forde.munfoorumi.com

Estonia upposi: Nukkumassa. Muistan kun äiti tuli herättämään, että "nyt ei sitten lähdetäkkään risteilylle kun on tapahtunut suuronnettommuus". Liekö ollut puhetta ristelylle lähdöstä sitä ennen. Olin 11v ja vieläkään en erityisemmin pidä laivalla matkustamisesta, suoraan sanottuna pelkään. Pakko ottaa aina lievä känni, että kestää vaikka toisaalta onnettomuuden tapahtuessa olisi kai syytä olla mahdollisimman selvinpäin Huviristelyille en lähtisi missään nimessä.

Lady Diana kuoli: Nukkumassa. Meillä oli kavereiden kanssa ollut edellisenä iltana pyjamabileet ja aamulla katseltiin järkyttyneinä telkkaria. Olin 14v.

WTC-iskut tapahtuivat: Nukkumassa. Kämppis tuli huoneeseen kohkaamaan "Saara herää herää herää tule kattomaan!!!" ja nousin kattomaan telkkaria. En tiedä muistanko väärin mutta mulla jotenkin on semmonen mielikuva, että oisin jopa nähnyt toisen lentokoneen syöksyn suorana. Fiilis oli aika unenomainen. Sillon tiesi, että tästä nousee iso juttu. Muistan myös kun seuraavana päivänä olin pankissa asioimassa ja siellä pidettiin hiljaista hetkeä. Minä 18-vuotiaan angstissani en ois millään viittiny pitää jenkeille hiljasta hetkeä kun "tuskin nekään pitäs meille" mutta kaikesta venkoilustani huolimatta en kehdannut olla seisomatta kun kaikki muutkin seisoi. Painoa vaihdoin jalalta toiselle ja katselin taivaita kyllästyneen näkösenä suu mutrussa.

Jos on jotain muitakin isoja hetkiä niin voi laittaa. Niin ja jos joku on tarpeeks vanha (Darkkis ) niin voi laittaa sen alkuperäisen "Missä olit kun JFK ammuttiin?".

Estonia upposi: Nukkumassa olin, herättiin isän kanssa joskus seitsemän maissa katsomaan Huomenta Suomea, jossa Timo Laukkio kertoi Estonian uponneen. Muistan, että minua vähän harmitti, kun piirrettyä ei sinä aamuna tullut.

Lady Diana kuoli: Silloinkin olin nukkumassa. Heräsin itse asiassa auki olevan radion uutislähetykseen, jossa ensimmäisenä kerrottiin Walesin prinsessa Dianan kuolleen. Ensimmäiset sanani sinä aamuna olivat: "onko Walesin prinsessa Diana kuollut?" Täytyy sanoa, että tämä tapahtuma kosketti näistä kaikkein vähiten.

WTC-iskut tapahtuivat: Liikuntatunnilla pelaamassa pesäpalloa. Tulin kotiin ja televisiossa oli menossa eduskunnan istunto ja ylälaidassa luki, että kohta tulee ylimääräinen uutislähetys: kaksi lentokonetta on törmännyt pilvenpiirtäjään New Yorkissa.

Estonian aikana tehtiin kaverin kanssa kouluun jotakin esitelmää mun kirjoituskoneella. Muistan, että huumoriohjelmia (kuten Vintiöt) ei esitetty sinä iltana lainkaan.

Dianasta kuulin lähinnä koulussa. Tai en kuulemista sinänsä muista niinkään, mutta ruotsinopettaja oli ihan kyynelissä ja sekaisin.

WTC:n aikana olin kotona ja aluksi se näytti vain omituiselta onnettomuudelta. Seurasin telkkaria jo, kun tornit olivat vielä pystyssä.

--

Kauhajoen aikaan olin vielä aamulla (23. syyskuuta) kuunnellut Eleanoora Rosenholmin biisiä, jossa lauletaan: "Syyskuun 23. lisääntyivät murhat pakkasaamujen myötä / ja jäätyneet ruumiit teettivät patologisella paljon leikkuutyötä". Ajattelin vielä, että nyt tämäkin päivä on. Ja sitten vasta olikin

Estonia upposi: Ei minkäänlaista muistikuvaa.

Diana kuoli: Tästä muistan olleeni surullinen ja hämmentynyt. Eihän rinsessa voi kuolla auto-onnettomuudessa! En muista tapahtuma aikana, missä olisin ollut tai mitä tehnyt. Mediassa tästä puhuttiin ja kohistiin pitkään ja hartaasti. Harryä ja Williamia säälin kovasti. Oman äidin menettäminen on varmasti kauheaa.

