Esiintyminen ja jännittäminen

Yleinen jutustelu tänne. Korvaa myös entisen kysyttävää -osion.

Esiintyminen ja jännittäminen

ViestiKirjoittaja Maija » Ke 17 Joulu 2008 17:42

Puheviestinnän kurssin innoittamana olen alkanut pohtia kaikkia erilaisia esiintymiseen liittyviä seikkoja. Millainen puhuja olen? Miten jännitys ilmenee vai ilmeneekö se lainkaan? Millainen on hyvä puhuja ja miten voin sellaiseksi tulla? Näitä kysymyksiä olen pyöritellyt viime aikoina päässäni.

En pidä itseäni mitenkään hirveänä jännittäjänä. En menetä yöuniani, vaikka tietäisin pääseväni/joutuvani esiintymään. Ennen esiintymistä olen yleensä hyvinkin rauhallinen, mutta jännitys saattaakin tulla vasta kesken esityksen. Loppua kohti kuitenkin rentoudun jälleen.
Normaalisti jännitykseni ilmenee hyvin pinnallisena hengityksenä, jolloin voin joutua kesken puheen vetämään ihan kunnolla happea pystyäkseni puhumaan. Tällöin myös jännitys kuuluu äänestäni, tai siltä ainakin minusta tuntuu.

Esiintymiskielenä itselleni helpoin on luonnollisesti suomi. Vieraalla kielellä esiintymistä jännitän huomattavasti enemmän ja tällöin tuntuu, että lausumiseni muuttuu uskomattoman kömpelöksi. Suomen kielellä esiintyessä myös turhat "mmmhhh, öööhhh, hmmm" -ääntelyt ovat harvinaisempia. :virne:

Ennen vihasin esiintymistä, mutta viime vuosina olen oppinut nauttimaan siitä. On maailman paras tunne, kun huomaa onnistuneensa tilanteessa, jota on ennalta jännittänyt. Juuri tänään tuolla puheviestinnän kurssilla pidimme puheita, jotka kuvattiin ja katsottiin sitten yhdessä nauhalta. Yllätyin, kuinka suuri ero sillä oli, miltä minusta tuntui esiintyessä ja miltä näytin. Minusta tuntui, että pieni jännitykseni näkyi aivan selvästi minusta läpi, mutta nähdessäni itse suoritukseni totesin, että olin vaikuttanut ulkoapäin aivan rennolta. :o:
Omaa ääntä oli kuitenkin aivan hirveä kuunnella nauhalta. :virne:

Kyseinen kurssi on muutenkin auttanut mua todella paljon hallitsemaan jännitystäni. Olen oppinut keskittämään jännityksen aivan toisaalle, käyttämään ääntä paremmin ja hoksaamaan oikeanlaisen hengitystekniikan. En myös enää käytä niin paljon täytesanoja kuin ennen enkä aloita enää puhettani sanalla "elikkä". :virne: Valmis en ole vieläkään, mutta on ollut hienoa huomata, kuinka paljon pienet yksityiskohdat helpottavat esiintymistä.

Miten teillä muilla? Jännitättekö? Mikä tekee esiintymisestä niin ihanaa/kamalaa?

Keskustelua pystyyn. :D
Avatar
Maija
 
Viestit: 1393
Liittynyt: Pe 25 Huhti 2008 23:29

Re: Esiintyminen ja jännittäminen

ViestiKirjoittaja LazyBastard » Ke 17 Joulu 2008 18:08

Eikös se niin ole, että keskimäärin suomalainen pelkää enemmän julkista puhumista kuin kuolemaa. Hautajaisissa siis puhetta pitävä henkilö olisi keskimäärin mieluummin siellä arkussa kuin sitä puhetta pitämässä.

Itseäni esiintyminen jännittää sopivasti. Nykyisessä ammatissa ja aikaisemminkin olen esiintymään usein joutunut. Kyllä se silti yleensä vähän jännittää, ja oikeastaan hyvä niin. Silloin siihen keskittyy enemmän kuin jos ei jännittäisi lainkaan. Eri asia on sitten jos hyytyy kokonaan. Itse alan jännittäessäni puhumaan vähän liikaakin kun vähempikin riittäisi. Jostakin syystä mua jännittää enemmän pienelle yleisölle esiintyminen kuin suurelle. Ehkä sillä on jotakin tekemistä sen kanssa, että pieni yleisö on yleensä fyysisestikin lähempänä kuin suurempi.
Et in Arcadia ego.
Avatar
LazyBastard
 
Viestit: 737
Liittynyt: Su 27 Huhti 2008 12:49

Re: Esiintyminen ja jännittäminen

ViestiKirjoittaja kmaria » Ke 17 Joulu 2008 18:27

En nykyään enää jännitä esiintymistä kauhean paljon. Nuorempana kylläkin, kun olin muutenkin hieman ujo, mutta sain kuitenkin pidettyä pakolliset esitelmät yms. ilman ongelmia. Toisessa opiskelupaikassa esiintymisiä oli alusta asti sen verran paljon, että jännittäminen väheni huomattavasti. Yliopiston puheviestinnän kurssilla huomasin saman kuin Maija, kun katsoin omaa esiintymistäni nauhalta eli vaikutin paljon rennommalta kuin miltä itsestäni tuntui. Se helpotti oikeasti, kun huomasi, että kyllähän se sujuu ihan hyvin. Muutama vuosi sitten aloittamani työ vei sitten lähes kaiken lopunkin jännityksen, kun työhön kuului säännöllisin väliajoin esiintymisiä pienemmän ja isomman yleisön edessä. Kun oli pari kertaa pienesti mokannut parinsadan ihmisen edessä, ei enää haitannut, vaikka vähän takelteli sanoissaan. :p

Esiintymisissä mulla on yleensä pelkona se, että puhun liian nopeasti, koska puhun noin muutenkin varsin nopsaa vauhtia ja varsinkin, jos vähän jännittää. Esiintyessä täytyy siis oikein keskittyä puhenopeuteen, jotta ajatuksetkin pysyvät mukana, eikä tule puhuttua ihan omiaan. Sen olen oppinut, että esiintymiseen kannattaa valmistautua kunnolla, niin on itselläkin parempi olo.
kmaria
 
Viestit: 363
Liittynyt: Su 04 Touko 2008 23:44

Re: Esiintyminen ja jännittäminen

ViestiKirjoittaja Kati » Ke 17 Joulu 2008 20:04

LazyBastard kirjoitti:Jostakin syystä mua jännittää enemmän pienelle yleisölle esiintyminen kuin suurelle. Ehkä sillä on jotakin tekemistä sen kanssa, että pieni yleisö on yleensä fyysisestikin lähempänä kuin suurempi.
Tämä pitää paikkansa. Pienessä yleisössä myös näkee yksittäiset reaktiot isoa paremmin. Sieltä on helpompi poimia ne negatiiviseksi tulkitsemansa reaktiot.

Itselleni on ihan sama onko yleisö iso vai pieni, jos se on live, se jännittää. Elävän yleisön edessä esiintyminen on joka kerta aika alastonta touhua, siinä on koko olemus pelissä.
On se vastaanottimen ääressäkin oleva yleisö ihan elävää, mutta eihän se ole ollenkaan sama asia - siinähän puhutaan yksilölle.

Maija tuntuu innostuneen puheviestinnästä ihan tosissaan. Suuntana Jyväskylä?
* * * Kokonaistarve on valtava * * *
Avatar
Kati
 
Viestit: 444
Liittynyt: Pe 25 Huhti 2008 09:49

Re: Esiintyminen ja jännittäminen

ViestiKirjoittaja Maija » Ke 17 Joulu 2008 23:28

Kati kirjoitti:Maija tuntuu innostuneen puheviestinnästä ihan tosissaan. Suuntana Jyväskylä?


No eipä oikeastaan. Itse pidän itseäni huomattavasti parempana kirjoittajana kuin puhujana. Aihe on kuitenkin kiinnostava siitä syystä, että se on läsnä jokapäiväisessä elämässämme. Esiintymistilanteisiin voi päätyä aivan koska tahansa aivan missä tahansa. Uskoakseni puheviestintätaitojen kehittäminen saattaisi tuoda myös rohkeutta aivan tavallisiinkin asioihin, joita elämässä on edessä: ryhmäkeskustelut, työhaastattelut, esitelmät, puheet ja ennen kaikkea hyvän ensivaikutelman luominen. Kaipaisin myös lisää uskallusta tilanteisiin, joissa tunnen itseni epävarmaksi. Isoin edistysaskel olisi se, että voisin joskus jännittämättä hoitaa asioitani puhelimitse. Nykyinen puhelinkammoni kuitenkin jonkin verran rajoittaa elämääni.
Itsensä kehittäminen on hyödyllistä - jopa suotavaa - ihan kaikilla osa-alueilla. Tällä hetkellä on vuorossa puheviestintä. Se kun tuntuu niin merkittävältä tulevaisuutta silmällä pitäen.

Myös minä olen huomannut, että suurelle joukolle ihmisiä on helpompi puhua kuin pienelle ryhmälle. Suurta yleisömäärää on helpompi käsitellä yhtenä isona massana, kun taas pienen porukan jokaisen jäsenen reaktiot ovat niin selvästi nähtävissä. Heidät käsittää yksilöiksi, ja tarve vakuuttaa heidät kasvaa huomattavan paljon suuremmaksi, jolloin keskittyminen olennaiseen herpaantuu herkästi. Vaikeinta esiintymisessä onkin ehkä vakuuttaa itselleen, että esiintyessä esittelee asiaa, ei itseään.
Avatar
Maija
 
Viestit: 1393
Liittynyt: Pe 25 Huhti 2008 23:29


Paluu Yleistä



Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa

cron