Oma maa mansikka? Eli ulkomailla oleskelu ja elostelu

[Outolintu]

(Elostelu vaan rimmasi kivemmin )

Asutko / oletko asunut ulkomailla? Miten päädyit muuttamaan ja miksi juuri sinne?

Miten elo poikkesi kotimaasta? Mitä asioita/tapoja toisit mukanasi Suomeen? Mitä asioita Suomesta haluaisit tutustuttaa kotipaikallesi?

Mitä opit matkallasi? Kulttuurista, kielestä, tavoista, itsestäsi?

Kaikenlainen turina sopii tänne. Kuvia, tarinoita, pieniä arjen huomioita. Kerro, kysy, ihmettele, päivittele


- - -

Turisen itse vähän Norgenborgenista, mitä mieleen tulee.

Abivuonna moni höntysi vaihdosta, mutta mua ei kiinnostanut. En vaan nähnyt itseäni asumassa muualla kuin Suomessa. Vuonna 2007 olin töissä hyvin ruotsinkielisellä alueella ja vaikken osannut kuin ihan pari sanaa kouluruotsista, opin aika nopeasti. Parisuhde päättyi ja tuli ehkä aika muutokselle. Ja sitten näin mainoksen, jossa haettiin farmaseutteja norjaan. Ruotsinkin opin nopeasti, ajattelin, pärjään varmasti norjassakin. Onhan ne melkein sama (sivuhuomautus: ei ne ihan ole ).

Päädyin siis Norjaan vuoden sopimuksella. Muutin pois vuonna 2009. Tuntui vähän kurjalta, kun pärjäsi kielen suhteen ja oli oppinut "tavoille" ja sitten lähdin pois. Mutta vuosi oli aika yksinäinen ja töissä oli kaikkea kummallista. Jostain syystä en kuitenkaan muistanut näitä, kun sain uudelleen tilaisuuden lähteä ja lopulta ampaisin tänne takaisin lokakuussa 2012. Tosin eri kaupunkiin ja erikohtaan kartalla, nyt Stavangerin liepeille Atlannin rannalle. Kolmessa vuodessa kieli oli aika tehokkaasti unohtunut, mutta palaili onneksi aika nopeasti. Norjassa on valtavasti murteita, joista osaa ne ei ymmärrä itsekään (etelä-norjalaiset ei aina saa tolkkua pohjois-norjalaisista jne) ja kun täällä on eri murre kuin edellisessä paikkaa, niin vähän oli hankalaa aluksi. Lisäksi olen aina ajoittanut nämä muutot kivasti loppusyksyyn, jolloin pimeys ja kylmyys oikein toivottaa tervetulleeksi ja antaa lisää energiaa työpäivän jälkeen. Tai sitten ei.

Norja on (ainakin näillä seuduilla, joista voin jotain sanoa) rauhallinen maa. Sosiaaliturva on hyvä, mikä ehkä vähentää syrjäytyneisyyttä. On täällä narkkeja, oikeastaan enemmän kuin alkoholin väärinkäyttäjiä (ei ole varaa ), mutta ei sellaisessa määrin kuin Suomessa, eikä ne aiheuta kauheasti järjestyshäiriöitä. Isoissa kaupungeissa vähän enemmän, mutta kovin turvalliselta täällä tuntuu liikkua. Vuonna 2008 täällä kuoli henkirikoksen uhrina muistaakseni 32 ihmistä (luin uutisen silloin). Vuodessa! Mietin, että pelkästään Lahdessa tapetaan varmaan ainakin se 32 ihmistä vuodessa.