WTC-iskut: Tulin koulusta kotiin ja normaaliin tapaan avasin telkkarin. Ihmettelin kun joka kanavalta tuli kuvaa savuavasta rakennuksesta. Sitten näin kuinka lentokone iskeytyi toiseen torniin. Iskä tuli kotiin ja ihmettelin ääneen, kun telkkarissa näytetään pelkkää tämmöistä. Vasta kun iskältä pääsi kauhistunut MITÄ? tajusin, että nythän on tosi kyseessä.

Mulle suuri järkytys oli kun Spede kuoli. (Elämäni suurin katastrofi. )Oltiin serkun kanssa Jyrki Awards-konsertissa makasiineilla.(Taisi olla viimeiset semmoiset.) Siellä alkoi sana kiertämään, että Spede on kuollut. Olin että äh, eihän se nyt voi olla kuollut, joku huhu vaan. Mutta oli se. Silloin pääsi itku, kun kotona asia varmistui.

Entäs tsunami 26.12. 2004? Ensin ei sen kummemmin kiinnitetty asiaan huomiota vaan vietettiin iloista joulun aikaa, kunnes alkoi selvitä tuhon todellinen laajuus. Tuntui, että kaikilla oli joku tuttu tai tutun tuttu, joka tsunamista pelastui tai sinne jäi.

Spede muuten kuoli samalla viikolla, kun WTC oli. Ja silloin myös Saku Koivulla todettiin syöpä. Ihan paska viikko, siis.

Ronald Reaganin kuollessa olin Poppimiitissä. Juuuuuso nousi tuolille tai pöydälle ja kailotti: "Ronald Reagan on kuollut!"

Michael Jacksonin kuollessa olin ilmarissa.

Pascal Lemoix kirjoitti:Spede muuten kuoli samalla viikolla, kun WTC oli,

Se taisi olla jopa sama päivä ja kellonaikakin taisi olla melkein sama.

Kauhajoen surmapäivänä mulla ei ollut luentoja, joten nukuin jonnekin puoli kahteen iltapäivällä. Sitten lähdin kaupungille ja paikallisbussissa ihmiset puhuivat jotain jostain, mutta en saanut selvää, mistä. Ostoskeskuksessa näin sitten televiotauluista uutisruudun, jossa kerrottiin tapahtuneesta. Ensimmäinen ajatus oli, että pitää varmaan ostaa luotiliivit.

Jokelan tapahtuma-aikaan olin myös bussimatkalla. Bussikuski laittoi uutisten aikana radion kaiuttimiin niin, että matkustajat kuulivat. Olin aluksi varma, että kyse on jostain ulkomailla tapahtuneesta ja myös toivoin kovasti, että näin olisi. Vähän aikaa elin myös toivossa, että koko homma olisi väärinkäsitys.

Estonia upposi: Olin 8-vuotias. PIti oikein tarkistaa uppoamispäivä wikipediasta, kun en sitä liiemmin muista. Sen muistan, että näin uutisissa oransseja pyöreitä pelastusveneitä ja niistä pelastettiin ihmisiä. Tai jotain.

Diana kuoli: Olin hänen kuollessa 11-vuotias. Piti tuokin päivämäärä tarkistaa wikipediasta. Muistan nähneeni uutisissa mustan auton, joka videoissa kaahasi johonkin ja iso joukko meni perässä. Seuraavissa kuvissa näytettiin jo ambulansseja jne. pelastustoimia. En tiedä mitä tein sinä päivänä muuten.

WTC: Taisin tulla koulusta kotiin ja telkkarista tuli subin chatti. Vilkuilin sitä tylsyyksissäni ja joku kirjoitti sinne jotain jenkkilän tapahtumista. Käänsin jenkkilän uutiskanavalle ja siellähän videota näytettiin. Näin livenä, kuinka toiseen torniin lensi kone, sekä sen miten tornit sortuivat. Aluksi en meinannut uskoa tapahtumaa todeksi tai en käsittänyt, kuinka laaja juttu siitä sitten loppujen lopuksi tuli. Olin 15-vuotias, enkä vielä ehkä ollut kiinnostunut tai en ymmärtänyt niin paljon maailman menosta.

Tuusulan tapahtumien olinpaikastani en muista, mutta Kauhajoen tapahtumien aikaan olin yliopistolla ja lounaalla ihmeteltiin koko ravintolan voimin Ylen telkkarilähetystä aiheesta.

Jackon kuoleman aikaan olin Saksassa kaverin luona ja kuultiin aamutoimien lomassa radiosta hänen kuolemastaan. Tulipa samana päivänä vielä käytyä siellä Berliinin aukiolla, jossa on se hotelli, jonka parvekkeelta Michael roikotti jotakuta vauvoistaan joskus aikoja sitten.

Oho onpas näitä.

Estoniasta en muista juuri mitään. Pimeän aamun vain ja ehkä uutiset. En kyllä tiedä miksi muistaisin jotkut aamu-tv:n uutiset, kun ei meillä ollut koskaan aamuisin telkkari päällä. Mutta ehkä sinä aamuna oli.

