Keksiviikon keksinmaistelukerho

[Kumkvatti]

Tällä kertaa maistelussa oudot piparit. Jouluhässäkät tuli kauppoihin jo aikoja sitten, joten kaikenlaisia uutuuksia on taas tyrkyllä.

Annas Lime & Chili - "piparkakkuja joissa maistuu lime ja chili"
Jotenkin tällaista aasialaishenkistä makuyhdistelmää ei ihan ekana tule mieleen yhdistää pipareihin, mutta noin tarkemmin ajateltuna piparkakkumausteethan on itse asiassa hyvin pitkälti aasialaista makumaailmaa. Pipareiden tuoksussa on varsin voimakas limearomi, tai oikeastaan aromi ei ole kovin kaukana sitruunasta. Jos paketissa ei lukisi lime, voi olla että ensin tulisi mieleen sitruunamuffinssit tai sitruunapikkuleivät. Muuten maultaan piparit on varsin normaaleja Annas-pipareita joista kyllä tykkään, koostumukseltaan tutun ohuita ja rapeita. Chili tuntuu syödessä mietona lämpönä, mutta sitten yllättää hitaasti jälkipoltteena ja voimistuu jos näitä syö useamman putkeen. Ensimmäisten piparien maistelu oli tosi outo kokemus, mutta kun näihin tottui, alkoi miellyttää.

Pisteet 8/10. Omituishyviä.


Suklaapiparkakku Fazerina
Fazerinadominot oli herkullisia, joten kokeillaanpa nyt näitäkin. Odotukset ei ole kovin korkealla, suklaapäällysteiset piparit kuulostaa aina ajatuksena hyvältä, mutta käytännössä en yleensä hirveästi tykkää. Sama käy näiden kohdalla. Kartonkipaketti sisältää pikkupipareita pussissa, joten suklaapäällyste on valmiiksi hieroutunut epämääräiseksi ja täynnä muruja. Periaatteessa yhdistelmä kuulostaa hyvältä, appelsiinin maku, piparkakut, suklaa, kaikki joulun makuja. Yhdistettynä kaikki on kuitenkin jotenkin epätasapainossa. Piparimausteet on aina sen verran hallitsevia että suklaa ei maistu lainkaan, vaan tuo mukaan lähinnä tahmaisuutta sormiin. Suutuntumassakaan suklaa ei oikein toimi, itse pipari on jotenkin oudon jauhoinen ja tuntuu kuin pureskelisi kaakaovoideltuja mannaryynejä. Appelsiiniaromi ei pelasta mitään, vaan haahuilee vielä siinä ylimääräisenä, enkä oikein tiedä mihin kiinnittäisin huomioni.

Pisteet 5 / 10. Ei jatkoon.

[L-S]

Periaatteessa yhdistelmä kuulostaa hyvältä, appelsiinin maku, piparkakut, suklaa, kaikki joulun makuja. Yhdistettynä kaikki on kuitenkin jotenkin epätasapainossa. Piparimausteet on aina sen verran hallitsevia että suklaa ei maistu lainkaan, vaan tuo mukaan lähinnä tahmaisuutta sormiin.

Ostin myös Fazerina-suklaapiparkakkuja, ja fiilis oli vähän sama, että sinänsä hyvät maut hautautuvat toistensa alle. Piparimausteet ovat näissä varsin voimakkaassa roolissa, ehkä voimakkaammassa kuin pipareissa usein, joten suklaa ei sinänsä maistu juurikaan, ja appelsiinin erottaa ihan juuri ja juuri. Pipariksi tämä on jotenkin outo, tosiaan voimakas mausteisuus puskee läpi mutta muuten jauhoinen tuntuma. Ei tämä nyt sinänsä huonokaan ollut, ehkä jos oikein maistelee, rakastamani appelsiinisuklaa kuitenkin tuo jotain lisäarvoa verrattuna joihinkin peruspipareihin, joihin ehtii kyllä joka joulu kyllästyä. En silti ehkä ostaisi toiste. Muutenkaan en olisi vielä varmaan aloittanut piparikautta, mutta Fazerina-keksit kun ovat olleet suosikkejani, niin näitä oli pakko testata, kun kävelivät vastaan (näitä oli yksi paketti keksihyllyssä väärässä paikassa, jossa oli muuten jotain muita keksejä ).

Pisteet 7/10.