Alkoholi tosiaan on hinnoissaan. Halvimmat viinipullot pyörivät siinä 10 euron kieppeilllä ja olut maksaa kaupassa noin 3 eur / 0,5 l. Baareissa se on aika vakiona 68 NOK, eli tämän päivän kurssilla 8,95 eur. Siis yksi tuoppi. Corona maksoi vähän enemmän, mutta tulihan siihen se lime lisänä. Olen ollut hyvin, hyvin selvinpäin viimeiset puoli vuotta

Emilia kyseli esittäytymisketjussa ruoasta:

Jos sallitaan ni pakko kysyä, et mitä mieltä olet norjalaisesta ruuasta. Oon meinaan pari kertaa käynyt Oslossa eikä siellä tuntunut edes viiden tähden hotellista saavan kovin kummoista ruokaa. Paheni vain, kun meni ns. tavalliseen paikkaan syömään. En muista missään ulkomailla syöneeni yhtä mautonta ja suorastaan huonoa ruokaa. Suomessa kyllä, mutta tää onkin tämmönen rupinen kivikko missä ei mitään saa tuoreena. Onko se sitten Norjassa vähän sama..? Luulisi, että edes kala olis siellä tuoretta mutta vaikea sanoa, kun olivat nekin kärtsänneet kuivaksi korpuksi.

Hinnoista johtuen olen käynyt ulkona syömässä hyvin vähän. (Ja koska olen yksin ja onneton eikä mulla ole kavereita). Mutta nyt kun rupesin miettimään, niin ei täällä ihan kauhean kaksisia ruokia ole tullut vastaan. Oslossa on Lofoten-kalaravintola, jossa oli taivaallista kalaa mutta oli se kyllä kalliskin.

Pizzaketjuja täällä on pari, mutta jösses jos pitsa maksaa 28 euroa, sen pitäisi olla todella hyvää. Eikä se kyllä ollut kauhean kaksista. Olen hakenut minipizzoja halvimmasta ketjusta muutaman kerran. On niillä nälkä lähtenyt. Toisinaan on ikävä kotipizzaa. Mutta kun ei ole pahemmin krapula-aamuja ollut, niin ei ole ollut katastrofaalista ilman pizzaakaan

Muutenkin ruoka on järkyttävän kallista ja valikoima on yllättävän huonoa. Kurkut myydään kappalehintaan ja ne on useimmiten siinä 2 euron kieppeillä. Vaikka niitä täälläkin kasvatetaan tuossa alle kilometrin päässä. Salaattia ei meinaa saada alle 2,50 euron. Sillä hinnalla saa sellaisen tavan ruukkusalaatin. Täällä punnitaan kasvikset kassalla. Ehkä siitä johtuen kaupassa on yleensä vain yhdenlaisia punaisia omenoita ja yhdenlaisia vihreitä omenoita jne. Tai sitten ihmiset vain ei kaipaa lisää valikoimaa. En kuitenkaan asu missään ihan tuppukylässä, vaikka pieni kaupunki onkin (noin 25 000 asukasta).

Meijerituotteissa täällä on aiemmin ollut vain yksi kunnon meijeri, eikä huolta kilpailusta. Nyt on tullut toinenkin. Siinä missä Suomessa on vaikka kuinka montaa sorttia ja purkkikokoa jugurttia, rahkaa yms yms, on täällä yleensä vain yksi koko ja aika vähän valikoimaa. Creme Fraichekin tulee 3 desin purkissa. Kuka (yksinasuva) käyttää 3 dl ranskankermaa ennen kuin se happanee?? Rahkaa taas ostaisin mielelläni isommassa purkissa kuin 3 dl, joka sekin maksaa jotain 3 euron luokkaa. Mutta ei löydy, ei.

Epäilen, että täällä on joku makeisvero, sillä karkit ja suklaa se vasta kallista onkin. Suklaalevy voi maksaa 4,50 euroa ja 3,30 eur on jo hyvä tarjoushinta. En Suomessa yleensä kauheasti edes katso hintoja, mutta täällä on pitänyt opetella juoksemaan tarjousten perässä.

Vaan maisemat on hienot. Asun pöndellä ja kaikki näkemisenarvoiset paikat on vähintään 3 kilometrin päässä ja ne oikein-oikein hienot maisemat vielä vähän kauempana. Säästä voin valittaa, mutten maisemista.