WTC:n muistan elävästi. Päivällä oli juuri puhuttu koulussa eduskunnasta ja semmosista jutuista, ja katoin mielenkiinnosta ( ) eduskunnan täysistuntoa, ja yläreunassa alkoi pyöriä uutinen, että pienkone on törmännyt WTC:n toiseen torniin, ja että ylimääräinen uutislähetys olisi joskus 16:20 tjsp. Siitä eteenpäin istuttiinkin telkkarin ääressä aikalailla koko ilta. Toisen törmäyksen näin livenä, kuten myös romahdukset.

Prinsessa Dianasta kuullessani istuin autossa. Oltiin menossa mummulaan. Kuuntelin korvalappustereoita, ja kuulin uutisen autoradiosta lappujen läpi. Taisin reagoidakin jotenkin, mutta en muista miten. Ihmettelin ehkä että miten se muka voi kuolla.

Michael Jacksonista kuulin vasta seuraavana aamuna. Unet olisi jääneet nukkumatta jos olisin ollut ilmarissa yön. Ilmarissa oli muistaakseni alkanut tapahtua hetki sen jälkeen kun olin mennyt nukkumaan.

Tsunamitilannetta seuratessa olin Kemijärvellä sukuloimassa, ja kyllähän sitä päättymättömältä tuntuvaa uhrilukua ihmeteltiin kovasti. Se oli hurja juttu.

Jokelasta kuullessani en muista missä olin, mutta olin kovin järkyttynyt koko päivän. Muistan toivoneeni että Pekka-Eric Auvinen olisi selvinnyt hengissä, että oltaisiin voitu kysyä miksi. Ihmiset sytyttivät kynttilöitä ikkunaan. Kauhajoesta kuulin ollessani siskon ja serkun kanssa syömässä Brisbanen kävelykadulla jossain turistiravintelissa. Ei naurattanut.

Ihme kyllä tällaiset hetket tosiaan jäävät sitten mieleen.

Estonian aikaan olin sen verran nuori, että asuin kotona ja muistaakseni isäni mainitsi asiasta kun tuli herättämään mua. En ensin kyllä oikein tajunnut että miten iso juttu oli kyseessä.

Dianan kuoleman aikaan asuin edelleen kotona ja muistan olleeni huoneessani, kun äitini tuli kertomaan Dianan kuolleen. Ihmettelin miksi äiti kertoi asiasta, koska ei meistä kumpikaan ollut kai erityisen kiinnostunut Dianasta, mutta ilmeisesti äidin mieleen oli heti jostain radiosta iskostunut, että Dianan kuolema on iso juttu.

WTC-iskujen aikaan olin juuri aloittanut opiskelut yliopistossa ja muuttanut uuteen kämppään. Olin sitten luentojen jälkeen kotona ja istuin kirjoituspöytäni ääressä tekemässä jotain ja kuuntelin RadioMafiaa (eikö siihen aikaan ollut vielä Mafia?). Muistaakseni asiasta olisi kertonut Olga K. Sen jälkeen katsoinkin sitten telkkaria.

Jokelasta kuulemista en ihme kyllä erityisesti muista, mutta todennäköisesti olen ollut kotona tekemässä gradua.
Kauhajoen aikaan olinkin sitten jo valmistumisen jälkeisissä töissä ja työaikana Ilmarissa... jossa muistaakseni joku mainitsi asiasta, jonka jälkeen iso osa päivästä menikin uutisia lukiessa.

Estoniaa en enää muista, Dianan kuoleman kylläkin. (Molempien tapahtumahetkellä oon varmastikin ollut nukkumassa.) Aamulla herätessä TV:ssä pyöri ohjelman päällä ilmoitus, että tulossa ylimääräinen uutislähetys, Diana on kuollut. Äiti oli ihan että apua. Ei se mua kovinkaan koskettanut.

WTC selvisi, kun menin kai koulun jälkeen kotiin ja avasin tv:n. Iskän kanssa ihmeteltiin hetki, että kuinka surkeita lennonjohtajia jenkeillä oikein on ennen kuin alkoi valjeta todellisuus. Loppuilta istuttiin nuokkarilla kattomassa uutisia ja päivittelemässä tapahtumaa kavereiden kanssa.

MM95:stäkään en muista enää juuri muuta kuin sen, että äiti ja iskä korkkasivat samppanjan. Kotona oltiin.

Mieleen on kyllä jäänyt se, kuinka katsottiin uutisia Myyrmannin pommi-iskusta (kotona vanhempien luona) ja se, kun Jokelasta mua infottiin tekstiviestillä "Jokelassa on ammuttu koulussa, kato hesarin nettisivut". Olin töissä silloin, olihan se järkyttävää.

