forde.munfoorumi.com

Taannoin innostuin käyttämään taas rannekelloa kun glute esitteli viehättävää tiukuaan. Koska oma lahjajellonani oli vuosien saatossa alkanut tuntua hiukan pliisulta päätin hankkia uuden aikaraudan. Kellon hankintaa pohtiessa lueskelin aiheessta ja minulle avautui aivan uusi maailma kellokulttuurin muodossa. Onko foorumilla kelloihin perehtyneitä tai aihetta muuten arvostavia? Axcent Rocker kaikilla ranteessa, tai Seamaster Bond-hengessä?

Toivoisin, että ketjussa käsiteltäisiin enemmän kelloja, kuin kyseenalaistettaisiin konseptia väkevillä argumenteilla kuten "mix tuhlaa mont euroo kelloo ku voi kattoo kännyst ajan?!?!"



+10 vuotta vanha lahjaksi saatu Leijonani oli perusmallia oleva teräsrannekkeinen kvartsikoneistoinen, joka sinällään oli ihan siistissä kunnossa, mutta tylsä. Uudeksi rannevehkeeksi valikoitui hiukan merkikkäämpi Tag Heuerin Aquaracer, kun kvartsin suhteellisen edukkaasti löysin. Kyseessä on siis teräsrannekkeinen sukelluskello, joka on aika rauhallinen, eli ei ole päivämääränäytön ja liikkuvan bezelin lisäksi mitään erikoisempaa. Ulkonäkö ei ole kumminkaan niin hillitty kuin tavan pukukellolla.

Kun uusi kello killui ranteessa, pohdin mitä hittoa Leijonalle teen. Päätin napata siitä teräsrannekkeen veks' ja tilasin vasikannahkaisen rannekkeen tilalle. Muuttui ulkonäkö huomattavasti kun aiemmin teräsrannekkeeseen hukkunut kellotaulu tuli esiin ruskeasta rannekkeesta. Nyt se toimii paremmin pukukellona.

Näiden kahden rannekellon lisäksi laatikossa lojuu vedettävät Zenithin ja Leijonan taskukellot, toinen perintöä ja toinen lahja. Näiden lisäksi mulla on ollut kova kutina saada joku automaattikoneistoinen vehje, neliön mallisella kellotaululla varustettu malli jonka saisi leveämpään rannekkeeseen, venäläisvalmisteinen kello ja viimeisempänä DS Podiumin tai Carreran tyylinen chrono. En vaan ole keksinyt miten perustelisin kustannukset ja kädetkin loppuu kesken.

Noista termeistä joita tuohon kylvit en kyl ymmärrä yhtään mitään, mutta pitäähän tähänkin tulla sormensa työntämään

Minulla on jossain riparilahjaksi (muistaakseni) saatu ajannäyttäjä, ei se mikään tyylikäs ole, mutta hyvä rannekello ja palvelee tehtävässään oikein hyvin... Ainua vain että minä en tiedä missä se tällä hetkellä on Syy tähän epätietoisuuteen on yksinkertaisesti se, että siitä armeijassa hajosi rannekkeen lukko, enkä minä tähän päivään mennessä ole saanut aikaiseksi sen korjauttamista, taas yritin sitä kelloa vaihteeksi jäljittää mutta negatiivisin lopputuloksin No väliäkö tuolla, kun kyllä se jostain löytyy

Rannekellossa sinällään minua kiehtoo ajatus pykälättömästi liikkuvasta sekuntiviisarista, eli siis sekuntiviisarissa ei ole perinteisistä kelloista tuttua nytkähtävää liikettä, vaan se kiertää kellotaulun tasaisesti Tosin tämä on ilmeisesti lähinnä rolexin ominaisuuksia, joten jos en jossain vaiheessa muutu sydämettömäksi it-jupiksi, tuskin tulee tollaista olemaan.

