Vohvelinhännät ei kyllä kuulosta yhtään mun jutulta, se on juuri se ankein osa jätskituuttia, joka jättää vähän äklön tunnelman vaikka itse jäätelö olisi ollut hyvää.
Mulla on ollut viime aikoina maistelussa Lidlin
erikoiskeksejä.
Kourabiedes bitesKreikka-teeman alta löytyi mielenkiintoisia mantelileivonnaisia, kai näitä voisi kekseiksikin kutsua. Makuja on kaksi, granaattiomena ja sitruuna-pihka, maistan molempia. Paketissa on kiinni rullatun muovikäärehässäkän sisällä kuusi isohkon konvehdin kokoista sylinterin mallista leivonnaista uppoutuneena suureen määrään valkoista jauhoa, joka on ehkä jotain tomusokerin ja paakkuuntumisenestoaineiden seosta. Keksin koostumus on aika hauska, puraistessa lohkeaa ja murenee vähän kuin halva tms. mutta on kuitenkin aika kuivan mantelijauhoista. Seassa on mantelinpaloja vähän isompina sattumina. Maku on kummassakin versiossa aika mieto, granaattiomenaa en kyllä löydä kuin häivähdyksen punertavaa väriä. Sitruunaversio on maultaan mielenkiintoisempi ja pihka tuo oman vivahteensa makuun. Voisin ostaa uudestaankin. Kun palat on syöty, jäljelle jää varmaan desilitra valkeaa jauhetta.

7,5/10. Mantelisuus ja lohkeavuus miellyttää, vaikka onkin jännän kuivajauhoista.
Surtido tradicionalEspanja-teemasta taas tuli napattua mukaan "perinteinen lajitelma" (tuoteselosteessa lukee tosiaan vain näin, arvattavaksi jää mitä tuotteita mahtaa lajitelma sisältää)

Paketissa on sentään kuvia jonkinlaisista leivonnaisista jotka tulkitsen kekseiksi, ja englanniksi lukee assorted cookies. Olisi ehkä voinut vilkaista kaupassa tuoteselostetta tarkemminkin, kotona luen paketista että ainesosaluettelo alkaa vehnäjauhoilla ja sianihralla.

Kartonkipaketin sisällä on muovipussi, jonka sisällä on yksittäispakattuja painavahkoja asioita neljää eri sorttia. On Mantecado de Limon, Mantecado de Canela, Polvoron de Almendra ja Rosco de Vino. Jotenkin alkaa tuntua, että nyt ei olla ihan peruskeksien äärellä.

Täytyy ihan googlettaa mitä sitä tuli ostettua. Ilmeisesti kyseessä on perinteisiä joululeivonnaisia, jotka tosiaankin valmistetaan yleensä sianihrasta, jauhoista ja sokerista.
Yksittäiskääreistä paljastuu pyöreitä ja soikeita kiekkoja. Koostumus on varsin pehmeä ja mureneva, käytännössä paksuhko viipale taikinapötköstä jota on ehkä reunoilta vähän kuumennettu jotta on saatu vähän väriä. Taikina on hyvin hienojakoista ja... no, jauhoja ja tomusokeria jotka pysyy kasassa laardin voimalla. Syön manteli- ja sitruunakiekon kahvin kanssa ja ne ovat tavallaan ihan hyviä, vaikka vieno sianrasvainen häivähdys saattaa välillä käydä mielessä. Musta kahvi taitaa peittää sitä aika hyvin. Kanelikiekko on nyt mulla tuossa vieressä ihan pelkiltään, maistoin siitä pari murua ja maistan ja haistan sikamaisuuden nyt paljon selvemmin eikä oikeastaan tee mieli syödä enempää. Viimeinen on ilmeisesti makealla viinillä maustettu rinkula, se vielä odottaa paketissaan. Taidan tarvita vahvaa kahvia saadakseni nämä syötyä ja kinkunrasvat huuhdeltua suusta, joten saavat odottaa huomiseen.

2/10. En nyt oikein pääse yli kinkunrasvan aromista, mutta nenästä kiinni pitäen nämä voisivat olla ihan hyviä. Mureasta rakenteesta pisteet.