Voi olla että joskus on tuntenutkin jotain surua tällaisten asioiden puolesta, mutta ovat niin kaukana omasta elämästä, ettei jaksa kauheasti järkyttyä. Nopeasti nämä tuntuu multa unohtuvan. Tsunamissakaan ei ollut ketään tuttuja. Kaverit on kyllä puhuneet, että tunsi jonkun sieltä tai tunsi jonkun joka tunsin jonkun... Yksi kaveri oli kyllä Sri Lankassa silloin, mutta ei niillä tainnut edes kengät kunnolla kastua. Itse oltiin tuolloin syömässä silloisen avoappiukon luona, olin ihan pihalla koko hommasta ja kohautin aluksi olkiani, että no just.

Estonia upposi: Aamiaisella 400:n muun kanssa Mikkelissä
Syömässä oltiin kun yhtäkkiä alkoikin kuulumaan radio ruokasalissa. Ja armeijassa se ei ole yleistä.
Sitten mentiinkin komppaniaan ja porukkaa kokoontui ainoan tv:n eteen tuijottamaan uutisia.
Saatiin jopa sen 3 tuntia uutisia seuratakin ennen palvelusta.

Lady Diana kuoli: Olikohan tuo sunnuntai päivä, ainakin sellaista muistelisin olevan.
Menin vanhempieni luo jossa sisko oli kotona oli tv:n edessä ja siitä kertoi. Totesin vain "aha eläs saatanaa."

WTC-iskut tapahtuivat: Kotona tietokoneella ilman nettiä vielä siihen aikaan... Ystävältä tuli sitten tekstiviesti noin 17.30, että "katso tv2:sta torni nykissä tulessa." Siinähän sitä sitten menikin nenä tv:ssä seuraavalle aamulle.

päivänpolttaja kirjoitti:

Pascal Lemoix kirjoitti:Spede muuten kuoli samalla viikolla, kun WTC oli,

Se taisi olla jopa sama päivä ja kellonaikakin taisi olla melkein sama.

Kyllä Spede kuoli pari päivää ennen WTC:tä ja osin tämän takia Speden kuolema jäi niin pienelle huomiolle.

Itse en muista oikein mitään muuta kunnolla kuin WTC:n, jolloin olin juuri tullut koulusta ja veli tuli sanomaan, että "Tules katsomaan telkkaria. Joku tollo on lentäny päin pilvenpiirtäjää Nykissä." Tämä siis vielä silloin, kun luultiin sen olevan pienkone. Menin sitten kattelemaan, mutta kyllästyin ja lähdin pois. Sitten veli tuli taas ja sanoi, että "Nyt siellä törmäs jo toinen kone ja se oli iso." Sitten töllötinkin pidemmän aikaa.

Tsernobylin aikaan olin 7-vuotias. En muista mitään. Tuskin juuri kiinnosti.

Estoniaa en muista. Isäni siitä taisi mainita. Jälkipuinnit sitten muistaa paremmin.

Dianasta tais kertoa äitini. En yhtään muista missä tilanteessa, koska ei juuri minua liikuttanut.

MM-95 katsoin kotisohvalla perheen kanssa.

Tsunamin kuulin radiosta automatkalla en muista minne, todennäköisesti siskon luokse.

Jokelan ja Kauhajoen aikoihin nukuin ja kuulin sitten herättyäni, kun avasin telkkarin.

Michael Jacksonin kuolemasta luin heti netistä ja tulin sitten muistaakseni tänne ilmariin höpisemään siitä.

Jorssi kirjoitti:

päivänpolttaja kirjoitti:

Pascal Lemoix kirjoitti:Spede muuten kuoli samalla viikolla, kun WTC oli,

Se taisi olla jopa sama päivä ja kellonaikakin taisi olla melkein sama.

Kyllä Spede kuoli pari päivää ennen WTC:tä ja osin tämän takia Speden kuolema jäi niin pienelle huomiolle.

Juu, mutta eikö kuitenkin Speden kuolema uutisoitu vasta 9.11.2001? Muistanko aivan väärin, että tuona päivänä Seitsemän uutisissa oli ensin pelkästään WTC-iskuista ja sen lisäksi ainoastaan pikku-uutinen "Pertti Pasanen kuollut."

päivänpolttaja kirjoitti:

Jorssi kirjoitti:

päivänpolttaja kirjoitti:

Pascal Lemoix kirjoitti:Spede muuten kuoli samalla viikolla, kun WTC oli,

Se taisi olla jopa sama päivä ja kellonaikakin taisi olla melkein sama.

Kyllä Spede kuoli pari päivää ennen WTC:tä ja osin tämän takia Speden kuolema jäi niin pienelle huomiolle.

Juu, mutta eikö kuitenkin Speden kuolema uutisoitu vasta 9.11.2001? Muistanko aivan väärin, että tuona päivänä Seitsemän uutisissa oli ensin pelkästään WTC-iskuista ja sen lisäksi ainoastaan pikku-uutinen "Pertti Pasanen kuollut."

