forde.munfoorumi.com

Ainakin James DiNicolantonio on tutkinut näiden kahden aineen vaikutuksia.

--

Olen kyllä minäkin sillä kannalla, että ihan vertailukelpoisia nämä eivät sen takia voi olla, että sokeriin on elävillä olennoilla luontainen tarve.

Jos tehtäisi tutkimus, kumpi koukuttaa pahemmin, Big Mac vai EriKeeper, niin edellä mainittu varmaan voittaisi, koska päihdyttävyydestään huolimatta ihmisellä ei luonnollista tarvetta saada liimahuuruja nenäänsä.

Ehkä nyt on sokerin vuoro olla se aineista kammottavin. Välillä se on suola, välillä vehnä jne.

Pascal Lemoix kirjoitti:Jos tehtäisi tutkimus, kumpi koukuttaa pahemmin, Big Mac vai EriKeeper, niin edellä mainittu varmaan voittaisi, koska päihdyttävyydestään huolimatta ihmisellä ei luonnollista tarvetta saada liimahuuruja nenäänsä.

Mä haluan kokeilla tämän! Lähteekö joku messiin? Paitsi etten mä halua syödä Bic Maceja

No, jos sä otat sen liiman, niin voidaan kokeilla.

Paino tippunut kaksi kiloa. On kyllä melkoista taistelua koittaa tiputtaa painoa normaalipainon sisällä. Jos söisin vaikkapa jatkuvasti herkkuja, niin sellaisesta olisi helppo karsia, mutta kun en edes syö sellaisia kuin tosi harvoin. Vaikeaa yrittää normaalia suhteellisen terveellistä ruokavaliota muuttaa vielä terveellisemmäksi ja yrittää pienentää annoskokoja. Ahdistavaa syömisen kyttäämistä, mutta vielä pitäisi saada kilo tai pari pois ja sitten pysyä siinä painossa loppuikä. Olen yrittänyt nyt sellaista, että joko töissä tai kotona syön salaatin lämpimän ruuan sijaan. Vissiin toimii, kun paino tippui muutamassa viikossa pari kiloa.

Miulla on vähän sama homma käsillä ku damnilla, normaalipainoinen olen edelleen, mutta on se pikkuhiljaa hiippailemassa ylöspäin. Tahtoisin kiinteytyä keskivartalolta ja reisistä ja saada pakarat. Lihaskuntoa olis parannettava ja syötävä vähän fiksummin. Sohvalla tulee vietettyä liikaa aikaa, ja sosiaalinenkin toiminta sisältää usein alkoholia. Ei tosin yleensä kovin paljon, mutta kuitenkin melkein viikoittain. Olis kiva jos paino alkais kutosella, viitisen kiloa sais siis tipahtaa. Jos vaikka kesään mennessä onnistuis.

Mähän sain 500-dieetillä varmaan kymmenen kiloa pois. Ensimmäiset puoli vuotta (eli viime kesään asti) pidin sitä dieettiä säännöllisesti ja kävin jopa juoksemassa ja säännöllisesti jumpassa. Kesällä ja vielä viime syksynäkin sain painon pidettyä kurissa, mutta heti kun en ole tehnyt tammikuun jälkeen yhtään mitään ja en ole pahemmin katsonut mitä syön, ne samat kymmenen kiloa on sitten tulleet takaisin. Normaalipainoon päästäkseni pitäisi tiputtaa noin yhdeksän kiloa.

Olin tänään kehonkoostumusmittauksessa ja mun kroppa on kuin 50-vuotiaan ja kaikki arvot oli muutenkin päin heevettiä. Oon vähän järkyttynyt siitä, miten muutamassa kuukaudessa kaikki voikin mennä noin pepulleen.

No, onneksi aloitan nyt vähän säännöllisemmin liikkumaan ja tällä viikolla jo päästään vähän juttelemaan mun ravinnosta. Liityin siis yhteen ilmaiseen treenausryhmään, jossa saa liikunta- ja ravinto-ohjelman. Saa nähdä, mitä se tuo tullessaan.

Mulla jäi viime joulukuu kokonaan välistä salitreenin osalta ja kyllä se alkoi tuntua kehossa kankeutena ja kipuna siellä täällä. Vasen polvi oli jonkin aikaa jopa sen verran huono, että mietin, pitääkö sille oikeasti tehdä jotain.