Lähempänä tulevaa ratkaisua on lieneen liikelatautuva tahi aurinkokennot omaava "ympäristöystävällinen" laitos. Ulkonäöltään se luultavasti tulee olemaan jotain tämän, tämän ja tämän väliltä. (Toi vika ois muuten natero, mutta siitä puuttuu vielä jokin.) Eli se luultavimmin tulee olemaan sukeltajankello, joka on aikastalailla yleisväriltään musta ja sisältäen lukollisen metallirannekkeen (musta ylläripylläri) ja mahdollisesti taustavalaistun kellotaulun Pääpointti ostoksen yhteydessä tulenee kuiten olemaan se että kyseessä on minusta tyylikäs ja käteensopiva, eli tuntuu hyvältä

Muuten ajannäyttäjistä minun nörttiyttäni on viimeaikoina kiehtoneet binäärikellot ja toisaalta konseptina jossain vaiheessa esiintynyt oledein toteutettu "Star watch". Eli kyseessä on hyvin yksinkertainen "digitaalikello", jossa on oled näyttö, silloin kun kello ei ole käytössä, on kellotaulussa tähtimaisema, mutta kun tahtoo nähdä ajan, kelloa ravistetaan, jolloin tähdet järjestyvät ajannäyttäjäksi, toi nimittäin on aika kätsän näköinen vehje

[OT]Ja mitä tulee kännykässäkin on kello lausahduukseen, niinhän siinä on ja työpaikan pöydälläkin on parhaimmillaan neljä kelloa kahdella näytöllä, mutta on se rannekello kuiten aina rannekello [/OT]

En ajatellut tulla tänne ketjuun höpöttelemään, kun en kelloa omista. Yabban viestin jälkeen oli kuitenkin pakko.

Olen omistanut elämäni aikana kaksi kelloa. Ensimmäisen sain mennessäni ensimmäiselle luokalle. Rannekkeen väri oli tietysti pinkki. Seuraava kello oli sellainen sininen ja näyttäisi ehkä ihan hienolta - nuorella pojalla. Kun siitä patterit loppuivat, en ole ostanut uutta. Joskus kelloja olen katsellut, mutta mikään ei ole oikein ollut tarpeeksi hyvä. Olen selvästikin liian kranttu.

Yabba kirjoitti:Muuten ajannäyttäjistä minun nörttiyttäni on viimeaikoina kiehtoneet binäärikellot ja toisaalta konseptina jossain vaiheessa esiintynyt oledein toteutettu "Star watch". Eli kyseessä on hyvin yksinkertainen "digitaalikello", jossa on oled näyttö, silloin kun kello ei ole käytössä, on kellotaulussa tähtimaisema, mutta kun tahtoo nähdä ajan, kelloa ravistetaan, jolloin tähdet järjestyvät ajannäyttäjäksi, toi nimittäin on aika kätsän näköinen vehje

Sisäinen nörttini heräsi. Binäärikello olisi kyllä todella hauska, mutta tuo malli on aivan liian iso mun hentoiseen käteeni.

Ja sitten toi tähtikello. Voi vitsi, toi ois niin makee. *Haluaa tähtikellon*

Mulla on citizen viisarimallinen "monitoimikello" tässä on kaikki: kaksoisaika,kahdet herätykset,ajanotto,päivyri jne vm 92.YO lahja. Sit mä mukkasin rotvallin reunaan fillarilla kolmeekypää ja lasi meni kellosta rikki.

Ostin viitisen vuotta sitten titaanisen Seikon.Ei ole tämä kello kineticci, mutta onpahan kevyt ja ajan näkee heti.Pidän siitä että rannekellosta saa het selvää paljonks kello on. Lahjaksi saamani Citizenin kaltaista en kaipaa. No, nyt polttelee kellon osto, koska liikkeitä on vaimon takia tullut kierreltyä..Vaimo kun hukkasi Candinonsa. Vaimolle olen tilannut Tissot PRC100 titaani naistenkellon liikkeeseen sovitettavaksi.Itselleni haaveilin samaa kelloa miestenmaalisena ja automaattikoneistolla. Automaattikoneiston ja titaanin saaminen samoissa kuorissa ei onnistunut.Eipä ole tullutkaan kelloa ko ominaisuuksilla eteen.