[Kibaya]

itse pipari on jotenkin oudon jauhoinen ja tuntuu kuin pureskelisi kaakaovoideltuja mannaryynejä.

Pisteet 5 / 10. Ei jatkoon.

Nauroin tälle niin että vedin sylkeä väärään kurkkuun

Haluan maistaa kaakaovoideltuja mannaryynejä.

[theia]

itse pipari on jotenkin oudon jauhoinen ja tuntuu kuin pureskelisi kaakaovoideltuja mannaryynejä.

Pisteet 5 / 10. Ei jatkoon.

Nauroin tälle niin että vedin sylkeä väärään kurkkuun

Haluan maistaa kaakaovoideltuja mannaryynejä.

Meillä on näitä, en oo vielä korkannut! Eli tervetuloa kaakaovoidelluille mannaryyneille

[L-S]

Geisha-Fasupala

(Oikeammin nimi varmaan on Fazer Geisha Fasupala...) Näitä on ollut kai jo jonkin aikaa, mutta en muista maistaneeni. Tässäpä keksi, joka on sinänsä ihan hyvänmakuinen, mutta en silti keksi (!) mikä näiden funktio on. Fasupaloiksi nämä ovat outoja, niissä on sileämpi pinta kuin Fasupaloissa yleensä. Normaalifasupalaanhan kuuluu sellainen vohvelimainen kolopinta. Keksi tuo muutenkin suutuntumaltaan mieleen lähinnä Kismetin tai Suffelin eikä Fasupalaa. Geisha ei myöskään maistu kovin voimakkaasti, jonkinlainen hasselpähkinäinen maku näissä ehkä on, mutta se on varsin mieto.

On siis aivan oikeutettua kysyä miksi tällainen keksi on tehty - eivätkö Kismetit ja vastaavat riitä? Onko kyse rahastuksesta uutuudella? No, toki tietysti Kismetit ovat suhteessa kalliita, Fasupala-pussissa saa enemmän, mutta uutuudet silti varmaan aina myyvät. Kokonaisuutena Fasupalaksi tämä on pettymys, vaikka sinänsä ihan kelpo keksi ja ainakin parempi kuin taannoin maistamani Elosen appelsiini-suklaavohveli, joka on Fasupala-kopio, mutta varsinkin nyt kun keksit ovat vanhentuneet kaapissa, tuntuu että appelsiinin maku korostuu kekseissä esanssisena, eikä ole oikeastaan kovin hyvä.

Jos arvioisin Elosen keksit nyt, pisteet saattaisivat pudota parilla (6/10). En ole varma onko kyse siitä, että keksit ovat vanhentuneet, vai siitä että alkuarvio oli liian kiltti. Ehkä keksinmaistelussa pitäisi muistaa huolellisuus, ja panostaa siihen, että keksejä olisi maisteltu vaikka useampana päivänä. Ravintolakriitikotkin sentään käyvät yleensä ravintolassa kahdesti ennen arvion kirjoittamista.

Geisha-Fasupalat saavat nyt arvioksi 6/10. Sinänsä ihan hyvää, mutta melko mitäänsanomaton ja hahmoton, päämäärätön keksi.

Todettakoon vielä, että vaikka sanoin näiden olevan parempia kuin Elosen Fasupala-kopiot, lopullisen arvion mukaiset pisteet olisivat nyt samat, mikä vaikuttaa ristiriitaiselta. Tämä selittyy kuitenkin sillä, että Elosen keksit saivat yhden ylimääräisen pisteen kieliasusta.

[L-S]

Fazer korvapuustikeksi

Tämä on tällainen pika-arvio, koska en syönyt näitä montaa, maistoin vain kun oli tarjolla, mutta kyllähän se ihan korvapuustiselle maistui. Lähinnä pääosassa oli kardemumma, sivuosassa kaneli, ja keksissä oli tosiaan kvatin aiemmin mainitsema kummallinen röpelöpinta, joka ei oikein esittänyt mitään. Ihan ok maku, mutta syön silti ehkä mieluummin muita keksejä tai oikeita korvapuusteja. Keksi oli myös varsin pieni, joten jos ei tarjottaessa kehtaa rohmuta kovin montaa, jää kyllä keksinnälkä.

Pisteet 6/10.

