Onnistumisia - Hyvinmän!
Lähetetty: La 10 Joulu 2011 23:40Mistä tulee onnistuminen? Määrittääkö sen joku muu, vai riittääkö oma kokemus?
Onnistumisista saa voimaa jaksaa pimeämmissä hetkissä ja siinä, kun epätoivo iskee.
Mulle on ainakin tärkeä muistaa, että on olemassa niitä hetkiä kun on oikeasti onnistunutkin. Eikä vaan koko aikaa hakannut päätä seinään.
Onnistuminen itselle tärkeässä jutussa on ehkä vielä emotionaalisesti kantavampaa, jos on yhtään epäillyt itseään.
Tykkään kyllä myös siitä, että toiset onnistuu. Sitä jännittää jotain juttuja ihan hiki päässä ja sydän lyö kahtasataa ja sitten se meneekin ihan helposti ja on onnistunut
En ihmettele yhtään urheilijoiden tuuletuksia. Pari kertaa olen onnistunut niin, että itku on ollut silmässä.
Jaan tämän päivän onnistumisen.
Meillä oli kabaree ( yllättävää! jee! ) tänään, kun kahtena maanantaina jouduttiin perumaan. Käsikirjoitusvaihe etenee ja tänään työskenneltiin sen parissa. Tehtiin aika simppeliä perusharjoitetta ja alkuun kirjoitin ylös sitä mitä tapahtuu. Hetken aikaa seurailtuani niitä tilanteita antoi meidän vetäjä A. nyökkäyksen, kun meinasin tippua pöydältä missä istuttiin ollessani niin etukenossa. Hyppäsin mukaan muutamiin erinäisiin kohtauksiin ja heitin vapautuneesti sitä juttua. Toki mulla on siellä muutama hahmo olemassa, jotka tunnen tosi hyvin. Helppohan se sellaisissa hahmoissa on heilua. Mutta tein monta muutakin hahmoa. Muutenkin oltiin muutaman ryhmäläisen kanssa todella vapautuneita ja se juttu oli aivan killeriä. Siinä porukassa onnistuminen oli myöskin helppoa.
Olin itse todella tyytyväinen päivän työskentelyyn omalta ja myös muiden osalta. A:n kanssa puhuttiin niistä jutuista mitä lähetään kehittämään ja mihin suuntaan.
Onnistuminen teatterilla ei kuitenkaan ole mulle itsestäänselvyys. Ei.
Mua hirvittää tietyllä tapaa se, että kelpaako mun jutut. Ymmärtääkö ihmiset mun huumoria ja saavutetaanko siinä sellainen yleistaso, joka on joka puolella ymmärrettävää. Arvotan ihan hirveästi omien vitsieni sisältöä ja yritän tehdä niistä jotenkin enemmän hauskoja ja sorrun tosi helposti siihen, että rupean kikkailemaan. Yksinkertaisuus kuitenkin on useimmiten ollut näiden onnistumisten takana. Ei niinkään se, että lähtee kuljettamaan tarinaa johonkin toiselle tasolle.
Täytyy myös tähän lisätä vielä se, että A:n antama palaute tässä koko systeemissä on iso osa onnistumisessa kabareessa. Tehnyt tuota hommaa kuitenkin revyy- ja kabaree-piirien kerman ja huippuammattilaisten kanssa.
Vituixmänin vastakohta on ehdottomasti Hyvinmän.
Onnistumisista saa voimaa jaksaa pimeämmissä hetkissä ja siinä, kun epätoivo iskee.
Mulle on ainakin tärkeä muistaa, että on olemassa niitä hetkiä kun on oikeasti onnistunutkin. Eikä vaan koko aikaa hakannut päätä seinään.
Onnistuminen itselle tärkeässä jutussa on ehkä vielä emotionaalisesti kantavampaa, jos on yhtään epäillyt itseään.
Tykkään kyllä myös siitä, että toiset onnistuu. Sitä jännittää jotain juttuja ihan hiki päässä ja sydän lyö kahtasataa ja sitten se meneekin ihan helposti ja on onnistunut
En ihmettele yhtään urheilijoiden tuuletuksia. Pari kertaa olen onnistunut niin, että itku on ollut silmässä.
Jaan tämän päivän onnistumisen.
Meillä oli kabaree ( yllättävää! jee! ) tänään, kun kahtena maanantaina jouduttiin perumaan. Käsikirjoitusvaihe etenee ja tänään työskenneltiin sen parissa. Tehtiin aika simppeliä perusharjoitetta ja alkuun kirjoitin ylös sitä mitä tapahtuu. Hetken aikaa seurailtuani niitä tilanteita antoi meidän vetäjä A. nyökkäyksen, kun meinasin tippua pöydältä missä istuttiin ollessani niin etukenossa. Hyppäsin mukaan muutamiin erinäisiin kohtauksiin ja heitin vapautuneesti sitä juttua. Toki mulla on siellä muutama hahmo olemassa, jotka tunnen tosi hyvin. Helppohan se sellaisissa hahmoissa on heilua. Mutta tein monta muutakin hahmoa. Muutenkin oltiin muutaman ryhmäläisen kanssa todella vapautuneita ja se juttu oli aivan killeriä. Siinä porukassa onnistuminen oli myöskin helppoa.
Olin itse todella tyytyväinen päivän työskentelyyn omalta ja myös muiden osalta. A:n kanssa puhuttiin niistä jutuista mitä lähetään kehittämään ja mihin suuntaan.
Onnistuminen teatterilla ei kuitenkaan ole mulle itsestäänselvyys. Ei.
Mua hirvittää tietyllä tapaa se, että kelpaako mun jutut. Ymmärtääkö ihmiset mun huumoria ja saavutetaanko siinä sellainen yleistaso, joka on joka puolella ymmärrettävää. Arvotan ihan hirveästi omien vitsieni sisältöä ja yritän tehdä niistä jotenkin enemmän hauskoja ja sorrun tosi helposti siihen, että rupean kikkailemaan. Yksinkertaisuus kuitenkin on useimmiten ollut näiden onnistumisten takana. Ei niinkään se, että lähtee kuljettamaan tarinaa johonkin toiselle tasolle.
Täytyy myös tähän lisätä vielä se, että A:n antama palaute tässä koko systeemissä on iso osa onnistumisessa kabareessa. Tehnyt tuota hommaa kuitenkin revyy- ja kabaree-piirien kerman ja huippuammattilaisten kanssa.
Vituixmänin vastakohta on ehdottomasti Hyvinmän.
En tiedä mitä ihmettä teen iPadilla, mutta sellainen siinä taisi olla palkintona. 
Ehkä jätänkin lotot vetämään..
Ihan itte oot saanut kaiken aikaan. Parasta onnistumista tuommoinen. Jatka samaan malliin!