Pelkään lisäksi Sveitsiläiskellojen nykyistä kokoa.Ranteeni on kapea,kookas kello saattaa painaa "nuppiluuta" ranteen lähellä.Certina automaattikellot on lähellä sydäntäni sen takia että mielestäni ne ovat laadukkaan näköisiä ja ihan kohtuuhinnoissa. Saatan kuitenkin ostaa Seikon Premier mallin kellon, Seikon kello taulun halkaisija istuu paremmin kapeaan ranteeseeni. Choronoista en piittaa, ei minulla ole ko toiminnolle käyttöä. Certinan DS Spel titaanikello kun olisi saatavana automaattisena niin se olis siinä.DS Spel vaikuttaa Certinan malliston sirommalta, tosin kuvissa harmaasävyiunen tausta näyttää vaisulta.

Tässä oma suosikki ja Yabballekin kello jossa on tasaisesti liikkuva sekuntiviisari.Hinta rassaa.
http://www.seikospringdrive.com/

Seiko sai tyrkättyä tuosta mallistosta kelloja astronauttien ranteeseen. Onkohan siksikin hinta pilvissä, USAssa toimivassa nettikaupassa eräs spring drive malli maksoi euroina 2800

sybe kirjoitti:Wanhakin oppii

Näköjään.

Tämä vanha ei pysy nuorten vauhdissa. Toisaalta kännykkäsukupolven kellottomuus tuntuu täysin mahdottomalta ajatukselta. Toisaalta sitä pakollista rannekelloa ei osaa nähdä mitenkään enempänä kuin - kellona. Siksi nuo prameat ja kalliit vimpaimet saavat jäädä kellokaupan vitriiniin. Rumat ne kelloilla koreilee. :juntti:

Ranteessani komeilee mustatauluinen perus-Citizen. Se täyttää kolme perusvaatimustani: Ensinnäkin se näyttää ajan, toiseksi se näyttää päivämäärän ja kolmanneksi se näyttää ne oikein.

Metallirannekkeet lentävät heti kellon ostopäivänä hornan tuuttiin. Sellaiset repivät hihat piloille ja ahistavat rannetta. Nahkaa sen olla pitää.

Oma tiuku on mikälie nahkarannekkeella, mutta Isännälle ajattelin hankkia jotain respektaabelia joululahjaksi. Superkornisti vielä kaiverrukset perspuolelle. Ajattelin, että tuollaisesta se varmaan ilostuisi, kun vanha on ostettu Huuto.netistä halavalla ja on jo puoliksi hylätty mappi ööhön. Silmäilen siis vinkkejä!

Fantsu,Certina DS Podium Square mallistossa on mielestäni äijämäistä kelloa,joiden takapuolellakin on riittävästi kaiverruspinta-alaa. Hinta/ laatu on mielestäni ok,safiirilasi kestää käyttöä.

http://www.certina.com/Collection/Gents ... quare.aspx

Hinnat 260-360 eur, kellokauppojen listahintatasoa voi zuumailla www.kultamerja.fi

Yabba kirjoitti:Rannekellossa sinällään minua kiehtoo ajatus pykälättömästi liikkuvasta sekuntiviisarista, eli siis sekuntiviisarissa ei ole perinteisistä kelloista tuttua nytkähtävää liikettä, vaan se kiertää kellotaulun tasaisesti Tosin tämä on ilmeisesti lähinnä rolexin ominaisuuksia, joten jos en jossain vaiheessa muutu sydämettömäksi it-jupiksi, tuskin tulee tollaista olemaan.

Sekuntiviisarin nykiminen riippuu juuri kellon koneistosta. Kvartsikoneistoisessa kellossa oleva kide sykkii, jonka perusteella sekuntiviisari nytkyttelee eteenpäin. Mekaanisessa kellossa liike taas tulee jousesta joten sekuntiviisari liikkuu tasaisesti eteen päin. Kvartsikello saa siis virtansa patterista, mekaaninen kello on vedettävä tai automaatti. Automaatti vetää itse itsensä käyttäjän käden liikkeestä. Sitten on vielä ainakin noita Seikon kineettisiä kelloja, jotka on mekaanisen ja patterikellon välimallia ottamalla energiaa liikkeestä, mutta säilömällä sen akkuun. Ja joku lataili patteria auringonvalosta myös. Eli automaatti olisi ehkä ympäristöystävällisempi kuin patterikello?

