Re: Kulttuuririennot
Lähetetty: La 17 Joulu 2016 21:59
Komissario Palmun Erehdys @ Helsingin Kaupungin Teatteri.
Ohjaus: Joel Elstelä
Pääosassa: Mikko Kivinen.
Muut roolit: Iikka Forss, Risto Kaskilahti, Leena Uotila, Eero Saarinen ( ), Pekka Huotari, Vappu N..jotain..., Antti Peltola, Jari Pehkonen ja ketä niitä nyt olikaan.
Kato netistä
Alkuun on pientä sählinkiä, koska lippuvarauksissa on varattu pyörätuolipaikka, vaikka olen sanonut etten tarvitse pyörätuolipaikkaa, mutta avustajan kyllä
Mutta se selviää ja saadaan paikat ja aika pian näytös alkaa.
Kivinen on ihan mukiinmenevä Palmu. Mua välillä häiritsee ettei sen puheesta saa selvää, mutta eipä saa muutaman muunkaan puheesta.
Forss jättää varjoonsa Kaskilahden ja mietin että miksi ihmeessä Kaskilahden rooli on paikalla, vaikka hyvin tiedän että miksi. Silti tässä näytöksessä hänen motiivinsa olla missään on vähän niin ja näin. se tuntuu kuin statistilta.
Leena Uotila on huikea karikatyyrinen Amalia Rygseck, samoin kuin Eero Saarisen Butler on niin huima että rakastun vähän. En anna Vappu N...jotain...nin artikuloinnin hajanaisuuden häiritä, enkä ärsyynny Vuokko Hovatan äänentuotosta. Vähän ehkä, mutten niin paljoa että ne veisivät huomion.
Pidän näytelmän elokuvallisuudesta. Visuaalisuus ja ilmaisu on kuvakerronallista, mutta toimivaa. Samalla teatterin tekemisen kivijalka-asiat ovat vahvasti läsnä. Kontakti, rytmitys ja käsikirjoituksen toimivuus. Muutamia juttuja on mitkä jää vähän hämäämään, mutta sitten on vahvoja asioita. Kuten ohjaajan kikkailu ovissa kulkemisissa. On oltava tarkka että tajuaa mistä ovesta mentiin ja miksi. Ovet myös rytmittävät tiloista siirtymiset, joten pysyäkseen kärryillä pitää katsoa kuka menee minnekin. Se on myös hyvin paljon Elstelää, se semmoinen kikkailu. Kikkailu niin tekstissä ja lavalla. Yksinkertaisuuden haluaminen lavastuksessa ja puvustuksessa.
Minä pidin tästä näytelmäversiosta kovin.
Se oli HKT:n tuotannoksi hyvin miellyttävä, mikä ei minun ja HKT:n suhteen kanssa ole niin selvää.
Palmu on ihan viihdyttävä, mutta ehkä myös oma väsymys vaikuttaa että ei ehdi keskittyä niin kaikkiin yksityiskohtiin mitkä voisivat häiritä
Antti Peltolahan on muuten vielä TEAK:ssa, mutta tekee tosi huikean roolisuorituksen. Yksi parhaimpia, ellen sanoisi.
Ohjaus: Joel Elstelä
Pääosassa: Mikko Kivinen.
Muut roolit: Iikka Forss, Risto Kaskilahti, Leena Uotila, Eero Saarinen ( ), Pekka Huotari, Vappu N..jotain..., Antti Peltola, Jari Pehkonen ja ketä niitä nyt olikaan.
Kato netistä
Alkuun on pientä sählinkiä, koska lippuvarauksissa on varattu pyörätuolipaikka, vaikka olen sanonut etten tarvitse pyörätuolipaikkaa, mutta avustajan kyllä
Mutta se selviää ja saadaan paikat ja aika pian näytös alkaa.
Kivinen on ihan mukiinmenevä Palmu. Mua välillä häiritsee ettei sen puheesta saa selvää, mutta eipä saa muutaman muunkaan puheesta.
Forss jättää varjoonsa Kaskilahden ja mietin että miksi ihmeessä Kaskilahden rooli on paikalla, vaikka hyvin tiedän että miksi. Silti tässä näytöksessä hänen motiivinsa olla missään on vähän niin ja näin. se tuntuu kuin statistilta.
Leena Uotila on huikea karikatyyrinen Amalia Rygseck, samoin kuin Eero Saarisen Butler on niin huima että rakastun vähän. En anna Vappu N...jotain...nin artikuloinnin hajanaisuuden häiritä, enkä ärsyynny Vuokko Hovatan äänentuotosta. Vähän ehkä, mutten niin paljoa että ne veisivät huomion.
Pidän näytelmän elokuvallisuudesta. Visuaalisuus ja ilmaisu on kuvakerronallista, mutta toimivaa. Samalla teatterin tekemisen kivijalka-asiat ovat vahvasti läsnä. Kontakti, rytmitys ja käsikirjoituksen toimivuus. Muutamia juttuja on mitkä jää vähän hämäämään, mutta sitten on vahvoja asioita. Kuten ohjaajan kikkailu ovissa kulkemisissa. On oltava tarkka että tajuaa mistä ovesta mentiin ja miksi. Ovet myös rytmittävät tiloista siirtymiset, joten pysyäkseen kärryillä pitää katsoa kuka menee minnekin. Se on myös hyvin paljon Elstelää, se semmoinen kikkailu. Kikkailu niin tekstissä ja lavalla. Yksinkertaisuuden haluaminen lavastuksessa ja puvustuksessa.
Minä pidin tästä näytelmäversiosta kovin.
Se oli HKT:n tuotannoksi hyvin miellyttävä, mikä ei minun ja HKT:n suhteen kanssa ole niin selvää.
Palmu on ihan viihdyttävä, mutta ehkä myös oma väsymys vaikuttaa että ei ehdi keskittyä niin kaikkiin yksityiskohtiin mitkä voisivat häiritä
Antti Peltolahan on muuten vielä TEAK:ssa, mutta tekee tosi huikean roolisuorituksen. Yksi parhaimpia, ellen sanoisi.