[L-S]

Nyt on kuulkaas maailman kirjat sekaisin. On keksitty keksin ja sipsin risteytys, nimittäin Vaasan makea piparkakun makuinen ruissipsi.

Näitä oli ihan pakko testata. Aluksi tuntui siltä, että joku mauste lyö aivan liian voimakkaasti läpi, ehkä neilikka tai kardemumma. Mutta muutaman syötyäni näihin tuli kyllä jonkinasteinen himo. Näitä syötiin eräässä tilaisuudessa, ja tarjolla oli myös Fazerina-suklaapiparkakkuja. Melkein tuli fiilis, että söin mieluummin näitä piparisipsejä kuin Fazerin pipareita, joissa piparipohja on edelleenkin oudon jauhoinen. Piparisipsin makumaailma sen sijaan oli kiinnostava, olihan niissä lisäksi rasvaa ja ilmeisesti jonkin verran suolaakin, mikä on aina taattu yhdistelmä. En ole silti varma ostaisinko näitä ruissipsejä toiste, mutta kyllä ne aivan kokeilemisen arvoisia olivat. Jos pitäisi homejuustoista, ne varmasti sopisivat näiden kanssa, mutta itse en pidä, joten jätin väliin. Kerrassaan omituinen keksintö, mutta kannatti maistaa.

Arvosana on vaikea, ehkä 7/10?

[theia]

Nyt on kuulkaas maailman kirjat sekaisin. On keksitty keksin ja sipsin risteytys, nimittäin Vaasan makea piparkakun makuinen ruissipsi.

Näitä oli ihan pakko testata. Aluksi tuntui siltä, että joku mauste lyö aivan liian voimakkaasti läpi, ehkä neilikka tai kardemumma. Mutta muutaman syötyäni näihin tuli kyllä jonkinasteinen himo. Näitä syötiin eräässä tilaisuudessa, ja tarjolla oli myös Fazerina-suklaapiparkakkuja. Melkein tuli fiilis, että söin mieluummin näitä piparisipsejä kuin Fazerin pipareita, joissa piparipohja on edelleenkin oudon jauhoinen. Piparisipsin makumaailma sen sijaan oli kiinnostava, olihan niissä lisäksi rasvaa ja ilmeisesti jonkin verran suolaakin, mikä on aina taattu yhdistelmä. En ole silti varma ostaisinko näitä ruissipsejä toiste, mutta kyllä ne aivan kokeilemisen arvoisia olivat. Jos pitäisi homejuustoista, ne varmasti sopisivat näiden kanssa, mutta itse en pidä, joten jätin väliin. Kerrassaan omituinen keksintö, mutta kannatti maistaa.

Arvosana on vaikea, ehkä 7/10?

Oliskohan joku homejuustodippi niiden kanssa Koska kyllähän sipsulit dipsulin tarvii.

[Kumkvatti]

Runebergin nyytit Cookie Edition

Ruunarinhankintareissulla kaupassa oli torttujen vieressä tyrkyllä myös ruunarikeksejä, joten pitihän näitä nyt kokeilla. Kaksimieliset vitsit jatkuu näköjään myös nettisivuilla. Mikäpä siinä. Paketissa lukee tuttu TV:stä, varsinaiset nyytit on ilmeisesti jotain uudelleen muotoiltuja Runebergin torttuja suomalainen menestysresepti -kisasta, ja tämä on sitten vielä erillinen cookie-versio aiheesta.

Paketissa on kuusi kappaletta reiluhkon kokoisia keksejä. Tai ei nyt cookieksi mitenkään isoja, mutta peruskeksiä suurempia. Tuoksussa on paljon vaniljaa, ihan himppu mausteita ja jotain täyteläisyyttä. Ensipuraisuun sattuu pala appelsiininkuorta, joka on aika hallitseva, mutta väistyy keksin edetessä. Keksi on aika murenevainen, mutta vadelmatäyte pitää sen kohtuullisesti kasassa. Tulee mieleen umpinaiseksi leivottu lusikkaleipä. Tavalliset ruunarimaut tunnistaa tästä kyllä, mutta jään kaipaamaan karvasmantelia. Runebergin tortuissa se juttu on mehevyys ja maukas kostutus, joka keksistä oikeastaan puuttuu kokonaan. Toki täyte tuo tähän tiettyä kosteutta ja pehmeyttä, mutta luonteeltaan tämä on silti keksi.