Atlantin rantaa. Tästä jos lähtisi horisonttiin, niin seuraava manner olisi kai Pohjois-Amerikka.

Lähisaarelta. Täällä vietin joulunpyhät. Se, jos joku on pöndeä, mutta siellä on ainakin hienot maisemat. Jotain kompensaatiota

Lysefjord-risteilyltä: Lysefjord 1, Lysefjord 2.
Kävin itse tuolla toista kertaa suomivieraiden kanssa. Silloin tuuli niin kovaa, että kannella pystyi nojaamaan melkein vaakasuoraan ja oikeasti pelotti, että silmämuniin tulee jotain painevaurioita. Noh, pääsiväthän kokemaan ihka aitoa Norjaa.

[L-S]

Norja kuulostaa erittäin kalliilta maalta. Pitääpä varoa, etten muuta sinne.

Mä asuin vähän vajaan vuoden Yhdysvalloissa. Melko lailla pohjoisessa, ei ihan rannikolla mutta idän suuntaan. Lähdön syynä oli uravalinta.

Ameriikan maassa ruoka-asiat on hyvin erisuuntaisia kuin Norjassa näemmä. Innostuin nyt kirjoittamaan siitä, kun Outolintukin pohti niitä. Vaikka ennen kaikkea Yhdysvalloista muistetaan pikaruoka, paljon muutakin on. Esimerkiksi paikkoja, joista saa kohtuuhintaista take away -ruokaa, joka ei ole pikaruokaa vaan muistuttaa kotiruokaa. Tunsin perheen, joka soi joka arki-ilta itse laitetun aterian yhdessä keittiön ruokapöydän ääressä. Joitakin kertoja pääsin syömään heidän kanssaan, ruoka oli hyvää ja melko samanlaista kuin Suomessa - lohta, broileria ja sen sellaista, kiitospäivän kalkkuna ja pääsiäiskinkku.

Siellä olivat myös ruokakauppojen valikoimat laajoja. Esimerkiksi paljon luomua kohtuuhintaan. Ostin aina ison paketin luomusalaattisekoitusta joka kauppareissulla, sitä kaipaan. Muutenkin vihanneksia ja hedelmiä oli suuret valikoimat. Valmiiksi pakattuja pikkupakkauksia, joissa oli vaikkapa porkkanan- tai omenanpaloja, jotain sellereitä sun muita, ehkä pari viipaletta jotain juustoa ja voileipäkeksiä, pikavälipalaksi tai evääksi sopiva valikoima. Tai illanistujaisiin sopiva tarjotin, jossa on valmiina paloina dippivihannekset. Kuulostaa ehkä tarpeettoman typerältä, mutta ehkä lopulta viehättävän kätevää.

Kalifornialaisia mansikoita ja sen sellaisia ympärivuotisesti. Niistä en tiedä miten geenimuunneltuja tai torjunta-aineistettuja ne sitten olivat. Tietysti luomuvalikoimat ovat osittain siksi laajoja, että geenimuuntelua ja sen sellaista on normivihanneksissa käsittääkseni paljon, joten vaihtoehtojen suosio nousee.

Ja entä sitten olutvalikoimat! Vakiruokakaupassani oli älyttömän laaja valikoima oluita. Suomessa on tosi tylsät valikoimat niihin verrattuna.

Erikseen monta hyllyväliä erilaisia organic- ja health food -tuotteita, monta lajia erilaista mantelimaitoa, kaikenlaisia granola bareja ja muuta. Tietysti myös drugs-osasto, ruokakaupasta saa särkylääkkeet ja reseptilääkkeet samalla. Ja tietysti valmisruokia, mutta keskityn nyt sellaiseen, mistä kaikilla ei ole stereotypiaa valmiiksi.