Rolexilla ei vissiin ole mallistossa juuri muita kuin mekaanisia kelloja, mutta kyllä niitä muillakin valmistajilla on, joten pääset kyllä hiukan järkevämmälläkin hinnalla sellaisen omistajaksi. Kvartsikellot pitävät paremmin aikansa, kun taas mekaaniset kellot voivat edistää/jättää päivässä useammankin sekunnin ja olla silti sertifioituja. Niissä kumminkin viehättää juuri se mekaniikka, eli pienessä tilassa ruksuttavat sadat osat.

En kai millään termeillä yrittänyt päteä. Bezel on sukelluskellon kellotaulun ulompi reunus joka kiertyy. Jos on vaikka vartin happea tankissa, niin merkkaa sen tuolla niin voi seurata koska kannattaa nousta pintaan. En tiiä mikä se on suomeksi. Chrono viittaa chronographiin joka meinaa että on kellossa on ajanotto. Tai sitten sillä voi viitata myös aiemmin mainittuun sertifiointiin.


Ja jos kellon funktio on vain ajan katsominen, niin kinder-yllätyskellollakin toki pärjää. Itsekin kurvailin joskus pari vuotta jollain tilaajalahjaksi saadulla natorannekkeisella kiinan ihmeellä ihan tyytyväisenä. Mutta jos saa itselleen lisäarvoa satsaamalla enemmän, niin ei kai se eroa muustakaan. Vai onko kaikki joilla on Hyuandai Getzin karvalakkimallia kalliimpi auto koreilijoita.


Podiumit on hienoja. Certina on myös Swiss made, joka on jonkinlainen laadunmittari kelloasioissa. Sellainen lahjaksi.

sybe kirjoitti:Tässä oma suosikki ja Yabballekin kello jossa on tasaisesti liikkuva sekuntiviisari.Hinta rassaa.
http://www.seikospringdrive.com/

Seiko sai tyrkättyä tuosta mallistosta kelloja astronauttien ranteeseen. Onkohan siksikin hinta pilvissä, USAssa toimivassa nettikaupassa eräs spring drive malli maksoi euroina 2800

Toi on kyllä aikasta nätti vehje ja näemmä sen arvoinenkin

Ja Galille kiitoksia sivistämisestä, ja en mie tarkoittanu että prassailla, lähinnä vain sitä että itse olen aikasta käsi noiden termien kanssa, kun ei ne niin kiinnosta (tosin en mie kyllä koskaan ole ajatellukkaan että sielä olisi taustalla oma terminologiansaki ). Mut jooh, tuollainen mekaaninen kello olisi kyllä ihan kätsä tuolla automaatiolla...

Jooooo-o, hyvännäköisiä kelloja! Pitänee tyhjentää säästöpossu... Käyn vielä jossain vaiheessa kaupassa zoomailemassa erilaisia malleja.

Itsekin olen tässä viime aikoina miettinyt kelloarsenaalini päivittämistä ajankohtaisempaan ja monipuolisempaan suuntaan. Nyt ranteessa mötköttää Orientin aurinkovoimalla toimiva peruskello, joka on palvellut uskollisesti ja luotettavasti jo kohta kokonaisen vuosikymmenen. Vaikka en mitään kellofetissiä tunnustakaan omaavani, niin ko. ajannäyttäjän arkisuus on saanut minutkin harkitsemaan kello-ostoksille siirtymistä.

Mekaanisten- ja kvartsikellojen tai eri merkkien välille en pistä suurtakaan painoarvoa, sillä suuri osa tunnetuista mekaanisista kelloista tulee olemaan jo hintansakin puolesta tämän kuluttajan kipurajan ulkopuolella. Paljon enemmän huomiota olenkin uutta kelloa etsiskellessäni kiinnittänyt mielenkiintoiseen designiin, siedettävään hintaan ja tietenkin kellon laatuun. Suurimmat kiksit olen etsintäprosessin aikana saanut hieman massasta poikkeavista sukeltajakellomalleista, joita sitten on niin tuhannen erilaisia. Ball ja U-Boat ovat ainakin tässä taloudellisessa tilanteessa poissa vaihtoehdoista, joten olen yrittänyt katsella hieman vastaavia malleja muilta, ei niin luksusvalmistajilta.

Etsintä jatkuu edelleen ja valinta on yhä vaikeampaa.

marenkienkeli kirjoitti:Ensimmäisen sain mennessäni ensimmäiselle luokalle. Rannekkeen väri oli tietysti pinkki.