En ole asiasta satavarma, mutta kyllä se taisi jo silloin 7. päivä levitä se uutinen. Varsin yleisellä paikalla kuitenkin tapahtui, joten ihme on, jos se vasta 9. päivä levisi. En kuitenkaan laita päätäni pantiksi.

Kyllä mun mielestä Speden kuolema uutisoitiin jo ennen WTC:tä. Epäilisin juuri tuota 7. päivää, edeltävää perjantaita. WTC oli tiistai. Muistan itse tämän jotenkin elävästi, koska kuten sanottu, olin niihin aikoihin aloittelemassa yliopistossa, varmaan siksi jäänyt mieleen tämä Spede-juttukin. Kuulin siitä jossain ainejärjestön järjestämissä uusien opiskelijoiden juhlissa, joissa joku mainitsi siitä (muistan jopa vielä kuka, vaikken ole nähnyt sitä ihmistä enää vuosiin). Tuskin ne bileet tiistaina olivat, vaan juuri sillä ekalla opiskeluviikolla eli 7. päivä, enkä muista että niissä bileissä olisi puhuttu WTC:stäkään.

Estonia - Nukkumassa. Olin 12. Meillä pyöri aamu-tv, mutta en koskaan jaksanut kiinnostua siitä. Tuokaan aamu ei ollut poikkeus. Vasta koulun jälkeen tajusin mitä on tapahtunut. Muistan puhuneeni äidin kanssa aiheesta pitkät pätkät ja itkeneeni katsoessani uutisia parin päivän sisällä.
En voinut katsoa kaikkia niitä dokumenttijuttuja vielä vuosienkaan päästä.

Diana - Se oli sunnuntai. Heräsin meidän isän luona uutisiin ja en voinut uskoa sitä. Tunsin suurta sympatiaa prinssejä kohtaan, enkä voinut ajatellakaan miltä tuntuisi jos oma äiti kuolisi noin. Ja sitten alkoi se järjetön ärsytys uutisoinnista ja muusta. Dianan eläessä seurasin hänen hyväntekeväisyystyötään. Seiskassa oli edellisellä viikolla ollut juttu Dianan ja Dodin jostain lomasta ja tuomittu Dianan kaikki teot ja muut. Kuoleman jälkeen oli samassa "lehdessä" kirjoitus, jossa Diana oli enkeli, pelastaja ja suuri hyväntekijä. Muistan lähettäneeni palautetta. Siinä oli kirosanoja

MM95 - Koko perheen kanssa katsomassa matsia. Meillä huudettiin - paljon. Ja seuraavana aamuna juhlittiin koulussa.

Tsunami - Tuohon aikaan istuttiin entisen "ystävän" kanssa paljon paikallisessa pizzeriassa, kun ei muutakaan paikkaa ollut. Siellä pyöri uutiset koko ajan, mutta vasta pari päivää tsunamin jälkeen tajuttiin mitä oikeasti on tapahtunut. Oltiin shokissa myös siitä, että miten vähän siitä oli puhuttu missään tiedotusvälineissä ennen sitä.

WTC-iskut - Mulla oli tapana koulutehtäviä tehdessä pitää opiskelukämpässä CNBC:tä päällä taustamölynä. Sieltä uutisoitiin aika suorasti iskusta. Ensimmäistä iskua jäin katsomaan ja ajattelin, että kyseessä on vahinko. Samoin uutisoivat myös tuolloin kanavan juontajat, mutta kun toisen koneen iskeytyminen näytettiin suorana, järkytyin. Siitä eteenpäin istuin ja tuijotin välistä suomen uutisia ja sitten taas ulkomaan kanavia. Sitten oli pakko lopettaa, lähteä ulos. Näin seuraavana yönä unta ihmisistä jotka palavat hengiltä ja ikkunoista putoilevista ihmisistä. Kieltämättä se oli aika kamalaa katsottavaa. En voinut katsoa uutisia kovinkaan paljoa siihen aikaan ilman että ahdistuin.
Meilläkin pidettiin hiljainen hetki ja muutama meistä itki.

Myyrmannin pommi-isku oli kova paikka. Olin meidän äidin luona, juuri mummin luota lähteneenä - joka kertoi lähtevänsä vielä illasta kauppaan. Mummi kävi aika usein Myyrmannissa. Puoli tuntia yritin saada mummia kiinni, joka tuntui ikuisuudelta. Ja kun sain hänet kiinni, itkin helpotuksesta. Mummi oli poikennut tavoistaan ja käynyt vain lähikaupassa, eikä ollut kuullut uutisia. Myöhemmin selvisi, että olin ainoa sukulainen, joka oli soittanut. Mummin sisko oli poistunut Myyrmannista puoli tuntia ennen räjähdystä.