Kauppaan pääsin vain kerran viikossa tai harvemmin, kun kulkuyhteydet olivat mitä olivat, eikä mulla ollut autoa. Piti mennä useammalla bussilla. Amerikka vaatii ennen kaikkea aikaa siirtymisiin. Vaikka olisi autokin, niin ehkä aikaa menee seisomiseen ruuhkassa monikaistaisella tiellä muiden autojen kanssa, siihen että ajaa laajalle levittäytyneen kaupungin halki esikaupungista töihin downtowniin. Amerikkalaiset tekevät myös paljon töitä. Tämän kaiken keskellä ei ole ihme, jos ei ole aikaa laittaa ruokaa tai paloitella vihanneksia. Kauppa tosin oli tietenkin auki ympärivuorokautisesti, että jos auto olisi ollut, olisi voinut mennä koska vaan. Haluaisin kyllä sen ruokakaupan tänne. Ainoat mitä sieltä ei saanut olivat kunnon ruisleipä ja kohtuuhintainen halloumijuusto.

Tämä ruoasta. Ehkä joskus myöhemmin jotain muuta. Yleisesti ottaen vain se, että Yhdysvallat on älyttömän paljon moninaisempi kuin miltä näyttää. Olin käynyt siellä lyhyillä lomamatkoilla aiemmin, mutta itse asuessa se avautui toisella tavalla. Kaikessa on puolensa, sekä hyvät että huonot.

Saa nähdä koska taas tulee lähtö johonkin ulkomaille. Juuri nyt en ehkä jaksaisi lähteä mihinkään, mutta jotain olisi ehkä jo tiedossa, ei onneksi heti mutta saa nähdä tuleeko se kuitenkin ennemmin tai myöhemmin.

[Outolintu]

Maasta aukeaa tosiaan uusia puolia, kun vähän pidempään asuskelee ja elää sitä arkea. Silloin olen huomannut, että sitä alkaa nähdä Suomea ihan eri silmin. Sanonta "pitää matkustaa kauas, jotta näkee lähelle" avautui. Moni pieni arjen asia, joka on Suomessa ärsyttänyt, alkaa tuntua luksukselta. Kuten se, että Alko on auki klo 20 asti. Ei viitsi kitistä siitä, ettei viiniä saa ruokakaupasta, kun täällä sitä saa yhdestä osoitteesta ma-pe 10-17 (to -18) ja la 10-15 Tai että kaupasta saa salaattisipulia vain kolmen kappeleen pussissa, kun oikeasti tarvitsisi vain yhden, kun täällä ei kaikista isoistakaan kaupoista saa salaattisipulia ollenkaan.

Lahti on toki huono vertauskohta (sanon aina, rakkaudella, että Suomen persreikä), mutta norjalaisissa ja suomalaisissa on joku perustavanlaatuinen ero. Sellainen negatiivisuus puuttuu. Varmaan joka maahan mahtuu mätiä ja ilkeitä ihmisiä, mutta täällä ne on kovin, kovin harvassa. Tiedä sitten, kiehuuko sitä sisällä, mutta ulospäin asiakkaat ovat yleensä aina kohteliaita ja jollakin tapaa huokuvat sellaista elämäniloa. Puuttuu sellainen "kaikki yrittävät huijata minua ja elämä on perseestä"-asenne. En ole nähnyt kenenkään asiakkaan purkavan vihaansa asiakaspalvelijaan missään muussakaan putiikissa. Jopa melkoiset heavy user -väärinkäyttäjät toivottelee yleensä hyvää päivänjatkoa ja kuulostavat vielä sanoissaan vilpittömiltä. Voi olla yhdenlainen kulttuurishokki palata Lahteen

[Kibaya]

Mä haluaisin vähäksi aikaa asumaan johonkin muualle.
Joo, ehkä naurettavan kuuloista, mutta olen haikaillut opiskeluajoista (eli sen 10+ vuotta ) muutosta Viroon.
Enkä vähinten tämän ihmisistä johtuvan piirteen takia.