Arvosana 7,5. Ihan kiva, kyllä näitä mielellään syö, mutta ei kyllä millään tavalla korvaa oikeita ruunareita.

[L-S]

Runebergin nyytit Cookie edition

Omassa kaupassani nämä eivät olleet ruunareiden lähettyvillä eikä niitä ollut huomattu laittaa mitenkään esille, vaikka ostin näitä Runeberginpäivää edeltävällä viikolla. Jouduin etsimään niitä jonkin aikaa ja ne olikin piilotettu huomaamattomasti gluteenittomien leivonnaisten hyllyyn. Sitähän nämä tosiaan ovatkin. Gluteeniton jauho varmaankin vaikuttaa myös murenevuuteen, paketissani ei tainnut olla yhtään kokonaan ehjää keksiä, kun sen avasin.

Maku on ihan jees, mutta ei tosiaan korvaa varsinaisia ruunareita, jotain siitä puuttuu. Vadelmatäyte on ihan kiva, mutta appelsiininkuori turhankin hallitseva. Varsin keijoja keksejä. Paketissa oli tosiaan panostettu vienon alatyyliseen huumoriin.

Arvosana 6,5. Ihan kiva, mutta en ehkä ostaisi toiste.

Domino Toffee

Joka kaudeksi pitää ilmeisesti tuoda kauppoihin uusi Domino, ja tänä keväänä se on Domino Toffee. Dominot ovat tietysti aina dominoita, joten ei niissä ainakaan kovin pahasti voi pettyä. Toffee-versio on ihan maukas. Täyte on toffeenvärinen. Eivät kuitenkaan vedä vertoja Fazerina Choco -dominoille tai Mokkapala-dominoille, jotka ovat aika lailla täysosumia ja vähän erilaisiakin. Domino Toffee ei ehkä mene jatkoon, mutta onneksi nämä olivat tarjouksessa.

Arvosana 7,5/10

[L-S]

Bakerika Salted Chocolate Chip -keksit

Suomalainen menestysresepti -ohjelman voittajatuote sopii erinomaisesti testattavaksi keksinmaistelukerhossa, onhan kyseessä itse paistettava keksitaikina.

Tuote myydään pakasteena. Paketissa on kuusi taikinapalloa, joiden pitää antaa sulaa puolisen tuntia ennen paistamista (175 astetta). Sitten pallot painetaan keksimäisemmiksi sormilla ja päälle ripotellaan mukana tullutta sormisuolaa. Olin yllättynyt siitä, että sormisuolaakin oli paketissa mukana erillisessä pikku pussissa, koska etukäteen ohjeet luettuani olin luullut, että suola pitää olla omasta takaa. Se että kaikkea on ajateltu on tuotteessa piste i:n päälle.

Paketin ohjeen mukaan keksejä on tarkoitus paistaa 8-10 minuuttia, mutta 8 minuutin kohdalla keksit olivat vielä ihan pelkkää pehmeää taikinaa. Tiesin, että keksit ehkä kovettuvat ja paistuvat pellillä vielä uunista ottamisen jälkeen, mutta suhtauduin silti epäilevästi siihen, että ihan pehmeästä taikinamassasta olisi tullut kasassa pysyvää keksiä, joten pidin keksejä uunissa lopulta 15 minuuttia. En halunnut syödä keksiä lusikalla. 15 minuuttia tuntui sikäli sopivalta ajalta, että kekseistä tuli omaan makuuni sopivasti reunoilta keksimäisen rapeita ja kuivia ja keskeltä tahmean pehmeitä. En tietysti tiedä olisiko vaikka 10 minuutin paisto sittenkin toiminut, ja olisiko tarkoitus ollut, että kekseistä tulee hyvin pehmeitä.

Keksit ovat varsin maukkaita. Suklaahiput ja suola maistuvat kivasti, ja keksitaikina on makeaa ja siinä on mukava suutuntuma. Maku on sikäli sopivan makea, että syötyäni kaksi keksiä en kaipaa enää kahvin kanssa muuta. Jos tarjolla olisi ollut pelkästään jotain bulkkikeksejä, todennäköisesti niitä olisi tullut syötyä useampi tai olisi kaivannut jotain lisää.

Voisin ostaa toiste. Sitä en tosin vielä tiedä millaisia nämä ovat myöhemmin, jäähdyttyään, mutta nyt ainakin toimi.