Jokelan ampumiset kantautui meille töihin ennen uutisia. Ylilääkäri kertoi tapahtuneesta kansliassa ja sitten alkoi tapahtua. Muutamia potilaita kotiutettiin, että saatiin tilaa ja tarvittaviin tahoihin otettiin yhteyttä, että olisivat valmiina ottamaan meidän potilaita, jos Jokelasta olisi tullut meille uhreja. Se oli aika rankkaa, varsinkin kun uutisissa ei ollut vielä mitään tietoja. Eikä myöskään kenellekään saanut sanoa miksi meillä kävi kuhina. Paitsi niille tahoille, jotka olivat yhtälailla valmiuksissa meidän kanssa. Normityöt menivät sekaisin, ja joidenkin normiyhteistyötahojen oli vaikea käsittää sitä ennen kuin ampumisista alettiin uutisoida muualla.

Kauhajoen kuulin myös töissä.

Konginkankaan bussiturmassa kuoli työkaverin paras ystävä. Ja espanjan bussiturmissa oli yksi työkaveri, jolle ei onneksi käynyt kuinkaan. Heidän paikkansa oli ollut siinä bussissa, jossa kuoli paljon väkeä, mutta bussi oli ehtinyt täyttyä ennen heitä ja heidät sijoitettiin toiseen bussiin, jolle ei käynyt kuinkaan. Pienestä kii.

Jacksonin kuoleman paikkaa en muista. Mulla on hämärä muistikuva, että olisin ollut ilmarissa niihin aikoihin. Ainakin jotain luin sieltä. Mutta en muista tarkalleen

Oon hirmuisen huono muistamaan tällaisia, mutta yritän kuitenkin.

Estonia - Olin pieni esikoululainen. Enköhän nukkunut tuolloin autuaan tietämättömänä maailman menosta. Luulen, etten kuullut edes asiasta, vaan mahdollisten katsottujen uutistenkin aikana todennäköisesti leikin.

MM95 - Tuohon aikaan olin 7-vuotias. Kai se iso juttu oli silloin monelle, mutta pikku-marengin elämään se ei juuri vaikuttanut, vaikka isä siitä taisi puhuakin. Vasta myöhemmin aloin seurata jääkiekkoa.

Diana - En muista tätäkään. Eipä meillä kai edes puhuttu tästä kotona.

WTC-iskut - Uutisen kuullessani istuin poikkeuksellisesti nuorisotiloissa. Katsoimme tv:stä torneja ja ihmettelimme, miten joku voi vahingossa lentää päin tuollaista tornia. Hetken kuluttua selvisi, että kyseessä ei ollutkaan vahinko. Järkytti.

Myyrmannin pommi-isku - Taisin kuulla tästä radiosta - olinhan tuolloin yläastelainen, jolla oli käytännössä aina radio päällä. Järkytti, sillä käsitykseni Suomesta lintukotona muuttui.

Gösta Sundqvistin kuolema - Kuulin tästä muistaakseni radiosta - olin siis kotona. Suretti. Kaikkien aikojen suosikkimuusikkoni oli kuollut. (Hitto, siitäkin on jo melkein 7 vuotta.)

Tsunami - Olin kotona ja näin tv:stä nopeasti uutisen asiasta. Silloin kohautin olkiani ja menin huoneeseeni tekemään omia juttujani. Vasta seuraavana päivänä taisin tajuta tuhojen laajuuden ja ahdisti alussa ollut välinpitämättömyyteni. Järkyttihän tuo ja siitä puhuttiin kauan kavereiden kanssa.

Jokelan ampumiset - Taisin lukea tästä fordelta. Olin tuona syskynä aloittanut opiskelut Helsingissä. Mulla ei edes ollut käsitystä, missä Jokela on. Järkytti. Ahdisti.

Kauhajoen koulusurmat - En muista, missä tästä kuulin, mutta ahdisti kovasti. Kotikoti kun on Pohjanmaalla, joten pidin todennäköisenä, että joku kaveri voisi opiskella siellä. Kenellekään tutulleni ei kuitenkaan ollut onneksi käynyt mitään.

Estonia upposi mun synttäripäivänä. Äiti oli noussut aikaisin aamulla leipomaan jotain mun synttäreitä varten ja kuunnellut radiosta uutisia, ja kertoi mulle tapahtuneesta kun heräsin.

Dianan kuolemasta kuulin radiosta, muistan kun istuin kirjoituspöytäni ääressä ja kirjoitin päiväkirjaan, että Diana on kuollut. Ei liikuttanut mua erityisemmin, mutta tuntui tosi epätodelliselta että sellainen henkilö voi kuolla jossain onnettomuudessa.