Aika tehokkaasti olen näemmä minäkin tippunut nykytouhusta. Viimeksi olen rannekelloa käyttänyt peruskoulussa. Ensimmäinen kelloni oli tosiaan pinkki Leijona. Sitten kun se hukkui tai hajosi, en nyt muista tarkkaan kummin kävi, niin hankittiin tilalle uusi pinkki. Jossain vaiheessa sitten kasvoin tästä kellotouhusta ohi.

Rippilahjaksi sain metallirannekkeisen Leijonan, jota en häpeäkseni ole käyttänyt ikinä. Siellä se majailee laatikossaan edelleen. Onhan se ehdottomasti liian pramea arkikäyttöön, toisaalta siinä on edelleen aivan liian suuri ranneke enkä ole saanut vietyä sitä pienennettäväksi. Mutta nyt kun tuli noista rannekkeiden vaihdoista puhetta, niin ehkäpä siihen tilalle kannattaisi vaihtaa nahkainen remmi!

Minun makuun nykykellot ovat usein turhan modernin näköisiä. Mummullani on vedettävä rannekello, jota olen aina ihaillut. Eikai sen käynti montaa päivää kestä, mutta hänen tapauksessaan ei ole tarpeenkaan, kun kelloa tarvitaan suunnilleen kerran viikossa kauppareissulla. Tietysti nuo nykyaikaisetkin ympäristöystävälliset kellot kiehtovat, vaikka eipähän se kellon patterinkulutus mitään suurta ole, kun tuosta rippilahjakellostanikin taisi käynti loppua vasta kaksi vuotta sitten.

Perinteitä kunnioittavana ihmisenä minua viehättävät tietysti myös vanhat kunnon taskunauriit.

ToyWiz kirjoitti:Suurimmat kiksit olen etsintäprosessin aikana saanut hieman massasta poikkeavista sukeltajakellomalleista, joita sitten on niin tuhannen erilaisia. Ball ja U-Boat ovat ainakin tässä taloudellisessa tilanteessa poissa vaihtoehdoista, joten olen yrittänyt katsella hieman vastaavia malleja muilta, ei niin luksusvalmistajilta.

Oletko katsonut http://www.wanhatwarikset.com ? Suomalainen kauppa, joka tuo hiukan erikoisempia merkkejä. Sielläkin on aika jykevää designiä saatavilla.

Isän Seiko kinetic, siitä hyytyi akku jonne se heiluri energiaa lataa.Ei ollu halpa homma uusia akkua ja tulipa mieleen että paristoja olisi ostanut jo tuolla rahalla paljon. 7v kineticin akku kesti.Mites citizen, kai ecodrivessäkin akku on joka joskus pitää uusia?

Galileo kirjoitti:Oletko katsonut http://www.wanhatwarikset.com ? Suomalainen kauppa, joka tuo hiukan erikoisempia merkkejä. Sielläkin on aika jykevää designiä saatavilla.

Ww on tuttu, kuten on myös kuvan Tauchmeister. Merkki nyt on tuommoinen "valesaksalainen", mutta käyttäjäkokemuksien perusteella kumminkin suhteellisen kestävä, laadukas, eikä mitenkään ylihinnoiteltu. Yhtenä vaihtoehtona tuo on pyörinyt jo pidemmän aikaa.

En ole mikään hifistelijä tällä alalla, mutta arvostan rannekelloja ja niiden käyttäjiä. Kello kertoo todella paljon kantajastaan, ja huolellisesti valittu ja omaan makuun sopiva kellon täytyy siis olla.

Ensimmäisen merkittävän kelloni sain joskus ala-asteen puolivälissä. Se oli miesten rannekello, mistä lie äiti kaivanut. En muista merkkiä, mutta sellainen titaaninvärinen ranneke ja suuri kellotaulu siinä oli. Merkittävä se lienee oli siksi, että häpesin sitä suuresti sen ollessa miesten, ja kerran unohdettuani sen vieraan koulun jumppatiloihin jouduin itse soittamaan kyseisen koulun vahtimestarille ja kyselemään miesten kelloa, ajatella kuinka noloa pikkutytölle. Ymmärrän tuolloisen ahdingon, mutta nykyään voisin varmasti kyseistä ajannäyttäjää käyttää, mikäli se minulla vielä tallessa olisi.

