forde.munfoorumi.com

Vuoden tärkein uutinen-ketjussa keskustelimme jo Yabban kanssa elämän mahdollisuudesta avaruudessa ja sen tutkimisesta. Asia on muuttumassa koko ajan ajankohtaisemmaksi uuden aurinkokuntamme ulkopuolisia planeettoja eli eksoplaneettoja etsivän teleskoopin myötä, joka on löytämässä galaksimme tähtien ympäriltä satoja planeettoja. Johdatukseksi asiaan käy Stephen Hawkingin dokumentti elämästä Maan ulkopuolella. Hawking uskoo, että maailmankaikkeus kuhisee elämää ja että osa elämästä on älyllistä. Itse olen muuttunut viime aikoina optimistisemmaksi asian suhteen ja uskon Hawkingin tavoin maailmankaikkeudessa olevan elämää vaikka millä mitalla.

Uskotko, että Maan ulkopuolella on elämää? Voisiko mielestäsi jossain tämä elämä olla älyllistä? Millaista elämä muissa tähtijärjestelmissä voisi ylipäätään olla? Luuletko elämää löytyvän avaruudesta vielä meidän elinaikanamme? Voisivatko mahdolliset avaruusolennot olla uhka ihmiskunnalle? Saa kirjoittaa epätieteellisesti tai tieteellisesti kaikkia ajatuksia aiheesta ja ehkä avaruudesta ja sen tutkimisesta yleensäkin.

päivänpolttaja kirjoitti:Johdatukseksi asiaan käy Stephen Hawkingin dokumentti elämästä Maan ulkopuolella. Hawking uskoo, että maailmankaikkeus kuhisee elämää ja että osa elämästä on älyllistä. Itse olen muuttunut viime aikoina optimistisemmaksi asian suhteen ja uskon Hawkingin tavoin maailmankaikkeudessa olevan elämää vaikka millä mitalla.

Jep, mie olen kanssa Hawkingin kanssa samoilla linjoilla, myös tuon loppuvaiheilla olevan "varoituksen" suhteen. Eli yksinkertaisesti, maailmankaikkeus on vain niin suuri paikka, että on täysin typerää ettei sielä olisi elämää muualla kuin täällä ja sitä ennemminkin on luultavasti joka kolossa. Toivottavasti joku kanava ottaisi tuon sarjan muutenkin ohjelmistoonsa.

Uskotko, että Maan ulkopuolella on elämää? Voisiko mielestäsi jossain tämä elämä olla älyllistä? Millaista elämä muissa tähtijärjestelmissä voisi ylipäätään olla? Luuletko elämää löytyvän avaruudesta vielä meidän elinaikanamme? Voisivatko mahdolliset avaruusolennot olla uhka ihmiskunnalle?

Eka on varmaan jo selkeä kyllä Toiseen kohalla on sama asia. Voiko ihmiset olla koko maailmankaikkeuden (ääretön tai ainakin tarpeeksi lähellä) älykkäin elämänmuoto? No, miksei, mutta on se aika epätodennäköistä. Mitä sen löytymiseen tulee, eiköhän me meidän aikana jo ehitä jotain viitteitä saada, Mars lento kuitenkin toteutuneen seuraavien 30 vuoden sisällä ja jos sieltä bakteereja löytyy...

Uhkaavuudesta, jos ne olisivat meitä jumalattomasti älykkäämpiä (käytännössä siis kykenevät avaruusmatkailuun tähtienvälisillä etäisyyksillä, joka ei meiltä varmastikkaan suju vielä sataan-pariinsataan vuoteen, jos koskaan), ollaan me natiivit niille suurinpiirtein sama asia kuin mitä eläimet ovat meille. Joten toivokaamme että ovat eläinrakkaita ja empaattisia... Tuskin.

Semmoista asiaa olen pohtinut, että saakohan tähtitieteilijät osakseen samanmoisen höykytyksen ja aikavarkauden tietyn uskontokunnan edustajilta kuin biologit saavat julkisissa seminaareissa. Vai onko fysiikka ja tähtitiede niin paljon hankalampia yrittää järkeistää ja esitää siihen vastakommentteja?

