Köyhyys

Yleinen jutustelu tänne. Korvaa myös entisen kysyttävää -osion.

Köyhyys

ViestiKirjoittaja Shay » Ti 04 Heinä 2017 10:19

Aika ajoin lehdissä kirjoitetaan juttuja köyhyydestä köyhän näkökulmasta. (Juttu on luettavissa vain tilaajille.) Joka kerta jään miettimään, miten näillä köyhillä on varaa kaikkeen turhaan. Lemmikkien pidon ymmärrän siinä mielessä, että ne auttavat stressaavassa tilanteessa, mutta roskaruoan syönti, kanavapaketit, pleikkarit, kalliit harrastukset... Omistetaan materiaa, mutta sanotaan, ettei ole rahaa ruokaan, kodin peruskäyttötarpeisiin, asunnon vikojen korjaamiseen.

Ovatko nämä köyhät, joilla on tuloja vain ihmisiä, joiden käytännön taidot ja suunnittelukyky eivät riitä varojen kurinalaiseen ja järkevään käyttöön? Vai olenko minä vain poroporvari, joka ei ymmärrä pienituloisten ihmisten todellisuutta?
Lift me up above this, the broken, the empty. Lift me up and help me to fly away!
Avatar
Shay
Hukkasusi
 
Viestit: 3022
Liittynyt: Pe 25 Huhti 2008 20:32
Paikkakunta: Pään sisällä pimeässä

Re: Köyhyys

ViestiKirjoittaja marenkienkeli » Ti 04 Heinä 2017 11:46

Usein tuollaisilla ihmisillä lienee esimerkiksi mielenterveysongelmien ja muiden sairauksien takia arjen hallinta täysin pielessä. Kaikki energia menee siihen, että tappelee Kelan/sossun/you name it kanssa. Siinä ei välttämättä energia riitä fiksujen ratkaisujen tekemiseen.

Toki mukana on varmasti myös pienissä määrin niitä, joilla ei vaan ole koskaan arjen hallinta ollut kunnossa. On osittain väärä mielikuva siitä, että terveellinen ruoka on kallista ja kukaan ei esimerkiksi ole opettanut tekemään kasvisruokaa perusaineksista. Sillä kun voi säästää jo ihan perus makaroonimössöönkin nähden rahaa (jos nyt ei saa halpaa jauhelihaa roimalla alennuksella), jos ruoat suunnittelee kunnolla ja suosii edullisia kasvisruokia. Kun on aina ollut säästäväinen ja opiskeluaikoinakaan vuoden tulo-menoyhtälö (tähän ei ole laskettu esimerkiksi vanhemmilta saatuja synttärilahjarahoja tms. ei tienattua rahaa) oli aina vuoden seurantajaksolla (vähintään himpun verran) plussalla, mun on monesti vaikea ymmärtää, miten monilla niillä, joilla paperilla olisi ihan hyvinkin rahaa ruokaan, ei ole siihen varaa. Minä olen varsinkin opiskeluaikoina syönyt suht terveellisesti ja budjettitehokkaasti. (Mutta tuolloin biletin myös paljon.)

Ne köyhät, jotka ovat saaneet arjen jotakuinkin pyörimään vähillä varoillaan eivät todennäköisesti koe, että he haluaisivat lehdissä valittaa kyseisestä asiasta, kun kuitenkin tulee toimeen jotenkin. Toki jossain vaiheessa näin yhden (1) jutun juuri sellaisista "esimerkillisistä köyhistä", mutta harvassapa ne jutut ovat.

Onkohan se myös jonkinlainen poliittinen valinta, kun haastatellaan vain niitä, jotka näyttävät paperilla laiskoilta ja tyhmiltä valintojensa suhteen? Koska pohjavire jutuissa tuntuu olevan se, että köyhyys ja työttömyys olisivat muka itseaiheutettua. (Toki joskus näin on, mutta yleensä ei.)
Ja kenelläpä, kellä
on vastaansanomista?
Avatar
marenkienkeli
labrakärpänen
 
Viestit: 4986
Liittynyt: Pe 02 Touko 2008 20:36

Re: Köyhyys

ViestiKirjoittaja Kibaya » Ti 04 Heinä 2017 18:36

Shay kirjoitti:Joka kerta jään miettimään, miten näillä köyhillä on varaa kaikkeen turhaan.