Ensimmäiset treenit tammikuussa menivät polven ehdoilla ja nyt taas tänään muistin, että oliko mulla polvi joskus kipeänä.

Viime viikko jäi välistä ja tuntui, että jos tänään en olisi käynyt, olisi ollut lähellä luiskahtaa siihen, mikä joulukuun treenaamattomuuden aiheutti. Vetoaminen kiireisiin ja kun unohtaa saliharjoittelun positiivisen tunteen, niin lähteminen on paljon vaikeampaa.

Meillä työpaikka tarjoaa tänä vuonna kunnonkohotusta yms. ohjelmaa koko firmalle kiinnostuksen ja innon mukaan. Jos oikein haluaa, saa vaikka personal trainerin. Meillä teetettiin jo oma arvio kunnosta/elintavoista kyselyn muodossa ja ens viikolla meen johonkin puolentoista tunnnin kuntokartoitukseen. Tai siis lähinnä ilmeisesti keskustelemaan ja sitten siinä on joku n. 10 min pyöräilytesti. Siitä sitten pitäis vähän päätellä sen ohjaajan kanssa kuinka rapakunnossa olen ja päättää sit haluanko tehdä jotain tuon projektin aikana itselleni ja kunnolleni. Meidän on mahdollista perustaa jonkinmoisia ryhmiä eri asioita haluaville, esim. itse haluaisin ehkä osallistua jos meille tulee ryhmä aloittelijoille liikunnan saralla tai sit ihan vaan terveellisten elintapojen edistämiselle tarkoitettu ryhmä. Tiedossa on myös joitan luentoja tms. aiheista kuten ravinto. Muutakin varmasti on tiedossa. Kivointa on se, että osan jutuista saa tehdä työajalla. Lenkkeilyt ja muut liikunnat varmaan työajan ulkopuolella.

Tästä saattais jopa saada jotain irti, jos viitsii sitoutua. Katsotaan viitsinkö.

3 kuukautta -4kg. Luulin että tämä olisi vaikeampaa ja tämä paino missä nyt olen olisi se mihin tähtään, mutta kropassa on vielä työtä, joten koitan vielä kilon tiputtaa. Enkä nyt mitenkään älyttömästi ole elämäntapojani muuttanut. Alkoholia käytän kerran viikossa, annoskokoja koittanut vähän pinentää ja lenkillä käyn jos jaksan. Baarin jälkeen jos ruokaa jostain haen, niin haen salaatin, mutta ollaan me tässä herkuteltu ja syöty ulkoankin monesti, mutta hyvä että paino tippuu.

Suvi kirjoitti:Mähän sain 500-dieetillä varmaan kymmenen kiloa pois. Ensimmäiset puoli vuotta (eli viime kesään asti) pidin sitä dieettiä säännöllisesti ja kävin jopa juoksemassa ja säännöllisesti jumpassa. Kesällä ja vielä viime syksynäkin sain painon pidettyä kurissa, mutta heti kun en ole tehnyt tammikuun jälkeen yhtään mitään ja en ole pahemmin katsonut mitä syön, ne samat kymmenen kiloa on sitten tulleet takaisin. Normaalipainoon päästäkseni pitäisi tiputtaa noin yhdeksän kiloa.

Tämä on hyvä muistutus siitä, että laihduttaminen vaatii pysyvän elintapojen muutoksen. Muuten kilot tulevat takaisin.

Meillä alkaa töissä kuntokuuri kaikille, jotka haluaa.

Firma on hommannut ulkopuolisen yrityksen ja personal trainerin, joka pitää meille ohjattua liikuntaa erilaisissa ryhmissä, itse aion mennä mukaan painonpudotusryhmään, joka alkaa ylihuomenna. PT on pitänyt meille kaikille jo kuntotestin ja sen perusteella sitten on kartoitettu, minkälaiseen toimintaan meillä on tarvetta. Tuon painonpudotusryhmän lisäksi meille tulee ainakin joku juoksuun liittyvä homma ja sitten extraneuvoja niille, jotka jo muutenkin liikuu ja haluaa vaan saada lisää potkua touhuihinsa. PT voi halukkaille myös tehdä ihan kokonaan oman kunto-ohjelman ja kaikkea. Lisäksi meille tulee muutenkin terveyteen ja (työ)hyvinvointiin liittyviä juttuja, kuten luentoja unesta, stressistä, ehkä ruokavaliosta jne.

