Lyyra kirjoitti:Migreeni kirjoitti:Varsinkaan jos on nainen.
Mikä juttu tämä nyt on?
Täysin tarpeeton yleistys:) Ja itseironinen kommentti. Mutta kyllä käsittääkseni meillä naisilla on enemmän taipumusta tähän juoruilupuoleen... Tai sitten en vaan tiedä miesten tavoista.
Tuolla aiemmin linkkaamassani artikkelissa juoruilua tutkinut Ilpo Koskinen sanoo, että tästä ei ole mitään faktaa. Molemmat, miehet ja naiset juoruavat. Se vain ymmärretään ja selitetään eri tavalla. Siis esimerkiksi näin: naiset juoruavat ja miehet vaihtavat tietoja.
Tuolla artikkelissa sanotaan myös näin: "Juoruilu on kuin kokkaaminen: sitä pidetään naisten harrastuksena, mutta ammattilaiset ovat monesti miehiä."
Mietin tässä joku päivä sellaista ilmiötä kuin itsestä juoruaminen. Onko teidän mielestä sellaista olemassa?
Nimittäin kun tapaa pitkästä aikaa tuttua, se lausuu mitä sulle, et ikinä arvaa mitä mulle ja sitten alkaa tauoton tarinointi siitä, mitä itselle on tapahtunut, kenen kanssa ja mitä sydän näistä asioista sanoo. Ihminen voi olla infoähkyssä kaikesta siitä tiedosta.
Itsestä kertominen on ihan selitettävissä oleva puheviestinnällinen ilmiö ja oleellinen osa sosiaalista kanssakäymistä, mutta joskus tuntuu, että se lipsahtaa itsestä juoruamisen puolelle.
muokkaa
Innostuin nyt enemmänkin Koskista lukemaan ja voin kertoa, että itsestä juoruamista ei ole olemassa.
Juorussa on mukana aina kolme ihmistä: juorun kertoja, sen kuulija ja kohde.