Ovatko nämä köyhät, joilla on tuloja vain ihmisiä, joiden käytännön taidot ja suunnittelukyky eivät riitä varojen kurinalaiseen ja järkevään käyttöön? Vai olenko minä vain poroporvari, joka ei ymmärrä pienituloisten ihmisten todellisuutta?


Oletko koskaan ollut pidempään pienituloinen? Tai oletko koskaan ollut siinä tilanteessa, missä et tiedä saatko koskaan enempää rahaa kuin sen minimitoimeentulon? Koska on ihan eri asia olla pienituloinen tai elää väliaikaisesti (esim. opiskelujen ajan) köyhyysrajalla, kuin olla pidempään pysyvästi köyhä. Köyhällä on se sama tulo vuodesta toiseen, muuttumattomana. Siinä helposti turhautuu siihen ettei ikinä ole rahaa kunnolla. Eikä ole vaihtoehtoja tehdä valintoja missä säästäisi rahaa. Esim. jättää lattekahveja juomatta, kun ei ikinä ole varaa niihin.

Mä olen ollut hyvinkin köyhä sairastaessani. Se, mikä sun mielestä on turhaa, on sille köyhälle ehkä kuitenkin ainoa mahdollisuus saada mielihyvää. Köyhänä säästäminen on mahdotonta tai turhauttavaa. Mä säästän vuoden aikana vähän rahaa seuraavan vuoden Sodisreissuun, koska muutoin se jäisi tekemättä. Ja mun on todella säästettävä siihen joka kuukausi vähän ja silloin kun on tiukkaa, on valintojen tekeminen lähes mahdotonta. On valittavana syönkö joka päivä, vai vaikka vaan joka toinen, että saan säästöön esim. 20e.

Useinhan köyhä tuhlaa rahapäivänä, koska se hetkellinen tunne siitä että voi tehdä niin on kuin endorfiini. Hetkeen ei tartte miettiä, joten siitä haluaa nauttia, kun on 28 päivää laskenut senttejä ja ruokamääriä mitä voi syödä. Itellä pahimpana hetkenä mulla oli viikkobudjetti. Mun viikkobudjetti oli 20e (ei sis. kissanruokia). Koko viikolle tuolla rahalla oli selvittävä, ei vaihtoehtoja. Kaapeissa harvoin oli mitään valmiina (paitsi teetä :keijo: ). Samoin pakkasesta hyödynnettävät materiaalit oli lopussa ja jäljellä oli sieniä ja mehua. Tämä oli tilanteessa missä en käynyt leffoissa, ei ollut kuin spotify:n tilaus normilaskujen ohella ja kaikki rahat meni elämiseen. Ja lääkkeisiin. Mietin joka kuu n. kolmen vuoden ajan, että mistä säästää enkä ikinä keksinyt. Siinä kohtaa jos joku olisi tullut selittämään että mun pitää valita jotain toisin ruokakaupassa oisin vetänyt turpaan. Mulle suositeltiin painonhallintaa ja laskin että viikossa ois mennyt mun kuukausibudjetti. :töktök:

Mun mielestä köyhien arvosteleminen niiden valintojen vuoksi on törkeyttä. Halveksuntaa ja kykyä olla asettumatta toisen asemaan. Miten ite valitsisit, jos sulla ei olisi sitä työtä, ei ehkä olisi ollut muutamaan vuoteen. Se viihdepaketti on ehkä halvin tapa pitää nettiä pidemmässä juoksussa, se pleikkari voi olla ainoa keino pitää mielenrauha, saada ajatukset johonkin ettei tartte ihan joka hetki ajatella ruokaa tai sitä että ei ole töitä. Joo, jos tilanne on hetkellinen niin varmaan voi valita voiko harrastuksen pudottaa pois, mutta esim. kaikessa palvelussa on kytkentämaksut ja muut, että se jälleenkytkentä voi tulla kalliimmaksi mitä se mahdollinen säästö on. Köyhänä myös ajattelu muuttuu näköalattomammaksi ja toivottomuus kasvaa. On mielestäni todella kohtuutonta olettaa että köyhä luopuu kaikesta pysyvästi. Tietenkin ne on valintoja, mutta itse haluaisin että meillä olisi se paljon mainostettu hyvinvointivaltio, missä jokaisella on mahdollisuus voida hyvin. Siksi mä ainakin haluaisin maksaa veroja, enkä siksi että meillä voi yritysherrat piilotella rahojaan hallintarekistereihin.