Ihan kiva tilaisuus hommata itsensä kuntoon firman piikkiin. Aion ainakin yrittää tehdä jotain tämän eteen ja katsoa mitä tästä nyt tulee.

Kuulostaa loistavalta. Järjestäisivätpä työnantajat enemmän tuollaista!

Torstain eka jumppatuokio oli ihan jees, kuntopiirillä aloitettiin ja tutustuttiin firman kuntosaliin. Ihan jees, ei ollut niin rankkaa kuin ajattelin, koska aloitin kevyillä vastuksilla. En halunnut pelotella itseäni, joten menin vähän matalamman aidan yli.

Innostuin jo niin, että tein vähän lankutusjuttuja ja vatsalihaksia kotonakin eilen ja tänään kaupassa kävin katsomassa urheiluvaatteita. Olen päättänyt haluta semmoset trikoohousut mitä kaikilla muillakin on, vaikka rikoo onkin riskillä ruma.
Pitäis myös hankkia jotku jumppakengät, en tiedä miksikä niitä sanotaan nykyään.

Nyt tuntuu kyllä lihaksissa, että jotain outoa on tapahtunut. Sovittiin jo vähän työkaverin kanssa, että mentäis maanantaina sinne salille kokeilemaan itseksemme niitä laitteita. Pyysin myös siltä PT:ltä nyt omaa kunto-ohjelmaa. Saadaan myöskin ilmeisesti joku ravintoneuvoja käymään ja puhumaan ravinnnosta ja antamaan vinkkejä.

Päällimmäisenä tunteena: Kivaa!

Vau Skray! Toi on aivan huikea työsuhde-etu. Tsemppiä kuntokuuriin!

Kiitos.

Saas nähdä mikä kuntoiluhullu musta tulee, kun tänään poljin 10km kuntopyörällä.

No ei tää kyllä kovin hyvin oo alkanu.
Viime aikoina on laiskottanut enemmän kuin tarpeeksi. Torstain jumpat on nyt pari kertaa jäänyt väliin (olin kipee ja olin kerran vahingossa ottanut iltavuoron, kun en muistanut jumppaa) ja muuten kotona ei oo oikeen tullut tehtyä mitään alkuinnostuksen jälkeen. Muinakin päivinä pitäis edes jotain tehdä, mutta jotenkin ei vaan saa aikaseks.

Lisäksi oon huomannut, että jos teen tunnin ajan salilla kaikenlaista siellä jumpassa, niin jotenkin se ei tunnu riittävän. Tuntuu ihan siltä kuin olisin vasta päässyt alkuun ja sit pitää jo lopettaa. Mielestäni teen kuitenkin ihan tarpeeksi esim. painot on mielestäni ihan kohdillaan ja silleen, mutta jotenkin vaan lämpiän koko hommalle sit vasta tunnin jälkeen, kun pitäis jo lähtee kotiin. Pitäis vissiin vaan haastaa itseään vielä enemmän ja vaihtaa suurempiin painoihin ja vastuksiin. Salilla on muuten ihan kivaa nyt, kun osaa käyttää niitä laitteitakin.

Ruokavaliotakin oon jonkin verran korjannut jo, esim. en enää osta kaupasta normaalia jogurttia, jossa on sikana sokeria, vaan ostan maustamatonta jogurttirahkaa ja laitan siihen marjoja tms. Ja parempaakin on kuin hedelmäpommi! Myöskin karkinsyönti on vähentynyt radikaalisti ja ostan vaan pari kertaa viikossa jonkun suklaapatukan tai jotain muuta pientä. Aiemmin ostin aina kaupassa käydessä jotain karkkia, enkä pelkästään jotain suklaapatukkaa, vaan ostin suklaalevyn tai paljon muuta karkkia. Välillä molempia. Eli parannusta on tapahtunut.

Tavoitteeksi asetin, että vuoden projektin jälkeen paino olis tippunut 20 kiloa, mutta saa nyt nähdä.

Sain mun liikuntaohjelman.

Noin neljä kertaa viikossa oli laitettu jumppaa. Viikonloppuisin myös liikuntaa ennen aamupalaa ja sitten lisäksi vielä muuta jumppaa. Ohjelma on 4 viikkoa ja sitä voi sitten toistaa. Ei tietenkään tarvi tehdä just prikulleen mitä käsketään minäkin päivänä, eli saa muokata omien menojen mukaan ja vaidella päiviä, mutta luulen, että yritän ainakin ekat neljä viikkoa tehdä just niin ku käsketään. Tosin Juhannusta ja Provinssia lukuunottamatta. En usko, että lähden Provinssissa lauanataiaamuna ennen aamupalaa puolen tunnin reippaalle kävelylenkille ja iltapäivällä 90 min pyöräilylle.