Naturessa oli muutens juttua, että alkuräjähdysteoriaa pitää vähän viilailla uusimman tutkimustiedon valossa... sen enempää en rupea referoimaan, sillä en ole ihan tukevalla maaperällä kyseisen tieteenalan kanssa.
Sama pätee maan ulkopuoliseen elämään. Turha on tältä pohjalta lähteä komppaamaan kenenkään ajatuksia. Hawkinsin tai jonkun muun. Sen verran osaan arvuutella, että melko kaukana kuitenkin ovat, jos ovat.

Pvi kirjoitti:Semmoista asiaa olen pohtinut, että saakohan tähtitieteilijät osakseen samanmoisen höykytyksen ja aikavarkauden tietyn uskontokunnan edustajilta kuin biologit saavat julkisissa seminaareissa.

Tähtitieteilijäthän ovat ainakin UFO-tutkijoiden mukaan osa salaliittoa. Tähtitietelijät tekevät kaikkensa nähdäkseen ja löytääkseen asioita taivaalla ja sitten nämä Grannin valitut näkevät kaikki kaappaukset... Joku tässä yhtälössä ei ihan toimi.

Hirveästi en jaksa uskoa, että itse olisin todistamassa sitä hetkeä, kun toinen sivilisaatio jostain löytyy/ilmoittautuu. Kosmisessa mittakaavassa kun joku menee "vähän" ohi, niin se on äkkiä 300 miljoonaa vuotta. Että olisi juuri siinä kohtaamisessa sitten vielä itse mukana, niin no joo.

Avaruuden koko on niin käsittämätön, että sitä ei tajuakaan ilman, että aivo nyrjähtää. Vaikka Galaxy Song tietysti auttaa.

Pascal Lemoix kirjoitti:

Pvi kirjoitti:Semmoista asiaa olen pohtinut, että saakohan tähtitieteilijät osakseen samanmoisen höykytyksen ja aikavarkauden tietyn uskontokunnan edustajilta kuin biologit saavat julkisissa seminaareissa.

Tähtitieteilijäthän ovat ainakin UFO-tutkijoiden mukaan osa salaliittoa. Tähtitietelijät tekevät kaikkensa nähdäkseen ja löytääkseen asioita taivaalla ja sitten nämä Grannin valitut näkevät kaikki kaappaukset... Joku tässä yhtälössä ei ihan toimi.

Totta!
Tähtitieteilijöillä on ihan oma päänvaiva foliohattuväessä.
Sabotoivatkohan he yleistä keskustelua inttämällä vastauksia pitkään listaan kysymyksiä
ja lukemalla hartaasti "omia" mielipiteitään suoraan paperista...

Vaikka elämän todennäköisyys olisi äärimmäisen pieni, maailmankaikkeus on niin valtavan suuri, ettei sitä voi olla olematta. Eri asia sitten missä ja minkälaista ja onko sivilisaatiolla mahdollisuutta elää niin pitkään, että ehtivät kehittää valtavien etäisyyksien yli kulkevia laitteita. Mikäli madonreikiä tai muita pikamatkustustapoja ei voida käyttää hyväksi, niin avaruusmatkailu pitkien etäisyyksien päähän on käytännössä merkityksetöntä.

Alle valonnopeuden vauhdeillakin kyllä päästään varsin pitkälle varsin lyhyessä ajassa, mikäli voitaisiin rakentaa alus, jolla olisi tasainen 1G:n kiihtyvyys ja joka pääsisi lähelle valonnopeutta, niin sillä voitaisiin saavuttaa kaukaiset galaksitkin vuosikymmenissä. Tällaisella aluksella voitaisiin kulkea aluksen sisäisen ajan mukaan 15 miljardin valovuoden matka noin 50 vuodessa. Ongelmana on se, että aluksen ulkopuolella olisi samaan aikaan kulunut miljoonia vuosia, joten paluuta ei olisi. Lisäksi tähteinvälinen avaruus on näennäisestä tyhjyydestään huolimatta täynnä ainetta, joka käytännössä estäisi kulkemisen noilla nopeuksilla.