Olin maassa neljä viikkoa, joista kolme yksin, ilman edes sen suurempaa kielen tuntemusta.

Silti siellä oli jotain semmoista, joka veti jatkuvasti puoleensa. En tiedä oliko se juuri se, että niissä hel-vetin karuissa olosuhteissa ihmiset eivät valittaneet, vaan yrittivät pärjätä sillä mitä on ja pyrkiä parempaan. Okei, oli osa joka ei ollut tyytyväisiä, mutta eivät hekään nurisseet. Tosin aika oli todella lyhyt minkä siellä vietin.

Kulttuurishokki oli palata suomeen, jossa kanssaopiskelijoiden ongelmat olivat jotain todella pieniä. Ei ollut saanut vaihtaa vuoroja siellä harjoittelussa tai ei ollutkaan saanut tarvitsemaansa lomaa. Itse tuli paikasta, jossa suurin ongelma oli ettei ollut lattiaa. Tai vanhemmat olivat hylänneet vammaisen lapsen, koska heidät eristettiin yhteiskunnasta ja syljettiin päin. Ettei ollut varaa pitää huolta siitä lapsestaan, joten se oli helpompi jättää roskikseen. Näitä kun vertasi, niin ahdisti aika hitosti.

Ruoka Virossa on muuttunut vuosien aikana. Hintaa on tullut lisää ja taso on mennyt vähän alaspäin. Ainakin Tallinnassa. Pitäisi päästä sinne toisille "huudeille" tarkistamaan tilannetta

[Lumikki75]

Asunkohan mä jossain ihan eri Lahessa kuin Outo, kun mulla ei ole ollenkaan noin negatiivinen kuva tästä kaupungista?

(Peeäs: mukava silti nähdä Outoa pitkästä aikaa. )

[Outolintu]

Jos sä et ole asiakaspalvelussa? Olen käynyt tätä keskustelua myös muiden muualta Lahteen muuttaneiden kanssa ja kaikki ovat kuvanneet samaa. Ihmiset ovat röyhkeämpiä ja negatiivisempia kuin monessa muussa kaupungissa. En toki voi sanoa kaikista Suomen kylistä ja olen aika varma, että pahempiakin paikkoja löytyy, mutta varsinkin (paluu)muuttaessa tuon käytöstapojen puutteen tuppaa huomaamaan.

Lahdessa on miljoona kertaa parempaa hanavettä kuin Stavangerin alueella

[Lumikki75]

Jos sä et ole asiakaspalvelussa?

Olen mä, mutta en face-to-face enkä pelkästään lahtelaisten kanssa. Tai sitten mä olen vaan turtunut siihen, kun olen ikäni täällä asunut.

Ja täällä on älyttömän hyvä vesi. Melkein missä tahansa muualla hanavesi maistuu pahalta, kun on tähän tottunut.

[Outolintu]

[luontoraportti]

Täällä on jotain superötököitä. Ne näyttää hurjemmilta kuin tylsät ruskeat kotilot, mutta rusahtaa jalan alla yhtä inhottavasti

Sitten täällä on kanssa meriharakoita. Musta ne on niin kivannäköisiä. Vähän pölhöjä. Jostain syystä mulle tulee aina mieleen the drinkin bird.

[/luontoraportti]


Ps. Kuvat ei ole omia, vaan netistä otetta buckettiin talteen

[Kibaya]

Meriharakat

Meillä oltiin eilen matsia parvekkeella kissan ja jonkun ötökän välillä. Se oli semmoinen kovakuorisen näköinen. En alkuun katsonut tarkemmin, mutta kun se veti jalat sisälle kuoreen ja alkoi napsumaan kissan kosketuksen jälkeen yritin saada sitä näkymään itsellenikin. Lopulta liiskasin sen vaan tylysti, kun ei se kuollut siihen kissan tassuihin, eikä näyttänyt pääsevän myöskään omin voimin karkuun. En ole ihan varma, mutta googleteltuani hetken totesin että elukka näytti ihan pieneltä torakalta