Niin että sori vaan. Oon ehkä köyhä, mutta silti mullakin on oikeus valita välillä ne asiat mistä tulee mielihyvää. Koska niiden puute todistetusti lisää masennusta ja se lisää mun mahdollisuuksia käydä työssä. Noi jutut ruokkii sitä ajattelua, että köyhä ei sais sanoa siitä köyhyydestään ja jos sanoo, niin pitäisi ottaa mallia valintojen tekemiseen ihmisiltä joilla ei ole hajuakaan siitä mitä köyhyys on. Pitäisi myös luopua itselle tärkeistä asioista koska on köyhä? Toki joitain juttuja ei pysty tekemään (matkustelu, uusien autojen ostot jne).

En ehkä osaa sanoa tähän kunnolla mitään, enkä lukenut maksumuurin takaista juttuakaan (koska köyhänä en tilaa hesaria), mutta verenpaineet tästä ainakin nousee. :norsu:
ensin mä vapisin aaltojen alla.
Opin olemaan antautumalla.
Avatar
Kibaya
Hörhökeijotar
 
Viestit: 5985
Liittynyt: Ma 28 Huhti 2008 17:19
Paikkakunta: Syövereissä.

Re: Köyhyys

ViestiKirjoittaja marenkienkeli » Ti 04 Heinä 2017 19:45

Nyt vasta avasin linkin ja se, mitä ilman maksua näkee, saa veren kiehumaan. Sen perusteella vaikuttaa siltä, että taas maalataan sitä poliittisesti valikoitua kuvaa, jossa köyhä on jotenkin tyhmä. "Rahaa lampun ostoon ja taitoa sen kiinnittämiseen ei ole." Miten musta tuntuu, että haastateltu ei ole ihan tuota tarkoittanut. On niin saattanut jopa sanoa, mutta ei ole sitä tarkoittanut. On saattanut vitsailla.

Myös toimeentulotuen kanssa on se ongelma, että säästää ei voi, koska se on heti pois seuraavan kuun tulosta. Siinä voi helposti jäädä ne kämpän korjaukset tekemättä, kun niitä harvemmin saa osamaksulla. Näköjään jutun henkilö ei ole toimeentulotukea hakenut. :O:

Sitä, minkä kokee tärkeäksi, voi olla vaikea muuttaa. Mun on helppo ihmetellä ihmisten ruokatottumuksia (oli kyse sitten köyhästä tai rikkaasta), koska mulle ruoka on niin äärimmäisen tärkeää ja menee käytännössä kaiken muun edelle. Joku muu taas ihmettelee sitä, miten saan ajan kulumaan, kun ei ole tv:tä. (No, nyt on, mutta ei siinä ole piuhaa, jolla tv-ohjelmat saisi näkymään. Toki mulla on tietokone, joten ei sitä piuhaa tarvita.)

Edelleen musta kyllä tuntuu, että noihin juttuihin valitaan ihmisiä, jotka eivät ole oikeasti edes kovin pienituloisia, mutta arjen hallinta ei ole kunnossa. Siitä tulee ihan väärä kuva. Kyllä mua ainakin ihmetyttävät ne jutut, joissa henkilöiden käteen jäävä raha pakollisten kulujen jälkeen on ollut henkilöä kohden suurempi kuin mulla töissä käyvänä oli ja silti niistä on maalattu kuva köyhinä. Kun todellisuus on se, että huomattavasti paljon köyhempiä ihmisiä on paljon. Tiedetermiä käyttääkseni, kyse on julkaisuharhasta. Julkaistaan vain asioita, jotka tukevat omaa maailmankuvaa. Hyväpalkkainen toimittaja on huono henkilö kirjoittamaan aiheesta, johon väkisin hänen suhtautumisensa asiaan heijastuu. Mä en ihmettele, jos tuosta jutusta Shaylle on tullut sellainen (lehtijutun tavoittelema?) kuva, että noilla köyhillä menisi ihan hyvin, jos vähän viitsisivät nähdä vaivaa. Koska sellaisen kuvan suuri osa jutuista maalaa. :( Kuva olisi hyvin erilainen, jos jutuissa olisi esimerkiksi henkilöitä, joiden taloudellinen tilanne olisi yhtä kehno kuin Kibsillä oli. Se yksi juttu, jossa oli hyvin kurinalaisesti ja suunnitelmallisesti elävä köyhä pariskunta, oli ainut, jossa koen, että kyseisillä köyhillä on ollut on ollut käyttövaroja paaaljon vähemmän kuin mulla. Se on ainut, jossa on (?) oikeasti ollut hyvin köyhiä haastateltavia.
Ja kenelläpä, kellä
on vastaansanomista?
Avatar
marenkienkeli
labrakärpänen
 