Mutta eiväthän elämän mahdollisuudet rajoitu vain meidän maailmankaikkeuteemme, on hyvinkin mahdollista, että on olemassa rinnakkaisia maailmankaikkeuksia!

Scientific American: Parallel Universes

Mahdollisuudet elämän täälläkin säilymiseen ovat pienet, jos tilannetta nollataan 26miljoonan vuoden välein.
Nemesis star
Nemesis tähti

Mitä enemmän maailmankaikkeudesta lukee ja katsoo dokkareita, vahvistuu koko ajan kaksi asiaa.
a) Todennäköisesti muualtakin löytyy elämää.
b) pää leviää.

Maan läheltä löytyi mahdollisesti asuttava planeetta



Yhdysvaltalaiset tähtitieteilijät ovat löytäneet mahdollisesti elinkelpoisen planeetan verrattain läheltä Maata. Planeetta on suurin piirtein maapallon kokoinen ja se kiertää läheistä Gliese 581 -tähteä. Gliese 581g:ksi nimetty planeetta sijaitsee 20 valovuoden päässä Maasta.

Löydön tehneiden Kalifornian yliopiston ja Washingtonin Carnegie-instituutin tutkijoiden laskelmien mukaan planeetan massa on noin kolmin- tai nelinkertainen Maan massaan verrattuna.

Tämä tarkoittaa, että kivisellä planeetalla on todennäköisesti riittävä painovoima kaasukehän ylläpitämiseen. On myös mahdollista, että planeetan pinnalla on vettä, eli teoreettiset elämän ehdot ovat olemassa.

Gliese 581g löydettiin 11 vuotta kestäneessä tutkimuksessa, jossa havainnoitiin Vaa'an tähdistössä sijaitsevaa punaista kääpiötähteä Gliese 581:tä. Tiedemiehet uskovat myös, että avaruudessa saattaa olla lukuisia vastaavia planeettoja.

581g kiertää emotähtensä ympäri 37 päivässä niin sanotulla elämänvyöhykkeellä, missä pintalämpötila ei koskaan ole liian kuuma tai liian kylmä nestemäisen veden säilymisen kannalta. Planeetan toinen puoli osoittaa aina tähteen päin ja toinen on pimennossa. Keskilämpötila asettuu -12 ja -31 Celsius-asteen välille.

Gliese 581 -tähdeltä tunnetaan uusimman löydön jälkeen jo kuusi planeettaa. Aiemmin löydetyt planeetat eivät luultavasti ole elinkelpoisia.

(MTV3 - AFP)

Sinne siis. Montakohan vuotta kestää luotaimen matkustus tuonne? Nelinkertainen painovoima voisi vähän selkää vääntää, mutta eiköhän siihen seuraava sukupolvi sitten jo tottuisi.

Triple H kirjoitti:Sinne siis. Montakohan vuotta kestää luotaimen matkustus tuonne? Nelinkertainen painovoima voisi vähän selkää vääntää, mutta eiköhän siihen seuraava sukupolvi sitten jo tottuisi.

Yritin laskea, mutta en ole kovinkaan varma laskelmani oikeellisuudesta, joten en laita sitä tänne. Pahuksen kauan kuitenkin. Mielestäni järkevämpää kuin satelliitin lähettäminen olisi todella suuren ja tehokkaan avaruudessa sijaitsevan teleskoopin rakentaminen. Tekniikka tuon planeetan näkemiseen pystyvään teleskooppijärjestelmään olisi luultavasti jo melko lailla kehitettävissä, mutta rahaa tarvittaisiin kamalasti. Tekniikan kehittyessä materiaalien ja työn hinta luultavasti kuitenkin halpenee, joten ehkä muutaman kymmenen vuoden sisällä päästään jo näkemään, miltä lähimmät eksoplaneetat näyttävät.