[Lumikki75]

En ole ihan varma, mutta googleteltuani hetken totesin että elukka näytti ihan pieneltä torakalta

Niitä on ollut Suomessakin maailman sivu, vaikka monet ei olekaan ikinä nähneet. Muistan kun yhden kaverin kotiin tuli invaasio joskus 80-90-luvun vaihteessa. Ne saatiin sitten hävitettyä eikä ikinä selvinnyt, että mistä ne oli tulleet. Todennäköisin selitys on, että joku naapuri ei ole oikein hoitanut siivoamista kunnolla. Nykyäänhän niitä kuulemma on useammin ja ihan hyvin siivotuissakin asunnoissa, koska ovat pirulaiset taitavia piiloutumaan ulkomaanmatkalaisten matkalaukkuihin.

[Outolintu]

ulkomaanmatkalaisten matkalaukkuihin.

Ehkä käytän laukut pakastimen kautta

- - -

Mulla oli kerran kuollut torakka karkkikulhossa Tai en siinä vaiheessa ONNEKSI vielä tiennyt, mikä koppakuoriainen se oli, mutta se lähti sitten paluupostissa karkkitehtaalle lajinmääritykseen. Kehtasivat väittää, että ei ole heiltä kotoisin Vaan kun karkkien matka kulhoon oli tehdaspakatusta muovipussista suoraan kaapista otettuun kulhoon ilman mitään välivaiheita, niin sen torakan olisi pitänyt olla kuolleena kulhossa karkkien laittovaiheessa. Ja epäilen, että olisin huomannut sellaisen VÄHINTÄÄN 7-senttisen hirviön kulhon pohjalla, jos se olisi ollut asunnosta lähtöisin. Eikä torakoita löytynyt sen jälkeen mun asunnosta tai kenenkään muunkaan asunnosta taloyhtiössä. Sain hyvitykseksi lisää karkkia. Söin mä, mutta en hyvällä ruokahalulla

[Aranwe]

Pappa toi joskus muinoin Neuvostoliiton reissultaan matkalaukussa tuliaisina muutaman torakan ja siitäkös vasta riemu syntyi.

[tome_]

Päätin joskus aikoinani kun fordelle kirjoittelutahti vähän hiipui, että sitten viimeistään aktivoidun kun muutan ulkomaille. No, nyt on sitten yhdeksän kuukautta takana ja tähänkin viestiin piti vähän ilmarin kautta hakea vauhtia Mutta tämä johtunee siitä, että olin kuvitellut tämän ulkomaandebyyttini vähän toisenlaiseksi - että tarvitsisin kontaktia kotimaahan enemmän. Sattuipa kuitenkin niin, että oon asunut koko aikani suomalaisessa seurassa, niin koti-ikävä ei ole päässyt vaivaamaan.

Mutta enikeis, täällä nyt olen, jonkun tuntemattoman ajattelijan mukaan suomalaisten uudessa Las Palmasissa, eli Bärliinissä. Opiskelupainoitteistahan tää elämä on ollut, eli koulussa on käyty ja sitten sen jälkeen eletty sitä oikeaa opiskeluelämää Viihtynyt olen ja kyllä ne plussat peittoaa miinukset, mutta ei tää kyllä ihan täysillä pisteillä selviä. Siinä missä pidän siitä, että ruoka (ja kalja ) on halpaa kuin vesi, kaipaan suomalaisia ruokakauppoja jossa on kunnon kassahihnat, ostoskorit ja että samasta kaupasta saa kaiken, mitä tarvitsee. Oon jatkuvasti asunut sellaisissa paikoissa, jossa on lähellä (ja sekin on suhteellista) vain discountereita, joten on pitänyt tottua siihen että saa kiertää kolmisen kauppaa ennen kuin kassissa on kaikki, mitä tarvitsee mikäli jotain tietynlaista ruokaa mielii. Mutta toisaalta, kyllähän näitäkin puutteita kestää kun ymmärtää mitä kaikkea tällä kaupungilla on kulinaristisessa mielessä tarjota: raflassa syö yleensä kympillä (en ole ravintola-annoksesta yli 17 euroa maksanut, ja silloinkin oltiin jo fine dining osastolla) ja aina jos haluaa helpon ratkaisun, voi hakea sen kahden euron dönerin