Vaikuttaa kuitenkin aika hyvältä ohjelmalta näin alkuun ja paljon jumppaa, mitä voi tehdä kotoa käsin, mitä toivoinkin. Vain kerran tai kaksi viikossa on kuntosalilla voimaharjoittelua ja loput ajasta pyöräilyä, sauvakävelyä tms. Jaksamista pitäisi harjoitella pitkillä rauhallisilla lenkeillä. Esim. pyöräily 90 min saisi olla aika rauhallista, pääasia että jaksaa hyvin alusta loppuun.

Kassoo nyt, kuinka mun käy...

Pöö

t. lipposen paavo.

Oon aina pitäny itseäni syyllisenä jokaiseen liikakilooni.

Nyt kun tietämykseni on lisääntynyt geenieni, ruokavalion ja ruokateollisuuden tarjoamien vaihtoehtojen suhteen. Olen tullut siihen lopputulokseen, että olen ollut aina oikeassa.
Kaikki on tekosyitä tai hidasteita, jos ihan aikuisten oikeasti haluaa laihtua, niin kyllä siihen pystyy. Heitin jojoa ja hakkasin päätä vuosia, kunnes hyväksyin sen, et aina löytyy tekosyy, jos tarpeeksi sitä etsii. Oon aina kuvitellut, että lihaksia suurentamalla laihdun. En ollut väärässä. Piti vaan muuttaa loput elämästä tarpeeksi karuksi. Nyt olen suunnilleen siinä samassa kuosissa kun olin 2002. Treenin ja ruokavalion suhteen nyt pitää olla vaan perkeleen paljon tiukempi nykyään. Suurin osa on paljo enemmän kuin yksittäiset tai päivittäiset repsahdukset. Kun pidät itsesi ja syömisesi kurissa suurimman osan ajasta, niin voi repsahdella ja sortua. Kunhan vaan muistaa pysyä ohjelmassa/"rutiineissa". Itse on ainut, joka voi ohjelmansa kusta. Olosuhteet vaihtuu ja hankaloittuu, mutta jokainen repsahdus on valittu.

skray kirjoitti:Sain mun liikuntaohjelman.

Noin neljä kertaa viikossa oli laitettu jumppaa. Viikonloppuisin myös liikuntaa ennen aamupalaa ja sitten lisäksi vielä muuta jumppaa. Ohjelma on 4 viikkoa ja sitä voi sitten toistaa. Ei tietenkään tarvi tehdä just prikulleen mitä käsketään minäkin päivänä, eli saa muokata omien menojen mukaan ja vaidella päiviä, mutta luulen, että yritän ainakin ekat neljä viikkoa tehdä just niin ku käsketään. Tosin Juhannusta ja Provinssia lukuunottamatta. En usko, että lähden Provinssissa lauanataiaamuna ennen aamupalaa puolen tunnin reippaalle kävelylenkille ja iltapäivällä 90 min pyöräilylle.

Vaikuttaa kuitenkin aika hyvältä ohjelmalta näin alkuun ja paljon jumppaa, mitä voi tehdä kotoa käsin, mitä toivoinkin. Vain kerran tai kaksi viikossa on kuntosalilla voimaharjoittelua ja loput ajasta pyöräilyä, sauvakävelyä tms. Jaksamista pitäisi harjoitella pitkillä rauhallisilla lenkeillä. Esim. pyöräily 90 min saisi olla aika rauhallista, pääasia että jaksaa hyvin alusta loppuun.

Kassoo nyt, kuinka mun käy...

Joo ei oo mennyt ihan noin niin kuin aiemmin suunnittelin. Oon ehkä yhteensä 4 kertaa käynyt nyt liikkumassa tuon jälkeen.
Motivaatio nolla.

Tiedän, mistä puhut. Ehkä voisit aloittaa alusta vähän helpottaen ohjelmaa?