Viestit: 4986
Liittynyt: Pe 02 Touko 2008 20:36

Re: Köyhyys

ViestiKirjoittaja Shay » Ke 05 Heinä 2017 11:08

Kiba, tarkoitus ei ole arvostella tai halveksua oikeasti köyhiä vaan kyseenalaistaa joidenkin ihmisten "köyhyys". Ymmärrän, jos pienten tulojen jälkeen pakollisiin menoihin kuuluu esim. lääkkeitä on säästämisen mahdollisuus aika pieni. Eikä kaikkia köyhiä voi laittaa samaan laatikkoon, sillä jokaisella on oma tarinansa. Jotkut köyhät vaan voisivat olla olematta köyhiä paremmalla menojen suunnittelulla. Koskaan en itse ole köyhä ollut tai ainakaan itseäni sellaiseksi leimannut. Opiskeluajan elin pelkällä opintotuella toki ja siitäkin sai säästettyä ulkomaanmatkaan rahaa, kun suunnitteli hyvin.

Hyvin toit kyllä esille köyhän ajatusmaailmaa. Ehkä ymmärtää vähän paremmin, miksi köyhien perheiden lapsilla on merkkivaatteita, pleikkareita ja kalliita leluja.

Välillä tosiaan tuntuu, että näihin juttuihin tosiaan löydetään ihmisiä, jotka eivät ole ns. hyviä esimerkkejä köyhästä. Linkittämäni juttu loppujen lopuksi kertoo lähinnä tarinan edesmenneen miehensä (alkoholisti?) pompottamaksi joutuneesta naisesta, joka liiallisen kiltteydensä takia on ulosotossa ja kykenemätön pitämään menojaan tarkassa hallinnassa. Naisesta, joka pistää pienet ilot käytännön asioiden toteutuksen edelle. (Eikä siinä mitään väärää sinänsä ole. Henkilökohtaista priorisointia.) Äidistä, joka antaa nyt lastensa pompottaa itseään eikä ole määräävä osapuoli omassa taloudessaan. Ilman ulosottomaksuja hän ei olisi köyhäkään.
Lift me up above this, the broken, the empty. Lift me up and help me to fly away!
Avatar
Shay
Hukkasusi
 
Viestit: 3022
Liittynyt: Pe 25 Huhti 2008 20:32
Paikkakunta: Pään sisällä pimeässä

Re: Köyhyys

ViestiKirjoittaja päivänpolttaja » Ke 05 Heinä 2017 18:20

Niin, miksi joku todella köyhä, mutta kurinalaisesti talouteensa suhtautuva edes haluaisi lehtijuttuun, koska hänellehän köyhyys ei ole ongelma, koska pystyy säästämään. :jaaha:

Oma kokemukseni on se, että hyvin rikkaat eivät yleensä demonstroi varallisuuttaan samoin kuin hyvin köyhät eivät pidä köyhyydestä meteliä. Keskiluokasta sitten löytyy wannabe-rikkaita ja wannabe-köyhiä.