Ruokakauppojen lisäksi kaipaan Suomesta saunaa ja vesijohtovettä. Kyllähän täälläkin tuota kraanavettä juo, ja kuukaudessa siihen kalkkiseen makuun tottui, mutta on se suomalainen vesi vaan ihan eri juttu - ja sellainen asia, jota ei osaa arvostaa ennen kuin sitä ei saa.

Hyvä muuten, että Outo toi tämän alkoholiasian esiin jo avauksessa nimittäin, täällähän tuo pämppääminen on jo ihan kiva harrastuksesta menevä ajanviete, kun supermarketissa kaljan litrahinta on alle euron, ja alakerran kioskistakin saa pullollisen vähän päälle eurolla. Eikä oo sitä ainaista alkoon juoksemista, vaan palvelu pelaa ympäri vuorokauden Täällä suhtaudutaan muutenkin juomiseen eri tavalla, ja aika tavallinen näky on, että bisse menee eväästä ihan kotimatkallakin - eli ei tarvitse hävetä tai piilotella, mikäli haluaa kotoa baariin lähtiessä hörppiä vähän ohrapirtelöä Ja niin kuin ei mene kiinni kaljaa myyvät kioskitkaan, myös ravintoloitsijoilla on omassa harkinnassa valomerkkien ajankohdat. Yleensä se tuntuu ihan hyvältä, mutta toisinaan kaipaa sitä, miten Suomessa joku tulee sanomaan että nyt on aika lähteä kotiin kun aina ei itse tajua Toisaalta, täällä sitten otetaan myös porukkaa sinne anniskeluravintoloihin sisään ihan pärstäkertoimella ja jonossa oleskeluun on ihan oma etikettinsä. Ja sehän vasta hauskaa onkin, kun tunnin jonotuksen jälkeen käännytetään ovelta pois sen takia, että pääluku on kahden sijaan kolme.

Mutta joo, oon valmis ignoraamaan nämä muutamat epäkohdat ihan vaan sen takia, että täällä elämästä saa niin paljon enemmän irti varsinkin näin kesän alla on niin paljon tapahtumaa joka viikko, että ei edes kerkeä kaikkeen. Ja kaikki on niin paljon suurempaa kuin Helsingissä. Oon nyt alkanut vähän hoitelemaan asioita niin, että tätä visiittiä voisi jatkaa vielä ainakin puolella vuodella. Omasta puolestani voisin olla vaikka vuoden

[Outolintu]

Berliini vaikuttaa kivalta. Päinvastainen kuin minun Norjani Toi vesijuttu on kyllä jänskä. Mäkin kaipaan suomalaista vettä ihan hurjana. Makuun tosiaan tottuu ajan kanssa, mut ta ei se silti ole sama

- - -

Luin tänään uutisen, että 31-vuotias mies menetti ajokortin loppuiäkseen kuolonkolarin vuoksi. Siis korttinsa menettänyt kuski ei ollut se, joka kuoli Ei taideta Suomessa antaa elinikäisiä ajokieltoja, vaikka joskus olisi syytä. Joskus 2009 luin pikku-uutisen, että teinejä oli jäänyt kiinni alkoholin juomisesta julkisella paikalla. En muista paljonko ne sai sakkoja, mutta puhuttiin sadoista euroista per pää. Mietin silloinkin, että johan varmaan pienellä kierroksella suomalaisen kaupungin perjantai-illassa makselisi sitten useamman poliisin palkat