Plääh... No painovoiman ei pitäisi olla nelinkertainen.
Koska se voidaan laskea planeetan säteen kautta.
Eli maan säde on 1 ja tuon planeetan säde on noin 1,58 kertainen.
Joten 100kg olisi 158kg.

Meniköhän tuo nyt oikein

Mutku eikö siihen vaikuta myös keskustähden ja planeetan koot ja niiden suhde toisiinsa?

@gen.fi kirjoitti:Plääh... No painovoiman ei pitäisi olla nelinkertainen.
Koska se voidaan laskea planeetan säteen kautta.
Eli maan säde on 1 ja tuon planeetan säde on noin 1,58 kertainen.
Joten 100kg olisi 158kg.

Meniköhän tuo nyt oikein

No eihän se nyt ihan tainnut mennä, mutta aika lähelle.

Eri lähteissä kerrotaan Gliese 581g:n olevan 3,1-4,3 kertaa painavampi kuin Maa ja säteeltään 1,3-2 kertainen Maahan nähden. Jos putoamiskiihtyvyyttä laskiessa käytetään noiden arvojen keskiarvoja niin ne ovat sitten 3,7x ja 1,65x.

Maan keskimääräinen säde on 6371 km ja massa 5,9736x10^24 kg. Näistä saadaan Gliese 581g:n säteeksi 10512,15 km ja massaksi 2,210232x10^25 kg.

Nämä sitten laitetaan yhtälöön g=GM/R^2. Tulokseksi tulee 13,346 m/s^2. Maan aiheuttama putoamiskiihtyvyys näillä arvoilla on 9,82 m/s^2. Näin ollen painovoima olisi vain 1,36 kertainen Maahan nähden, joten siellä kyllä sen puolesta pystyisi hyvinkin elämään.

Muoks. Jos noista arvoista otettaisiin nuo ääripäät, eli tuo planeetta olisi 4,3 kertaa painavampi ja säteeltään 1,3 kertainen Maahan nähden, niin putoamiskiihtyvyydeksi tulisi 24,99 m/s^2, joka sitten vastaakin jo yli 2,5 geetä ja olisi aikasta epämukavan oloinen jo. Arvioiden toisen ääripään toteutuessa putoamiskiihtyvyys olisi vain 7,61 m/s^2. Ei nyt lähellekään kuukävelyä menisi, mutta kyllä pituushyppytuloksiin tulisi parannuksia.

Calvin & Hobbes: Sometimes I think the surest sign that intelligent life exists elsewhere in the universe is that none of it has tried to contact us

"...And pray that there's intelligent life somewhere up in space,
'Cause there's bugger all down here on Earth. "

Galaksi osui linssiin poikkeuksellisessa kulmassa
They are coming!

Valtaoja ei usko Nasan yllättävän
En kyllä usko itsekään, että tuo tiedotustilaisuus mitään mullistavaa paljastaa. Olisihan se tietysti hienoa, kun lehdistötilaisuuteen saapastelisi sininen hahmo joka laulaa da ba dee i'm blue da ba dee.

Niin, luultavasti kyse on on ihan täältä Maa-planeelta löytyneestä ei-hiilipohjaisesta bakteeritason elämästä tai sellaisen jäänteistä, joka on kovin kiinnostavaa sekin.

Hurjaa olisi ollut, jos olisi löytynyt hiileen perustumatonta elämää. Nyt biologian oppikirjoihin tulee uusi kappale, mutta jos hiilen sijaan joku eliö rakentuisi vaikka boorista (onkohan se edes lähellä hiiltä jaksollisessa järjestelmässä...) olisi jouduttu kysymään kutsutaanko orgaanista kemiaa edelleen nimellään, vai mitä me sillä orgaanisella siinä oikein tarkoitamme.

Itse en ole boorista kuullut tuossa tarkoituksessa, mutta piitä pidetään vahvana suosikkina aineista, mihin ei hiilipohjainen elämä perustuisi