Itselläni oli opiskeluaikana tiukkaa ja opin säästämään, sama käyttäytymismalli jatkui työelämään siirtyessä ja nyt ylimääräistä rahaa on kertynyt. Silti etsin aina kaupasta tarjousruokaa ja tuntuu aina pahalta, jos rahaa menee johonkin tarpeettomaan. Nykypäivän YT-uhan ja pätkätöiden sävyttämä yhteiskunta on sellainen, että varautua kannattaakin. Ja myös sellainen, että kuka tahansa voi tippua alempaan sosioekonomiseen lokeroon ja toki, jos on tottunut kuluttamaan, on äkkiä vaikeuksia edessä.
"Mitä enemmän harmittaa, sitä enemmän pitää yrittää nauraa omille vastoinkäymisilleen."
- Niklas Herlin
päivänpolttaja
 
Viestit: 1006
Liittynyt: Su 26 Huhti 2009 22:58

Re: Köyhyys

ViestiKirjoittaja Kibaya » To 06 Heinä 2017 12:49

marenkienkeli kirjoitti:
Myös toimeentulotuen kanssa on se ongelma, että säästää ei voi, koska se on heti pois seuraavan kuun tulosta. Siinä voi helposti jäädä ne kämpän korjaukset tekemättä, kun niitä harvemmin saa osamaksulla. Näköjään jutun henkilö ei ole toimeentulotukea hakenut. :O:


Toimeentulotuen kanssa säästäminen on periaatteessa huijaamista, joten jos säästää niin se ei saa näkyä. Samalla lailla jos lainaa rahaa, se ei saa näkyä missään tilillä. Minkä ymmärrän. Mutta ne, jotka ovat vuositolkulla toimeentulotuen keskellä elävät eivät pääse osaksi mistään ilmaan niitä "kepulikonsteja".

Tottakai noihin juttuihin valitaan ne jotka herättää eniten keskustelua ja tunteita. Ei se, joka elää säntillisesti eikä kaipaakaan muuta ole mitenkään kiinnostava. Eikä se myy. :keijo:

Iltasanomissa (en linkkaa) oli tähän liittyen taas juttua siitä miten tulojen mukaan lasketaan kuka on köyhä. Yksinäisen sinkun tulot kuukaudessa oli tyyliin jotain 1100e :keijo: Tuli semmonen, että jihuu, olen köyhä! :epäilevä: Enhän mä mikään keskituloinen, tai edes hyvätuloinen ole, mutta omasta mielestä mulla menee vähän paremmin mitä joskus on mennyt. Joo, menoja täytyy suunnitella ja tosi harvassa on spontaanit semmoiset jutut mihin menee rahaa enemmän kuin 15e. Varmaan taloutta suunnittelemalla pärjäisin vielä paremmin, mutta sitten tulee ne fyysiset rajat aina vastaan.

Vähäinen rahamäärä mun mielestä kuormittaa myös just sitä arjen suunnittelua. Joskus se on helpompaa ja joskus taas tosi vaikeaa. Ne markettien halvimmat tuotteet on usein laadultaan epämääräisiä tai jopa huonoja. Jos pystyy karsimaan sitä omaa standardiaan, niin hyvä, mutta kaikki ei pysty. Itsellä on tosi vaikea ostaa sellaisia ruokatuotteita, mitkä on mun mielestä "huonoja", kuten kahvi.

Koko köyhyys on muutenkin sellainen, että siitä pitäisi puhua ihan eri tavalla. Nyt tässäkin keskustelussa on vahvasti läsnä häpeä, syyllisyys, syyllistäminen ja negatiivisuus. Varmasti nuo leimat nousevat sieltä meidän historiasta missä köyhäinhuolto löi oma leimansa ihmisiin. Sosiaalihuoltolait ja muutokset ovat vielä suhteellisen uusia ja nuoria, kun vasta sotien jälkeen eroteltiin eri lainkohdiksi asioita. En muista vuosilukuja, mutta muistelisin että joskus 50-luvun puolen välin jälkeen meille tuli lait mitkä poistivat mm. köyhäintalot ja avoimen kerjäämisen. Kun meidän historia on suhteellisen lyhyt, niin ei kai ihme että köyhyys aiheuttaa edelleen isoja tunteita. Onhan meilläkin edelleen olemassa se työväenluokka vs. työnantajaluokka -ajattelu missä työnantaja on rikas porvari ja työväenluokka köyhä duunari. Enkä mä väitä etteikö se ajoittain jopa pitäisi paikkansakin. Tässä mallissa se köyhyyden leima on tosi vahva, eikä siihen sinänsä liity se euromäärä mitenkään, vaan se on enemmän henkinen kokemus omasta olemisesta. Ja se taasen syntyy kun yksilö antaa työlleen enemmän mitä kokee siitä saavansa ja syntyy ristiriita. Työntekijän mielestä häntä ja hänen oikeuksiaan poljetaan, tai ainakin korvaus menetetystä vapaa-ajasta on liian pieni ja työnantajapuolella he tekevät kaiken voitavansa ja antavat työtä. Työnantajapuolella ajatellaan myös kustannuksia, jolloin ei nähdä välttämättä sitä mistä se työntekijän tyytymättömyys nousee. Ja jos pomo ajaa tuliterällä bemarilla parkkipaikalle ja itellä on rikkinäinen Toyota, eikä rahaa sen korjaamiseen, niin kateus ja katkeruus on valmista ja muiden syyttely alkaa. Sen sijaan niiden omien valintojen tutkimista ei voi tehdä, koska tällöin syyllistäisi itse itseään. Ja näin syntyy se henkilö joka on valmis antamaan haastattelun köyhyydestään :keijo:

(Tuolla iltasanomien kommenttipalstalla oli esimerkki siitä miten henkilö oli omasta mielestään köyhä, kun verottaja vie 8000 bruttotuloista niin paljon, että perheelle ei jää tarpeeksi rahaa. Vuokrakin oli 1750/kk ja kauppaan meni kuukaudessa yli tonni, puhelimiin lähemmäs 200e ja jotain luottojakin oli. "Vaatteisiin ja viihteeseen jää kovin vähän" jä mieleen siitä jutusta myös. Ensin se nauratti, mutta sitten tuli se, että jestas kun se ihminen on ihan tosissaan. Kaksi aikuista ja yksi lapsi. :friikkipeukku: Veroja hänen mielestään meni liikaa :keijopeukku:)
ensin mä vapisin aaltojen alla.
Opin olemaan antautumalla.
Avatar
Kibaya
Hörhökeijotar
 
Viestit: 5985
Liittynyt: Ma 28 Huhti 2008 17:19
Paikkakunta: Syövereissä.

Re: Köyhyys

ViestiKirjoittaja Eowyn » Ma 04 Syys 2017 11:54

Kibaya puhui täyttä asiaa.
Minua ärsyttää aina, kun muut tulevat neuvomaan köyhää, että myy pleikkaris, lopeta nettiliittymä (tää on kyl aika pakollinen nykyään) ja Netflix. Mutta kun jos ne on ainoat asiat mistä saa edes jotain mielihyvää ja muuta mietittävää! Köyhä tiedostaa kuitenkin sen tosiasian, että matkustelu on poissuljettu vaihtoehto. Mutta tosiaan, itsekin olen ihmetellyt välillä niitä ihmisiä joita haastatellaan lehtijuttuihin, kun tuntuu että paljonhan heille jää rahaa kuitenkin. Kerrankin oli yhdessä jutussa niin että heille jäi ihan reilusti enemmän rahaa kuin meidän perheelle silloisessa tilanteessa.
Eowyn
 
Viestit: 149
Liittynyt: Ti 22 Heinä 2008 12:56

Re: Köyhyys

ViestiKirjoittaja Kibaya » Ma 04 Syys 2017 19:15

Sain raavittua kasaan sen mun ja Tuusin lomareissurahan ihan tuurilla, mutta käytännössä nyt ei ole rahaa syksynä tehdä mitään. Ei yhtään mitään. Hyvä jos leffaan pääsen.
Kyllä siellä reissussakin mietin paljon sitä, että oisiko jossain toisessa kohteessa päässyt halvemmalla ja säästänyt siinäkin, mutta sitten totesin että meidän reissu menee pilalle sellaisella jahkaamisella.

Olen omaa köyhyyttäni yrittänyt saada paremmin hallintaan muuttamalla kauppa-asiointia. Suunnittelen vähän tarkemmin mitä ostan ja miksi. Joskus se on tosi raskasta ja menen vain fiilispohjalla, mutta yritän kuitenkin. Koska ruokaan menee kuitenkin eniten rahaa. Fiksummalla arjen suunnittelulla ehkä jää enemmän sitten kodin ulkopuoliseen olemiseen.
ensin mä vapisin aaltojen alla.
Opin olemaan antautumalla.
Avatar
Kibaya
Hörhökeijotar
 
Viestit: 5985
Liittynyt: Ma 28 Huhti 2008 17:19
Paikkakunta: Syövereissä.