Pisteet 8/10.

[Kibaya]

Katsoin kaupassa tänään että siellä oli Jaffa sitruunaa ja alla kyltti "uutuus". Olin että eihän se voi olla, oon ihan varmaan maistanu niitä?
Mutten muista koska ja missä ja ööö mitä?
Onko ne vai eikö oo?
Jos on, pitää ottaa maisteluun (vaikkei varmasti ole tarpeeksi sitruunaista) .

[L-S]

En muista, että olisin itse maistanut Jaffa sitruunaa, mutta olen huomannut kyllä, että Fazerin kekseistä on tapana mainostaa uutuuksina erilaisia kausituotteita. Niitä on ehkä saanut edellisenä vuonna samaan aikaan, mutta siinä välissä ei, joten ilmeisesti jonkin logiikan mukaan kyseessä on uutuus. Ainakin jotain jouluaiheisia Jaffa-keksejä on mielestäni mainostettu uutuuksina joulun alla, vaikka niitä sai myös edellisenä jouluna. Tässä saattaa siis olla kyse tällaisesta tapauksesta. Pikaisella googlauksella Jaffa sitruuna -kekseistä näkyikin mainintoja ainakin keväältä 2023.

[L-S]

Taas löytyi keksiuutuuksia maisteltavaksi, nimittäin

Domino Fun Avec.

Mitä tämä tarkoittaa tämmöinen? Keksi näyttää enemmän Dorikselta kuin Dominolta, koska se ei ole täytekeksi, kuten Dominon kuuluisi. Kuten täältä näkyy, keksissä on keskellä vaaleanvihreää, ilmeisesti Avecin makuiseksi tarkoitettua piparminttutäytettä, jossa on nonparelleja. Reunat ja pohja ovat Domino-keksitaikinaa, mikä on ilmeisesti tekijöiden mielestä oikeuttanut keksin kutsumisen Dominoksi Doriksen sijaan. Lisäksi keksin pohja on vielä kuorrutettu suklaalla, mikä tuli yllätyksenä, koska kuvasta sitä ei huomannut.

Dominon kaakaokeksipohja ja minttutäyte toimivat toki aina, joten sikäli keksissä on kehumista, ja suklaakaan ei ole yleensä ollut huono yhdistelmä Dominon kanssa. Pidän keksistä. Mutta. Mielestäni liikutaan vaarallisella alueella, kun aletaan tällä tavalla hämärtää käsitteitä. Mitä Domino enää tarkoittaa, jos se ei ole täytekeksi? Sen ehkä olen ollut valmis sulattamaan, että Dominoista on tehty ei-kaakaoisia, vaaleita versioita, kuten mustikkapiirakka-Domino, vaikka en näistä ihan hirveästi ole välittänytkään. Mutta jos Dominon käsitettä voi laajentaa joka suuntaan, onko Dominosta kohta enää mitään jäljellä? Tässä raskain rikos on se, että täytekeksi ei ole enää täytekeksi, jolloin siitä puuttuvat myös Dominosta tutut pintakuviot. Ilmeisesti se, että Dominon nimeen lisätään hauskan kansainvälisesti "Fun" oikeuttaa tällaiset poikkeukset. Mitä seuraavaksi? Muutetaanko Dominon muotokin kohta pyöreästä joksikin muuksi?

Kenties tämä kertoo siitä, mitä täälläkin on spekuloitu, nimittäin järkevien Fazerin keksi- ja karkkiyhdistelmien loppumisesta, joten on pitänyt alkaa käyttää hieman enemmän luovuutta näiden yhdistelemisessä. Petaako Domino Fun Avec tietä muillekin kummallisuuksille? Onko Vihreä kuula -Domino jo suunnitteilla?

Pisteet 6/10. Keksi on hyvänmakuinen, ja voisin ostaa toiste, mutta miinuspisteitä tulee käsitteiden hämärtämisestä vähintään kaksi.

[Kibaya]

Taas löytyi keksiuutuuksia maisteltavaksi, nimittäin

Domino Fun Avec.

Sain lähetyksenä Joensuusta näitä Fun Avecceja, eli kivoi seuralaisii.

Lupasin heti maistella, sillä mikäs sen parempaa kuin saada keksilähetys keksiviikkona!

Jos laittaa silmät kiinni haukatessaan ekaa palaa keksistä niin minttuisan läpi tunkee dominon oman keksin maku. Avec, eli ranskanpastilli, on mulle tärkeä karkki ollut lapsuudesta asti ja voisin hyvin kuvitella miltä maistuu jos laittaa samaan aikaan alkuperäistä dominoa ja ranskanpastillia suuhun samaan aikaan; se maistuu tältä keksiltä. Siinä tarkoituksessa keksi on oikein toimiva. Pidän visuaalisesti myös väreistä. Mitkä nyt ovat aivan hirveät noin yleensä, mutta mintunvihreä täyte ja vaalean pinkki nonparelli ovat kevääseen istuva väriläiskä. Pastellisävyistä tulee mieleen myös ne ranskanpastillit.
Se mistä tulee miinus on suklaapohjasta. Keksiä on vaikea syödä ilman jonkinlaista klähmää sormissa. Se on ärsyttävää, sillä klähmä helposti tahmaa kahvikupin, naaman, keksilaatikon ja niin edelleen. En pidä siitä klähmäämisestä.
Joten makuna toimii, konseptina ei.

Olen myös samassa pohdinnassa L-S:n kanssa että domino on täytekeksi. Oli se sitten FUN tai ei. Miksei tämä ollut Doris Avec?

Dumle Corn Cakes

Lähetyksessä oli mukana myös 4 kappaleen paketti dumlepäälysteisia maissikakkuja!
Maissikakut ovat gluteenittomia, muttei maidottomia .

Pohjalle todettakoon että olen maistanut dumle tippaleipiä ja ne oli aivan liian kamalia.

Paketista tulee tuoksahdus mistä tulee tippaleivät mieleen. Myös outo kookoksinen tuoksu on mun nenässä, enkä meinaa päästä siitä yli. Mutta dumle maissikakut on aivan mahtavia! Mähän dippaan poppareita sulaan suklaaseen jos oikein haluan hifistellä. Se on aivan eri asia kuin popparisuklaat, btw.
Maissikakut itsessään on aika popparisia, joten siihen tämä dumlekehittely sopii erittäin hyvin. Päällä on ohut suklaakerros ja siinä pienen pieniä toffeekrokantteja.
Kookosmaisuus on onneksi vain tuoksussa. Kuiva maissikakku on tarpeeksi kostea suklaan ansiosta. Suolaisen ja makean liitto on hyvässä tasapainossa ja tämä on paljon lähempänä suklaaseen dipattua popparia kuin popparisuklaat tai suklaapopparitkaan mitä on aikojen saatossa ollut.

Ehdottomasti jatkoon, jos tykkää tämmöisistä yhdistelmistä. Itse annan täydet 5/5 tälle. Mielestäni myös yksi riisikakku on myös riittävästi taltuttamaan makeantarpeen ja ihmisenä, joka ei pysty syömään kokonaista suklaalevyä tämä paketti on sopivan kokoinen, vaikka alkuun ajattelin että neljä riisikakkua, mitä hittoa!

Dominot sopii ehkä kivasti kahvipöytään jos ei ole kamala helle ja riisikakut sitten taas vaikkapa piknikevääksi tai rantaevääksi. Suklaa ei klähmää kun se on pinnassa ja reunasta saa kiinni helpohkosti (ainakin jos on aikuinen).

Hieno maistelukeksiviikko!

[Kumkvatti]

Domino Fun Avec

Olin jotenkin missannut että tätä oli jo täällä maisteltu, mutta tahollani päädyin ihan samaan Domino-Doris-ihmettelyyn ja siihen että nyt on siirrytty kolmen tuotteen yhdistelmiin. Ehkä Domino on vaan seksikkäämpi ja myyvempi brändi kuin Doris, joten se on pitänyt ympätä tähän mukaan.

Keksit itsessään on kyllä ihan jees. Ulkonäöllisesti mintunvihreä keskusta kylläkään ei ole mun silmään houkuttelevin, vähän tulee ensivaikutelmana joku hammastahna-homeläiskä-mielleyhtymä. Mutta maku on hyvä ja kekseliäästi ( ) mukaan on tuotu ranskanpastillien rouskuva rakenne nonparellien muodossa. Suklaapohja tuo kyllä makuun ja suutuntumaan ison plussan, mutta lähes saman verran miinusta käytettävyyshankaluuksista. Keksi olisi varmaankin tylsempi ja kuivempi ilman suklaaosiota, mutta ehkä se ei tällaiseen avotäytteiseen keksiin sovi päälle kuorrutukseksi.

Pisteet 7/10. Ihan kiva.

--------------------------------

Domino Fun Dumle

Sama mutta Dumle. Tässä on kyllä nyt tavoitettu toffeen herkullisuus tuoksuun ja makuun. Toffeetäytteen päällä on jotain toffeerakeita, en muista oliko niissä vähän jotain rouskuvaa vai olivatko pehmeitä (maistelusta on jo vähän aikaa ja keksit loppui kesken ennen kuin ehdin ajatella asiaa). Suklaapohjasta vielä herkullisuusplussa, tässä jotenkin en jaksa häiriintyä tahmaantumisesta koska maku voittaa.

Pisteet 9/10. Näitä tahdon lisää.

[L-S]

Mielestäni myös yksi riisikakku on myös riittävästi taltuttamaan makeantarpeen ja ihmisenä, joka ei pysty syömään kokonaista suklaalevyä tämä paketti on sopivan kokoinen, vaikka alkuun ajattelin että neljä riisikakkua, mitä hittoa!

Näitähän myydään neljän kappaleen lisäksi näköjään myös kahden kappaleen paketissa. Itse ostin sellaisen testiin.

Dumle Corn Cakes

Ensivaikutelma on aika jännä. Toisaalta maistan maissikakun, joita syön lähinnä satunnaisesti silloin, kun myöhään illalla onkin yhtäkkiä nälkä, eikä ole mitään järkevää syötävää, ja sitten löydän jostain kaapin perukoilta kolme kuukautta sitten avatun paketin jotain epämääräisiä maissi- tai riisikakkuja. Toisaalta taas maistan erittäin makean kuorrutteen. Maissikakku ja kuorrute eivät alkuun täysin mielessäni yhdisty, vaan ne tuntuvat jotenkin erillisiltä, vaikka joka suupalassa molempia onkin. Mutta hetken päästä aivot tai makunystyrät alkavat hahmottaa tilannetta, ja keksi (maissikakku?) maistuu kyllä ihan hyvältä. Dumle-kuorrute on koukuttavaa yhdistettynä suolaiseen maissikakkuun. Tosiaan näitä ei yhtä enempää viitsi syödä, joten sinänsä pieni paketti käy järkeen, mutta kahden ja neljän kappaleen paketit ovat silti vähän hassuja. Onko nyt ajatuksena, että näitä tarjotaan juhlissa sille yhdelle ihmiselle, joka on gluteeniton (muttei maidoton) ja hän saa sitten vain kaksi Dumle-maissikakkua? Vai ajatellaanko, että pienen paketin voi kätevästi napata evääksi tai välipalaksi? Onko kaksi kappaletta joku testierä, joita on myyty sillä ajatuksella, että kokeillaan nyt kannattaako tämä ollenkaan (ja jos kannattaa, kohta lanseerataan Domino-maissikakku)? Konseptointi jää epäselväksi.

Arvosana 5/10

Domino Fun Dumle

Pakko oli mahdollisimman pian testata myös toinen "hauska" keksiuutuus (sitä paitsi Avecit on jo syöty). Pidän tästä vähemmän kuin Avecista, siinä oli kiva raikas minttukarkin maku (ja pidän myös väristä!), mutta Dumle on vähän raskaampi ja tunkkaisempi (ja inhoan vaaleanruskeaa!). Eivät nämäkään silti pahanmakuisia keksejä ole, toffeen maku on mukavan voimakas ja rouskeet tuntuvat kivasti pinnassa. Fun Avecin tavoin tämäkin keksi saa miinuspisteitä käsitteiden hämärtämisestä, vaikka ihan maukas keksi onkin (Kvatin selitys siitä, että Dominon on ajateltu olevan seksikkäämpi brändi on varmaan muuten ihan uskottava syy sille, miksi tämä ei ole Doris). Ilman tätä käsitekikkailua arvosanat olisivat sekä Fun Avecille että Fun Dumlelle varmasti korkeammat. Ainakin Fun Avecia saatan ostaa toistekin. Fun Dumle saa nyt saman arvosanan kuin Corn cakesit, mutta oikeasti pidin näistä enemmän.

Arvosana 5/10

[L-S]

Keksirintamalta jotain uutta: Luin tänään Hesarista, että kristillisdemokraatteja on kiittäminen siitä, että jatkossa keksien arvonlisävero ei nouse, vaikka makeisten nousee. Kaikkea sitä. Herää kyllä kysymys, että miksi he valitsivat juuri tämän kohteen puolustettavaksi. Sille että RKP puolusti sipsejä oli jutussa selitys, mutta keksien tilanne jää arvoitukseksi.

Olen myös suorittanut keksinmaistelua jälleen.

Lotus Biscoff Biscoff cream

Biscoff-keksit ovat nähdäkseni viime vuosina olleet trendikkäitä, niitä käytetään paljon esimerkiksi erilaisissa leivontaresepteissä, ja kauppoihin on tullut erillistä Biscoff-tahnaa. Nämä ovat jonkinlainen klassikko, keksejä on valmistettu vuodesta 1932. En kuitenkaan ole varma olenko varsinaisesti syönyt Biscoff-keksejä, tai jos olen, siitä on aikaa. Tilanne on siis korjattava ja maisteltava. Päädyin täytekeksiversioon, jossa on täytteenä BIscoff creamia.

Keksin pohja maistuu kuin laimennetulta versiolta LU Bastogne -kekseistä. Yhdistävä tekijä näissä on ainakin kaneli. Biscoff-kekseistä mainitaan markkinointiteksteissä, että ne on "karamellisoitu", mitä se sitten tarkoittaakin. Bastognejen maun taas mainostetaan tulevan kandisokerista, joka on määritelmällisesti karamellisoitua sokeria. En ole varma onko kyseessä käytännössä sama asia.

Täytekeksiys ei tuo kovin paljoa lisäarvoa keksiin, sillä Biscoff cream -täytteen makumaailma on liian samanlainen kuin itse keksin. Näitä olisi ilmeisesti ollut myös vanilja- ja suklaatäytteisinä, en tiedä olisivatko ne olleet maukkaampia. Vaikutelma jää aika laimeaksi. Nykyajan keksit ovat makuprofiililtaan niin monipuolisia, että tällainen melko yksinkertainen keksi jää ehkä varjoon. Menee bulkkikeksinä kahvin kanssa. Toisaalta jos haluaisin syödä kanelikeksiä, söisin ehkä mieluummin Bastogneja, joita meillä syötiin paljon 90-luvulla. Lotuksestakin tulee mieleen lähinnä Lotus Soft Embo -vessapaperi. Ehkä näistä täytekekseistäkin voisi tehdä jonkin leivonnaisen.

Pisteet 3/10

Haastan muutkin keksinmaistelijat kokeilemaan jotain harvemmin syömäänsä klassikkokeksiä!

[L-S]

Upotin muutaman Biscoff-keksin banoffee-piiraan pohjaan Digestivejen seuraksi. Biscoffit tuovat pohjaan kivasti vähän makua. Ehkä kovin montaa enempää ei kuitenkaan olisi kannattanut laittaa, tai tehdä koko pohjaa Biscoffeista, vaikka sellaisiakin kakkuja ilmeisesti tehdään. Olisi saattanut olla omaan makuuni liikaa tätä makua. Digestivejäkin jäi. Pitäisiköhän nekin arvioida? Ensin pitäisi viitsiä syödä niitä sellaisenaan, mitä en toistaiseksi ole viitsinyt tehdä. Lähinnä tuntuu, että Digestiveissä parasta on, että ne ovat neutraalin makuisia ja rouheita, eli sopivat erilaisten juustokakkujen ym. pohjaksi. Kaupan hyllyllä järkeilin myös, että 0,65 € maksavat Xtra-/Coop-merkkiset Digestivet sopivat tähän tarkoitukseen, eikä tarvitse maksaa 2,50 € merkkikekseistä. En tiedä olisiko niillä ollut eroa. Asiantunteva keksinmaistaja suorittaisi tietysti vertailun...

[Kibaya]

Biscoffithan on käytännössä vegaaniversio Bastogneista. Mä rrrrrakastan Bastogneja. Biscoffeihin olen siirtynyt koska niitä on paremmin saatavilla ja mun mielestä ne on myös edullisempia. Toki myös pienempiä ja riittoisampia.

En kuitenkaan pysty siihen että söisin sitä Biscoff-täytekeksiä Biscoff-täytteellä