WTC-iskujen tapahtuessa olin autokoulussa. Tulin kotiin ja kuulin radiosta että jotain terrori-iskuja on ollut, mutta en pitänyt sitä minään erityisenä jokapäiväisiä sotauutisia kummempana. Vasta seuraavana päivänä tajusin homman suuruuden, kun koulussa puhuttiin asiasta. Olimme suunnitelleet penkkariteemaksi jotain terroristijärjestön tapaista, mutta WTC-homman takia teemaa vaihdettiin.

Suomen pommijuttuja ja koulusurmia en oikein muista, jostain syystä en ole niitä kummemmin noteerannut.

Michael Jacksonin kuoleman aikaan olin ilmarissa, muistan miettineeni kuinka nopeasti nykyään tieto ja huhut kulkee netissä keskustelupalstojen ja blogien sun muiden kautta. Varmaa tietoa kuolemasta kärkyttiin ja huhuilla spekuloitiin monessa paikassa.

Joo, kyllä siitä Speden kuolemasta uutisoitiin ennen WTC:tä. Olin silloin (päivästä en ole ihan varma, joko pe tai la) entisen hellun kanssa Nivalassa ja Radiomafia kertoi meille tämän uutisen. Tässä myös MTV3:n uutinen, päivätty 8.9.2001.

Mieki koitan kaivaa muistiani

Tapahtumat:
Berliinin muurin murtuminen - Mie olin neljä vuotias, joten tämä on varmastikin enemmänkin jälkisyntyinen (myöhemmistä dokumenteista kertynyttä) muisto, mutta muistelisin hämärästi nähneeni niitä uutiskuvia kun porukka repii kiviä muurista ja juhlii. Tosin mie kyllä olen kuulemma aina ollut kiinnostunut maailman tapahtumista, uutisista ja historiasta

Neuvostoliiton romahdus - No, tämähän ei ole mikään yksi yhtenäinen tapahtuma vaan monien summa. Itse muistan joitain uutisia balttianmaiden itsenäistymisestä, mutta mieleen on erityisesti jäänyt uutiskuvat vallankaappausyrityksestä (panssarivaunuja, sotilaita ja Jeltsin) joka tehtiin (wikiwikitarkistus) elokuussa -91. Samoin mieleen on jäänyt uutiskuva juhlallisuuksista, jossa salosta laskettiin neuvostoliiton lippu ja tilalle nostettiin venäjän lippu. Tuolloin olin 6-vuotias.

Estonia - Ala-asteella olin, muistan uutiskuvat ja sen, että tuo päivä oli jotenkin synkkä (siis oli pilvessä ja satoi vettä/räntää) ja jotain puhuttiin koulussakin asiasta.

MM95 - Taitaa olla ainoat jääkiekon MM-kisat joita olen seurannut, ne vain jotenkin sattuivat sillon silmään. Ehkä se johtui siitä että ylellä tuli mainoksia (muistanko ihan väärin) kun tuli suurta urheilua. Sitten tietysti laulettiin loppukevät musiikissa ja muutenkin vähän väliä De glider iniä ja Sankareita

WTC-iskut - Mie olin kotona, istuin tietsikalla ja pelasin Age of Empires 2, kun sonera pisti minulle kännykkään tekstiviestin "Lentokone on törmännyt pilvenpiirtäjään New Yorkissa - seuraa uutisia, lähetä viesti..." (aika lähelle taisi mennä noin). Mie aattelin että tuo oli vain joku mainoskikka (tuolloin noita tuli aina välistä), joten jatkoin vielä hetken pelaamista, söin ja eksyin sitten telkkarin ääreen tekemään läksyjä. Juuri ehdin nähdä pätkän kyselytunnista, viestin ylimääräisistä uutisista ja sen, kuinka kansanedustajat alkoivat liikehtiä levottomasti ja poistua salista, sitten alkoi uutiset ja niitä olikin koko loppuilta. Näin toisen koneen osuman (niin suoraan kuin se yleltä tuli), hyppijät ja tornien romahduksen. Se ei järkyttänyt, koska sitä ei täysin tajunnut, mutta kun sen tajusi ja kun sitä ymmärsi että nyt on sitten maailma muuttunut, se oli jotain jonka varmasti muistaa aina - läksyt jäi tekemättä.

Myyrmannin pommi-isku - Taisin nähdä uutisista, järkytti ehkä vähän, mutta muuten jäi aika kylmäksi. Jälleen muistan enemmänkin jälkiseuraamukset, kun alettiin puhua netistä löytyvistä pommiohjeista ja muusta (Anarkistin keittokirja tosin on kyllä minullakin jollakin disketillä jossain). Lisäksi muistan kuinka räjähdelöydöistä uutisoitiin jonkin aikaa.