Re: Köyhyys

ViestiKirjoittaja Aranwe » Ma 04 Syys 2017 23:50

Olen itse ihan täysin tämän ulkopuolella, koska en ole köyhä, mutta olen kyllä kokenut köyhyyttä väliaikaisesti mm. opiskellessa ja lapsuudessa. Äiti teki meille vaatteet itse ostamistaan kankaista, koska meillä ei ollut varaa ostaa kaupasta uusia. Mitään hienouksia meillä ei ollut. Vanha autonromu (asuttiin maalla ja siellä se on pakollinen) ja mustavalko-TV, kun taas kaikilla kavereilla oli lelut viimeisen päälle ja Commodore 64:t sun muut.

Opiskeluaikana ostettiin soijarouhetta ja makaronia kun ei ollut muuhun varaa. Kaikki tämä oli tilapäistä, mutta jotenkin palkkatyössä ollessakin ne rahat hupeni jonnekin turhuuksiin ja velkaa kertyi. Viikko ennen palkkapäivää oli tili yleensä tyhjä ja visaa vingutettiin taas luottorajaan asti. Tässä tapauksessa köyhyyteen (tai sen tunteeseen) syyllisen sai selville katsomalla peiliin. Oikeasti köyhillä se ei ole näin yksinkertaista.

Aloin tekemään budjettia ja seuraamaan kuukausittaista rahankäyttöä 2013, jolloin mulla oli noin 25 000 euroa velkaa (opintolainat ja luottokortit). Pikkuhiljaa se velkasumma siitä pieneni ja maksoin lainoja reippaalla kädellä pois kun pääsin paremmille palkoille. Joulukuussa 2015 maksoin viimeisen opintolainaerän ja pari kuukautta myöhemmin melkein järkytyin, kun tilillä olikin ensimmäistä kertaa ikinä markka-ajan jälkeen viisinumeroinen summa rahaa. Ihan omaa rahaa, eikä pennin jeniä velkaa. Se vaan tuli sinne ihan varkain, koska budjetoin rahaa erinäisiin asioihin ja pyrin pitämään menoni budjetin rajoissa.

Teen budjettia edelleen samalla periaatteella, eli jos tiedän että esim. 6 kuukauden välein tulee satasen vakuutuslasku, laitan budjettiin kuudesosan joka kuukausi. Jos haluan lähteä seuraavana vuonna lomareissulle, laitan sinne budjettiin esim. satasen kuussa. Mun ei ole käytännössä pariin vuoteen tarvinnut katsoa pankkitilin saldoa jotain ostaessani, koska tiedän että siellä on rahaa tarpeeksi, mutta mietin usein kyllä hyvin tarkkaan että tarvitsenko jotain tavaraa ollenkaan. Matkustaessa en murehdi, vaan antaa mennä koska lomalla nyt ollaan eikä silloin saa murehtia.

Mun mielestä kohtuullista palkkatuloa saavan on mahdollista saada taloutensa kuntoon tarkkailemalla menojaan ja karsimalla niistä tarpeettomista sekä varautumalla etukäteen yllättäviin menoihin. Velka on veli ottaessa ja veljenpoika maksaessa, eli luottokorttivelka on vain tilapäistä ja pitää maksaa heti seuraavassa laskussa pois kokonaisuudessaan.

Oikeasti köyhällä tähän ei ole mahdollisuutta, koska pienet tulot pakottavat elämään kädestä suuhun ja kaikki yllättävät menot kaatavat talouden samantien. Oikeasti köyhällä ei ole varakkaampia vanhempia tai sukulaisia auttamassa pyyteettömästi hädän tullen.

Noille 8000 euron tuloilla köyhyyttä valittaville voisin sanoa, että ottakaa nyt jumalauta järki siihen rahankäyttöön ja ymmärtäkää että oikeasti köyhillä ei ole edes murto-osaa teidän tuloistanne ja silti sillä pitää usein elättää koko perhe.
Avatar
Aranwe
 
Viestit: 1234
Liittynyt: Ti 28 Joulu 2010 00:37
Paikkakunta: Ulukomailla


Paluu Yleistä



Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa