Maija kirjoitti:Olen ollut Dominionin omistaja jo pidemmän aikaa, mutta olen ehkä kerran sitä pelannut enkä silloinkaan loppuun saakka. En vaan tajua sitä!
Löytyisiköhän kaveripiiristäsi joku, joka olisi pelannut sitä enemmänkin? Toivottavasti sopivat pelikaverit löytyy, jotta oppisit ymmärtämään tuota peliä. Se on loppujen lopuksi melko yksinkertainen peli, mutta vaatii toki opettelua. Tsemppiä.
päivänpolttaja kirjoitti:Ehkä ei pitäisi kirjoittaa mitään, mutta onkohan täällä ketään muuta, joka ei voi sietää lautapelejä? Itse ahdistun silmittömästi, jos iltaa tai päivää viettäessä huomaan jonkun tuovan esiin jonkin lautapelin, jota pitää ruveta pelaamaan ja pilata siten koko päivä tai ilta. En ole koskaan ymmärtänyt lautapelaamisen tarkoitusta. Jos se on sosiaalista kanssakäymistä, niin miksei voi kanssakäydä sosiaalisesti ilman sitä peliä?
Kyllä teitä varmasti muitakin on. Tunnen kyllä ihmisiä, jotka pitävät hyvin rajoittuneesta joukosta pelejä, mutta koskaan en ole tavannut ihmistä, joka ei ollenkaan sietäisi lautapelejä. Tai hän ei ainakaan ole kertonut sitä. Tältä pohjalta katsottuna ongelmasi vaikuttaa varsin kinkkiseltä. Ei kai pelata tarvitse, jos ei halua? Vai painostetaanko sinua pelaamaan?
Sosiaalinen voi toki olla ilman pelejäkin. Niin varmasti suurimmassa osassa illanvietoista on. Osa ihmisistä (minä mukaan lukien) pitää kuitenkin lautapeleistä todella paljon. Sellaisen ihmisen voi olla vaikea tajuta, ettei toinen pidä lautapeleistä ollenkaan. Toisaalta omassa kaveripiirissäni on hyvin rajoittunut porukka lautapelejä rakastavia tyyppejä. Tietyissä porukoissa ei tulisi mieleenkään kaivaa lautapelejä esiin. Kuitenkin, kun ollaan samalla porukalla pidempään, voi olla kiva tehdä muutakin kuin vain jutella. Silloin lautapelailu voi olla kiva juttu - erityisesti, jos kaikki voivat osallistua.
päivänpolttaja kirjoitti:Hahmotan myös huonosti pelilautoja, enkä kestä mitään vähänkään monimutkaisempia sääntöjä. Lautapelit ovat hirveitä ja korttipelit suurimmaksi osaksi myös. Kaikkein vastahakoisimpia ovat pelit, joissa käytetään sekä pelilautaa että kortteja. Niissä pitää hallita hirveän monta muuttujaa yhtä aikaa. Se on minulle erittäin vaikeaa.
Minulle esimerkiksi juuri tuo monen muuttujan hallitseminen yhtä aikaa on äärimmäisen palkitsevaa. Ja monimutkaisten juttujen hallitseminen ja hahmottamistaidon kehittyminen myös. Helppohan mun on rakastaa lautapelejä, kun olen alle kouluikäisestä pelannut lauta- ja korttipelejä. Tämä yhdistettynä siihen, että pidän matemaattisista jutuista, saa aikaan sen, että kinkkisetkin pelit ovat lähinnä haaste, eivät inhon kohde.
Toki henkinen kilvoittelukin on mieleeni.
(Jo ala-asteella laskin kilpaa matematiikan lisätehtäviä luokkallani olleen pojan kanssa. )---------------------
Dominionia en kaikesta hehkutuksestani huolimatta ole ostanut. Uusia pelirakkauksia on tosin tullut lisää.
Viimeaikojen uusi suosikkipeli on
Pandemia. Ajatuksena kilpailu pelilautaa vastaan kuulosti todella mielenkiintoiselta. Tuon tapaisia pelejä kun ei kovin paljon ole. Olen pelannut peliä vasta kerran, mutta voin jo nyt todeta, että mahtava peli on kyseessä! Välillä luulee saaneensa maapallolla riehuvat taudit kuriin, kunnes yhtäkkiä jossain tapahtuu odottamaton käänne taudin leviämisessä ja suunnitelmat menevätkin uusiksi. Koukuttavaa ja kivaa. Jotta kaikki voisivat nauttia pelistä, kukaan ei saa olla liian dominoiva keskustelija, sillä tiedonjakoon ja keskusteluun perustuvana pelinä kaikkien panos on otettava huomioon. Tykkään!
Olen myös ottanut uuden harppauksen lauta- ja korttipelinörtteydessä.
Olen opetellut pelaamaan MTG:tä eli
Magic the Gatheringiä.
Olen aina vastustanut ajatuksellisesti keräilykorttipelejä siksi, että ne ovat tuntuneet rahastukselta. Nyt kuitenkin täytyy todeta, että kyseessä on äärimmäisen hyvin suunniteltu ja hyvä peli. Toistaiseksi pelaan Pojan korteilla. Aluksi teimme muutaman helpon peruspakan, joilla aloitimme harjoittelun. Pikkuhiljaa pakkaa on kehitetty Pojan avustuksella toiveitteni mukaiseksi. On ollut mahtavaa nähdä, miten nopeasti olenkaan kehittynyt pelaajana. Varsin koukuttava peli on kyseessä.
Olin unohtaa
Poket battles-nimisen pelin. Mukava kaksinpeli. Itse peli ei ole kovinkaanpitkä, mutta taskukokoisesta pelimerkkiarsenaalista voi olla yllättävän aikaavievää löytää sopiva joukkio keltit vastaan roomalaiset taisteluun. Perusperiaate pelissä on helppo, mutta sääntöjen täydellinen hallinta vaatii aikaa.