Tsunami - En muista miten kuulin, mutta veikkaan että vaimolta (silloinen tyttöystävä), tai sitten kuunneltiin radiota/katottiin tvtä. Eiku juu, oltiin tosiaan ekaa joulua miun kotikotona Ivalossa (asuttin tuolloin jo Kemissä) ja äidillä taisi olla radio päällä ja siinä sitten tuli kuunneltua kun aluksi ei ollu yhtään uhria, sitten muutama uhri ja lopulta puhuttiin jo useista tuhansista. Kyllä me siitä perhepiirissä jotan puhuttiinkin, mutta tarkemmin en muista. Paitsi sen maikkarin järjettömän "nyt ei mainoksia, katsokaa sen sijaan tätä videomateriaalia uudestaan ja uudestaan uhrien muistoksi" vedon. Se oli jotenkin ahdistavaa.

Jokelan ampumiset - Minä olin aikavarmaan koulussa, joten veikkaan että jonkun iltapäivälehden sivuilta luin. Asiasta taidettiin myös erään opettajan kanssa jutella. Ei muistaakseni kovin kovasti liikuttanut, koska olihan tämä kuitenkin vain ajan kysymys että koska.

Kauhajoen koulusurmat - Sama kuin edellisessä veikkaan tosin nyt olin työharjoittelussa koululla, tai sitten sain vaimolta tekstiviestin. Saman opettajan kanssa keskusteltiin taas (vastaava harjoittelunohjaaja), hän oli aika järkyttynyt. Saatiin itse asiassa amiksen "vitsinä" omakin uhkaus koulullemme (oli muuten rauhallinen päivä, kun suurinosa porukkaa oli kotona) ja siinä sivussa mietittiin kanssa harjoittelijoiden kanssa, miten päästäisiin helpoiten turvaan - ovi lukkoon oli lopputulos.

Kuolleet:
Diana - Enpä muista tunnetilaa, muistan kyllä sen kuinka mediaa alettiin haukkumaan, ne salaliittoteoreemat ja voimakkaan uutisoinnin... ja ne viimehetken kuvat

Michael Jackson - Yöradiota kuunneltiin vaimon kanssa, kun uutisissa kerrottiin. Olo oli aikastalailla oho ja ei voi, mutta niin vain kävi. Eniten minun kävi erästä kaveriani sääli, hän kun oli jo kovasti täpinöissä ja innoksisaan Come backistä, liput ja kaikki jo hankittuna

Tommy Taberman - tätä ei osannut odottaa. Se tuli suoraan puskasta ja lävähti silmille kun meni kauppaan. Iso uutinen lestaatiolaisista ja sitten ilmotus Tommysta, kaikki mitä saattoi tehdä oli laittaa vaimolle viesti että "Taberman on kuollut " Todella sääli.

Spede - Spede kuollut? Ei, ei se voi olla. Spedekin lähti golffaten ja ilman varoitusta. Asiasta kuulin maikkarin kymppiuutisista. "Pertti Pasanen on kuollut." Ei sitä aluksi tajunnut, vasta kun uutinen jatkui niin sen tajusi Ja ne uutiset tulivat minusta samana päivänä ku hän kuoli. Lopullisesti taisin asian kuitenkin tajuta vasta vikan Uunon lopusta, se oli hieno kunnianosoitus.

Nyt muistin yhtäkkiä, että olin Myyrmannin pommin aikana Hartwall areenalla HIHS:ssä, eli Helsinki Internation Horse Show vei huomioni. Muistan, kuinka sieltä lähtiessä, joskus myöhään illalla, kuulin joltain kaverilta, että jossain ostoskeskuksessa on räjähtäny jokin. Kukaan ei vielä siinä vaiheessa tiennyt, että se oli pommi. Ajateltiin onnettomuutta, olihan sinä samana päivänä ollut siellä joku tapahtuma ja jaettiin ilmapalloja, minkä takia puhetta taisi olla kaasupullojen räjähdyksestä tms.

Muisti on kumma juttu. Yhtäkkiä vain tuli mieleen, kun luin muiden juttuja samaisesta tapahtumasta.

[quote="Crux"]Estonia upposi: Nukkumassa kai. Aamulla sitten kuulin siitä radiosta. Vähän hirvitti, koska meillä oli tarkoitus lähteä Ruotsinristeilylle seuraavana uutenavuotena (minne sitten lähdettiinkin, ja selvittiin ihan hengissä, vaikka olikin vähän myrskynpoikasta).

Lady Diana kuoli: Tulossa justiinsa äitille kylään. Heti kun ovesta astuin sisään, äiti ryntäsi kertomaan uutista.

WTC-iskut tapahtuivat: Kotona kirjoittamassa gradua. Mulla oli samalla telkkari auki taustalla, joten kuulin heti, kun jotain rupesi tapahtumaan. Toisen koneen iskeytymisen näinkin sitten livenä. Se on kyllä yksi elämäni surrealistisimista päivistä.