Mun liikkaohjelmassa on kaksi kertaa viikossa sali, lenkki/ uinti/vesijuoksu/pyöräily tms 2-3 kertaa ja venyttelypäivä. Näiden lisäksi pitäisi tehdä kotijumppaliikkeitä päivittäin. Poikaa en voi päivisin jättää mihinkään mutta iltaisin Pomppis katsoo hänen perään ellei ole omissa menoissaan (jolloin mulla tietty jää treeni välistä). Iltaisin on vaikea enää jaksaa tehdä mitään kun on jo häärännyt koko päivän.

Asiaa ei auta yhtään se, että Pomppiksen tapa kannustaa on todella lannistava. Jos jää yksikin treeni välistä, olen sen mielestä laiska ja keksin vain tekosyitä. Tsemppausta on turha häneltä odottaa, vaikka hän on jo vuosia puhunut, että on huolissaan mun terveydestä ja kunnosta. Ärsyttää, että vihdoin teen asialle jotain eikä toinen tue vieläkään yhtään tässä asiassa. Vaikuttaa vaihtelevasti omaan motivaatiooni tuollainen, useimmiten negatiivisesti.

Mun pitäis vaan aloittaa En tiedä mistä saan motivaation olla ahmimatta herkkuja. Se, että paisun vaan kuin pullataikina ei oo ilmeisesti tarpeeksi hyvä motivaattori Tekosyitä on aina miljoona, et miks nyt tai huomenna ei voi aloittaa.

Buzzfeedillä oli hyvä Get fit for summer -ohjelma, missä oli aika monipuolisia liikkeitä ja ohjeet kivasti. (Jutussa linkit tarkempiin ohjeisiin joka treenille + 25 terveellistä ruokaohjetta). Jos jollekin olisi tuosta apua.

Motivaatio on se kaikkein vaikein. Pitää saada psyykattua itsensä lenkille ja salille ja tehtyä siitä rutiini. Lisäksi pitää muistaa syödä kohtuullisesti ja jättää ne pizzat ja burgerit ja etenkin oluen juominen vähemmälle. Karkkeja ja sipsejä en onneksi syö kuin satunnaisesti, mutta normaalia ruokaa syömälläkin on helppo lihoa. Ihminen tarvitsee loppujen lopuksi todella vähän ruokaa.

Aranwe kirjoitti:Motivaatio on se kaikkein vaikein. Pitää saada psyykattua itsensä lenkille ja salille ja tehtyä siitä rutiini. Lisäksi pitää muistaa syödä kohtuullisesti ja jättää ne pizzat ja burgerit ja etenkin oluen juominen vähemmälle. Karkkeja ja sipsejä en onneksi syö kuin satunnaisesti, mutta normaalia ruokaa syömälläkin on helppo lihoa. Ihminen tarvitsee loppujen lopuksi todella vähän ruokaa.

On totta, että lihominen on helppoa. Oma BMI:ni on nyt 26.72, ja vaikka ylipaino on melko lievää, olen silti lihonnut aika lyhyessä ajassa elintapojen juuri muuttumatta. Vatsa on kasvanut äijämäisiin mittoihin nyt kolmenkympin rajapyykin jälkeen. Kuitenkin mielestäni olen pikemminkin lisännyt kasvisruokavaliota ja vähentänyt rasvaa ja liikkunutkin saman verran kuin ennen. Kaukana ovat ne ajat, kun kouluterveydenhoitaja kysyi, että enkö minä syö, kun olen niin laiha.

Vanhemmiten myös aineenvaihdunta hidastuu jolloin elimistö ei vain kuluta enää samaa määrää energiaa kuin ennen.

Aranwe kirjoitti:Vanhemmiten myös aineenvaihdunta hidastuu jolloin elimistö ei vain kuluta enää samaa määrää energiaa kuin ennen.

Totta. Toisaalta olen huomannut, että pieniä liikkeitä suuntaan ja toiseen tapahtuu lyhyessäkin ajassa. Näköjään se toimii, että syö 2 isoa ateriaa päivässä ja jättää välipalat absoluuttiseen minimiin. Vaikka painoa saa pudotettua, niin rasva ei helpolla lähde kuitenkaan mahasta tai rintamuksesta (haluatte varmasti tietää, että on ns. miestissien alut, tilalle voisi tietysti treenata rintalihakset).

Kuulun niihin, joille tulee nälkä nukkumaan mentyä, ja se on se kriittisin hetki, kun tekee mieli nousta jääkaapille. Jotenkin on kai tottunut siihen, että ei saa nukutuksi, jos ei syö illalla, onko se sitten psyykkistä vai elimistön tarve, en tiedä.