Yhdentekeviä kelloja on ollut elämän varrella paljon, johonkin ne ovat jääneet lipastojen ja hyllyjen lokerikkoihin pölyttymään elottomina. Oikeastaan vasta muutama vuosi sitten, alan liikkeessä vieraillessani haksahdin kelloihin. En nosta niin kovin korkealle jalustalle merkkejä, vaan enemmänkin sitä tyyliä ja rakkautta ensisilmäyksellä, jolla kantaja tiukunsa valitsee. Itse pidän leveistä rannekkeista, suosin nahkaa ja analogisia näyttimiä. Viimeisin kello-ostokseni on nimenomaan miesten mallistosta, kauniit korumaiset naisten hapattimet eivät ole ainakaan nykyisin minun makuuni eivätkä siis oikein istuisi muun tyylini kanssa.

Arkena vasemmassa ranteessani käy tätä nykyä sykemittari, koska mittari käy urheilullisesta kellosta, ei ole pahan näköinen ollenkaan, kertoo päiväyksenkin ja koristeena on taulussa jonkinlainen tribaalikin. Töissä en pärjäisi ilman rannekelloa, en osaa tarkistella aikaa enää tietokoneen näytöltä tahi kännykästä. Virka-ajan ulkopuolella valitsen ranteeseeni jonkin muun, tyyliltään täysin erilaisen mutta edelleen minun tyyliini istuvan kellon. Rannekello on kuitenkin minun käsitykseni mukaan ajannäyttäjän roolinsa lisäksi koru.

Lisäisin, että kello voi olla koru, mutta ei aina ole. Esim. mun kello on valittu ajannäyttäjäksi (ammatissa käytännössä pakko olla kello), se on yleisilmeeltään tyly, ja käytän sitä yleensä vain töissä. Vapaalla katson ajan kännykästä. Olen kuitenkin harkinnut, että hankkisin jossain vaiheessa lisäksi nätimmän kellon, jota voisi käyttää paremmissakin tilaisuuksissa. Sitten minulla olisi jo peräti kaksi kelloa.

Kanssanisäkäs on ammatiltaan kelloseppä, joten sitä kautta on tullut vähän tutustuttua alaan. Ei hänkään tosin tällä hetkellä sitä tee työkseen, mutta kaikenlaista on tullut opittua sitä kautta kuitenkin. Ennen en tiennyt mm. sitä, että kelloseppäkoulun luokissa säikyttely on kielletty. Jos joku tyyliin hengittää väärään suuntaan, voi mennä viikkojen työ pilalle .

Huvittavinta tässä ehkä on, että itse en ole kovin suuri kellojen ystävä. Tai siis...arvostan kyllä niitä sinällään, mutta itse en ole koskaan tykännyt pitää esim. rannekelloa. Se tuntuu jotenkin kahlitsevalta!Hippi minussa sanoo: ei rannekelloille. Toisaalta taas, jos löytäisin hienon kellon, joka sopisi täydellisesti minulle, voisin olla valmis maksamaan siitä enemmänkin. Vielä sellaista ei ole tullut vastaan.

Galileo kirjoitti: Sielläkin on aika jykevää designiä saatavilla.

Tämä on kyllä aika hemmetin hieno!

Nii joo, ei mulla oikeestaan asiaa ollut

Vaimon kellon etsintä alkaa käydä rasittavaksi.Rouvalle on nyt esitelty muutama tiuku ja mikään ei kelpaa. Ongelmana on kun se 8 v käytössä ollut Candino oli siro,titaaninen ja kaksivärinen. Kellossa oli lisukkeena "kultapinnoitetta". Kellojen mallit ovat muuttuneet kookkaammaksi ja toisaalta nykyiset korukellot ovat aivan liian koristeellisia. Vaimon kellosta "kultaus" kului lähes pois, mutta teki siitä aikoinaan hintavan.Yksikin myyjä selitti kuinka uutena juttuna joulumyyntiin tulee kultapinnattua titaani kelloa,sellaista ei ole ennen ollutkaan.Joopa joo.Oli niitä vuonna 2000, sain tilin, ostin vaimolle joululahjaksi kellon ja loppukuu syötiin hernerokkaa.
- - -
Löysin sentään tallentavan digiboksin kellon hakumatkalla.

