Olen jouluihminen.
Joulun jälkeen odotan kesälomaa ja seuraavaa joulua, ja kesäloman jälkeen vielä enemmän joulua.
Joulun juttu on se tunnelma, mikä kotona vallitsee. Ennen joulua tulee siivottua ja järjestettyä sisustusta äärettömän innokkaasti, onhan aattona oltava kaikki tiptop, vaikka lahjojen jaon jälkeen palataan arkeen
. Ruoka on jouluna aivan parasta ja sitä tehdäänkin lähes yötäpäivää ennen aattoa, sillä lähisukua on jo sen verran että syöjiä riittää. Perinteenä on siis ollut viettää joulu meillä kotona. Kuusi haetaan metsästä ja joskus ostetaan siskon perheen kanssa kokonainen possu, joka sitten jaetaan noin muutama viikkoa ennen aattoa. Nyt muutaman joulun olemme tyytyneet kaupan isoimpaan kinkkuun mitä löytyy.
Hyviä lahjoja on hauska keksiä. Mitään turhanpäivästä krääsää ei suositella. Tänä jouluna päätettiin, että aikuiset eivät osta toisilleen mitään, keskitytään vain lapsiin. Minut laskettiin lapseksi, koska olen opiskelija.
Kaikki ovat siis tyytyväisiä. Lapsia hämätään sillä, että kaikki aikuiset ostavat itselleen lahjaksi juuri sitä mitä haluavat ja pistävät pakettiin. Muuten kakarat ihmettelevät, että onpas kaikki aikuiset olleet tuhmia kun ovat ilman lahjoja. Katsotaan kuinka homma toimii.
Joulupukkia ei ole ollut joka vuosi, riippuen lapsien määrästä ja että onko kukaan jaksanut hankkia sellaista. Eräänä jouluna keksittiin ovela tempaus. Olimme sopineet erään tuttumme kanssa, että hän soittaa meille kotipuhelimeen tasan kello 18.00 ja leikkii pukkia. No ilta koitti ja oltiin kaikki istumassa olohuoneessa aterian jälkeen. Puhelin sitten pirahti ja vastasin ja olin että herranjumala se on pukki! Kakarat puhelimeen! Muksut tulivat hyvin epäluuloisesti. Ensin puhelimessa oli vanhin lapsista. Kuunneltuaan pukin hölinöitä hetken, hän alkoi vilkuilla epäillen olohuoneen suuntaan. Mutta kun kaikki miehet olivat paikoillaan eikä ketään puuttunut tai puhunut salamyhkäisesti puhelimessa, iski likalle paniikki ja leuka loksahti auki. No pukki kertoi lapsille, että porot olivat pelästyneet meidän hurjaa hirvikoiraa. Porot vauhkoontuivat eivätkä suostuneet tulemaan pihalle. Pukki sitten pisti tontut asialle, ja tontut ovatkin vieneet lahjat ulos puuliiteriin, että menkääs lapset hakemaan ne sieltä. No vauhdilla vaatteet päälle ja ulos.
Kun muut olivat olleet syömässä olin itse livahtanut liiteriin, pistänyt lyhtyihin kynttilöitä ja koonnut lahjat halkopinojen päälle. Laitoin oven kiinni ja oven väliin tonttulakin. Sytytin oven eteen vielä jätkänkynttilän, että kaikkia varmasti ymmärtävät juonen.
Ai että muksut olivat innoissaan! Meni lähes täydestä. XD
Perinteisesti aatto menee näin: aamulla iskä tuo kuusen sisään ja minä herätyäni koristelen sen. Talo on vielä kaaoksessa kun täytyy vielä silittää pöytäliinoja ja ruuanlaitto on keksen ja mitä kaikkea. Korsitellessa katson yleensä samalla Joulupukin kuumaa linjaa. Lapset ovat huvittavia. Aamulla meillä lappaa vieraita, jotka eivät jää illaksi vaan kuljettavat omia lahjojaan talosta toiseen ja toivottavat hyvää joulua. Puolenpäivän aikaan syödään yleensä puuro, että jaksetaan odottaa sitä kunnon ateriaa illalla. Yhden kahden aikaan on joulusaunan vuoro, että ollaan puhtaita ja raikkaita sitten illalla. Saunan lauteiden alla on usein havuja, että saunassa tuoksuu hyvältä. Saunan jälkeen hylätään yöpaita ja laitetaan siistit tamineet päälle. On vielä pari tuntia ateriaan, jonka aikana sytyttelen pihan täyteen kynttilöitä kuten myös sisälläkin. Vieraat saaapuvat pikku hiljaa. Saunan jälkeen on yleensä aivan mahtava tunnelma. Rento olo ja kaikki on valmista. On hetki aikaa istua ja nauttia kynttilöistä ja hyvästä olosta.
Kun vieraat ovat tulleet, siirrytään pöytään. Syötyämme kokoonnumme olohuoneeseen odottamaan sitä h-hetkeä. Kuuden aikoihin tulee pukki tai avataan lahjat. Jos ei pukki tule on lahjat siis koottu kuusen alle sitä mukaan, kun niitä on tullut.
Lahjojen avaamisen jälkeen on vuorossa joulukahvit, jonka jälkeen lähdemme hautausmaalle morjestamaan sukulaisia. Mielestäni hautuumaalla on aivan ihana tunnelma, kun on jo pimeä ja on älyttömästi kynttilöitä.
Hautausmaalta saapuessamme kotiudumme lahajpapereiden ja muiden sotkujen sekaan, otamme ehkä lisää ruokaa ja syömme sulkaata, katsotaan telkkarista jokin leffa ja ihmetellään lahoja. Jotkut vieraista jäävät vielä yöksi, ja aamulla on vuorossa taas kunnon kahvit, perinteinen kinkunsulatuslenkki näin naisten kesken ja lisää ruokaa.
En tykkää käydä kaupassa tai kaupungissa joulunaikaan. Kaupat ovat niin pullollaan typerää jouluroinaa että luulisi ettei sitä kestä kukaan ja tuntuu että joululaulut soivat ihan väärissä paikoissa väärään aikaan. PAh jouluhöpsötysroinalle.
Mutta joulu on maailman parasta aikaa.
Se on ehdottomasti perhejuhla.