Ehkä kesän kuumuus saa kaverit kilahtamaan? Tiedä näistä.
Olen pennusta lähtien käyttänyt paljon julkisia. On meillä aina auto, vähintään yksi kappale ollut, mutta eihän sitä sopinut yötöitä tekevää äiskää aina menoillaan vaivata, eikä se olisi kyllä mihinkään heittänytkään mihin julkisilla pääsisi. Elämäni alkutaipaleen varrella en kovin hyötykäyttöön julkisia tarvinnut, koulukin oli kävelymatkan päässä. Kuitenkin junalla liikuin muihin kaupunginosiin jouhevasti, niihin joihin nyt sitten piti päästä. Ala-asteen loppupuolella muutimme ja julkisilla liikkumisesta tuli päivittäistä, en vaihtanut koulua nimittäin. Yläasteelle siirryttäessä kavereitakin alkoi olla jo ympäri maita ja mantuja, ja dösällä ja stogella (
) sitä tuli liikuttua, ytimessä tietty spårallakin. Yläaste sijaitsi ytimessä, asuin periferiassa, kuljin tätä väliä vaihtelevasti junalla tai bussilla ja ytimessä loppumatkan bussilla tai ratikalla. Lukionkin kävin "kaukana" kotoa, kuljin pääosin bussilla, koska olin laiska. Aktiivisuuden yllättäessä junalla ja kävelyä loput sitten. Elkäätte unohtako Suomenlinnan lauttaa julkisista, sitäkin olen erittäin paljon käyttänyt.
Metroa olen käyttänyt vähemmän, se on edelleen jännittävää kun juna menee maan alle ja tulee pimeää, huuu.
Edellisestä kodista oli vaihtoehtona kulkea junalla pari asemanväliä tai esim. pyöräillä. Bussia en ole käyttänyt asemalta työpaikalle tultaessa aikoihin, se ei koskaan osu oikeaan aikaan ja kävelyä tulee kymmenisen minuuttia, turha odottaa bussia. Nythän en valitettavasti pääse julkisia kulkuvälineitä työmatkallani käyttämään, byyhyy.
Kaikenlaista sitä julkisissa näkee ja kuulee. Nyrpeä meno ei juuri ihmetytä, Suomessahan sitä ollaan. Yöbusseissa meno voi olla vauhdikastakin, samoin keskustan kulkuvälineissä yleisinä remupäivinä, kuten vappuna. Edellä mainituissa en välttämättä selvinpäin lähtisi matkustamaan, huis. Jos joku sattuu minulle höpöttämään (joku ei niin denari) julkisissa, niin kyllä munsta juttukaverin saa. Yleistä keskustelua muistan junavaunussa käytäneen Lahden doping-kohun aikaan, siellä päiviteltiin kaikki yhdessä. Haisevat denarit ja sekavat narkkarit eivät viehätä muutenkaan, valitsen bussin ennen junaa jos ei ole kiire.
Uskoakseni joukkoliikenteessä työskentelevillä ihmisillä ei ole aina kivaa. Uskon myös, että niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan (ainakin joskus), ja olen saanut vähintään kohtalaista palvelua konduktööreiltä, bussikuskeilta ja muulta alalla työskentelevältä henkilökunnalta. Muistan tapauksen, kun pienenä tyttönä shaana lähti Lappeenrantaan hiihtolomaa viettämään kaverin luokse, ja lippu junaan oli ostettu paikkalippua myöten. No shaana kiireessä unohti sen oikean lipun kotiin ja otti vain paikkalipun mukaan
Konnari oli ystävällinen mutta shaanalta pääsi itku silti (olinhan silloin jo herkkä ja tunteellinen
). Maksoin muutaman roposen, mitä matkassa oli, ja konnari höpisi äiskän kanssa puhelimessa notta ostetun lipun voi palauttaa ja siitä saa hinnan takaisin jne. Kilttiä. Lähiliikenteen konnarit ovat aina olleet mulle kivoja, jopa velmuja, ja heidän kanssaan onkin mukava asioida ja vähän piruilla. Ratikkakuskit ovat jotenkin kireitä, mutta ehkä he kohtaavatkin eniten niitä asiakkaita, jotka eivät tiedä mitä ja mihin haluavat + keskustassa on aina joukko sinne kuulumattomia (ja siellä kykenemättömiä oikein ajamaan) autoilijoita, joiden autoista olisi ehkä syytäkin puhkoa rengas tai kaksi.
Bussikuskit, siinä vasta ammattikunta. Yksi äijä lauloi täyttä kurkkua eräällä sunnuntailinjalla aikoinaan
Mihin lie hävinnyt, mutta kamalaa se oli. Eniten kismittää ne bussikuskit, jotka kaahaavaat mummojen ja lastenvaunujen heittelehtiessä seinästä seinään bussin sisällä.
Kuskia moikkaan, jopa ulos autosta astuessani, Kiitti kyydistä, päivän jatkot. Kohteliasta ja ehkä auttaa kestämään sitä jotain kahelimpaa asiakasta, joka seuraavalta pysäkiltä vinkkaa kyytiin. Kerran yksi bussikuski oli ihan reikä, ei ottanut mua ja siskoa kyytiin kun meillä oli vain kahdenkympin seteli
Okei, onhan se iso raha, mutta jos kaupat on kiinni ja normi Otto-maatista ei pienempää saa, niin mitä pirua?
Mä olisin ottanut kuskina kyytiin ja sanonut, että menkööt tämän kerran, mutta jos tulee tarkastaja niin omapaha on syynne (jos ei oikeasti olisi ollut antaa rahasta takaisin), näin on kerran eräs kuski virkkonut, ja olin errrrittäin kiitollinen, muutoin olisin jäänyt rautatieasemalle yöksi, pikkutyttösenä
Kiitos sille herralle.
Lisää?