Galileo kirjoitti:...mulla on ollut kova kutina saada joku automaattikoneistoinen vehje...

Olin kiltti koko vuoden, joten ostin itselleni lahjan.


etupuoli

Seiko 5 on firman huokeaa jokamiesmallia. 5 meinaa viittä periaatetta kellossa, eli iskunkestävyys, vesitiiviys, automaattikoneisto, päivä ja päivämäärä näyttö. Koneisto on Seikon oma ja hyväksi haukuttu. Seikon vitosia ei Suomessa myydä liikkeissä, joten Singaporen postimies polki pitkän matkan. Mallissa on alunperin teräsranneke joka ei miellyttänyt, joten Saksan postimies toi hiilikuitukuvioisen nahkaremmin jossa punainen tikkaus. Hiilikuitukuvio sopii kellon ns. racer-luukkiin ja tikkaus jatkaa kellotaulun punaista linjaa.

Kuinka pitkä on mekaanisen kellon öljynvaihtoväli ja mitä mahtaa kustantaa putsaus?

sybe kirjoitti:Kuinka pitkä on mekaanisen kellon öljynvaihtoväli ja mitä mahtaa kustantaa putsaus?

Käsittääkseni mekaaninen olisi hyvä huoltaa kevyesti (koneiston puhdistus, öljyäminen) viiden vuoden välein. Huollon tarpeen varmasti huomaa jos hiukan seuraa kellon käyntiä, eli kun vehje alkaa edistää tai jätättää normaalia vaihtelua enemmän.

Omegan esimerkkihinnastosta saanee jotain osviittaa: http://www.swatchgroup.se/Service/Files ... %20EUR.pdf
Muutaman kynpin.

marenkienkeli kirjoitti:Sisäinen nörttini heräsi. Binäärikello olisi kyllä todella hauska, mutta tuo malli on aivan liian iso mun hentoiseen käteeni.

Olen entistäkin innostuneempi binäärikellon ostamisesta. Harmi vain, että siroa binäärikelloa taida löytyä oikein mistään.

Toisaalta en ole tottunut käyttämään rannekelloa, joten seinäkello olisi parempi vaihtoehto. Haluaisin kuitenkin kellon, jossa näkyy yhdellä rivillä tunnit ja toisella minuutit. En kuitenkaan halua, että sinnä näkyy sekunteja, sillä muuten se olisi liian levoton. En myöskään halua, että siinä on ns. apunumerot vaan pelkät led-valot. Osaan ilmeisesti olla aika vaikea ihminen tietyissä asioissa, jos tiedän tarkasti, mitä haluan. Täytynee opetella ohjelmoimaan ja rakentaa kyseinen kello itse. Ei tule onnistumaan.

Miksi naisten rannekellot tuntuvat olevan suunniteltu pääsääntöisesti hennoille ja kapoisille ranteille? Koska ne ovat. Löysin eräänä päivänä aivan ihanan kellon, valkoinen leveä nahkaranneke, jonka keskiosassa aukile jossa oli rock-henkisiä ketjuja, suurehko ja selkeä, analoginen kellotaulu. Olisihan se viimoisessa hihnan reikäsessä ranteeseen mennyt, mutta olisi se aika rumalta näyttänyt. Surustuin tuona päivänä hieman ja luulla pilatut, lihaisat ranteeni kirosin.

Noin muuten, olen hukannut blingbling-kelloni, ehkä se olisi Äiskän luona jossain tallessa. Tahkolla lomaillessani ja paarissa heiluessani tämä useammin käyttämäni leveärannekkeinen rokkitiuku sai särön kellotauluunsa, mitä lienee tiskillä tapahtunut. Edellä mainituista syistä johtuen olenkin uusia kelloja katsellut, nettipuljuihin en oikein uskalla tässä(kään?) asiassa luottaa, kun lihaisat ranteeni otetaan lukuun.

Piristin elämääni uudella sinisellä nahkarannekkeella Aquaraceriin:



Rannekkeeseen halusin perhossoljen. Kiva tekniikka.



Aquaracerin vakiranneke on terästä, joka on aika levoton satunnaisesti puvun kanssa.