Työ- ja koulukuulumiset

[skray]

Onnea Lyyra!

Uudessa tehtävässä mulla menee hyvin ja olen tyytyväinen olooni. Töitä riittää ja uuden opettelemista on niin paljon, että hyvä kun tajuan enää mistään mitään.
Esimies on pariin kertaan kehunutkin.

[Emilia]

Terkkuja Mr. Smithille!
Sekä sinä että tarinasi olivat vahvasti mielessä, kun en kieltäytynyt töistä meidän IT-osastolla.



What have I done?!?

Mut hei, uusia juttuja eikä tää ehkä syksyä pidemmälle kestä! Aina uudet jutut leipiintymisen voittaa. Hakemastani paikasta ei ole kuulunut mitään.

[skray]

YT:t alkaa.
Vasta juhannuksen tienoilla, luultavasti sen jälkeen, saadaan tietää tarkemmin neuvottelujen tulos ja se, kuinka moni ja ketkä irtisanotaan ja keille löytyy muita tehtäviä talon sisältä. YT:t koskee siis vain noin puolta firman työntekijöistä ja tottakai oon ite siinä joukossa, joka nyt sitten jännittää ja spekuloi tulevaa koko alkukesän.
Itselläni on tällä hetkellä talon sisäinen määräaikaissoppari nykyisissä tehtävissäni, joten ainakin elokuun loppuun on töitä, kun sitä sopparia ei voida irtisanoa. Mutta jos irtisanovat sen mun perustyön sopparin, niin sitten on edessä töiden hankinta kesän lopulla.

Kumma kyllä, mulle ei ole iskenyt mikään paniikki siitä, että mitä jos mut irtisanotaan ja mitä jos en löydäkään heti töitä. Luotan siihen, että hetki pärjätään vähemmillä tuloilla ja ihan varmasti löydän jotain työtä sitten jos tarvitsee. Luotan siihen, että kaikki järjestyy.

[Pascal Lemoix]

Mulla on työhaastattelu "omaan virkaani" eli haen virkaa sille paikalle, jota teen. Aika hassua sinänsä, mutta haastattelutta ei voida ottaa. Kun joku voi periaatteessa valittaa.

[Suvi]

Oo, kerrankin jotain kivaa tapahtui: Mä saan palkankorotuksen. Ei tarvinnut edes anoa sitä. Ei se nyt mikään superhuippuiso korotus ole, mutta korotus kuitenkin ja se vähän "tuntuukin" jossain.

[marenkienkeli]

Töissä on tällä hetkellä kivaa. Välillä tulee tehtyä melkein huomaamatta liiankin pitkiä päiviä (eilenkin 13 tuntia).

Nytkin homma tuntuu luistavan hyvin. Ohjelma suunniteltuna paperille ja nyt se on yli puolen välin koodattu. (Saa tosin nähdä, mitä kaikkia kivoja erroreita vielä matkan varrella putkahtaa esiin. ) Yleensä tulostenkäsittely on rasittavaa puuhaa ja labrassa huomattavasti kivempaa. Nyt kuitenkin koodaan ihan onnessani.

[päivänpolttaja]

Kesän jälkeiset työkuviot eivät olekaan ihan niin selviä kuin miltä aiemmin näytti. Ensi viikon puolessa välissä pitäisi selvitä, onko töitä koko ensi vuodeksi vai vain helmukuuhun asti, kun toinen samaa hommaa tekevä palaa äitiyslomalta. Olen sitten miettinyt, että pitäisikö hakea muualle, jos töitä ei ole koko vuodeksi, ja toisena mahdollisuutena olen ruvennut haaveilemaan jatko-opiskelusta ja väitöskirjasta, joiden aloittamiselle voisi löytyä ensi vuonna aikaa ja tilaa. Katsotaan nyt kuitenkin.

[L-S]

Harmi, että päiviksen kuviot eivät ole selvät, mutta toivottavasti asioihin tulee jotain selvyyttä.
Tässä vaiheessa tekee mieli myös muistuttaa, että väitöskirjan tekemiseen ei kannata kevein perustein lähteä, kannattaa harkita tarkkaan onko se kannattavaa.

Ei sillä, että mä katuisin, mutta epävarmuutta (asioiden yleisesti ja työelämän) väitöskirjan tekeminen tai sen valmistuminen ei ainakaan poista, lisää vain huomattavasti.

[päivänpolttaja]

Harmi, että päiviksen kuviot eivät ole selvät, mutta toivottavasti asioihin tulee jotain selvyyttä.
Tässä vaiheessa tekee mieli myös muistuttaa, että väitöskirjan tekemiseen ei kannata kevein perustein lähteä, kannattaa harkita tarkkaan onko se kannattavaa.

Ei sillä, että mä katuisin, mutta epävarmuutta (asioiden yleisesti ja työelämän) väitöskirjan tekeminen tai sen valmistuminen ei ainakaan poista, lisää vain huomattavasti.

Totta, ja olen tähän asti ollutkin aika epäluuloinen jatko-opintojen suhteen. Lähinnä minua nyt on ruvennut kiehtomaan se, että graduani on jo siteerattu useammassa paikassa ja sen aihetta laajentamalla saisi ehkä kiinnostavan ja käytännönläheisen tutkimusaiheen. Mutta kyllä se sitten on tosi ison harkinnan paikka ja vielä epätodennäköinen vaihtoehto, että tähän kovaan leikkiin ryhtyisin.

Täällä saattaisi työn suhteen olla parin vuoden päässä yksi eläkkeelle jääminen, joka voisi avata minulle tien toistaiseksi voimassa olevaan virkaan, mutta pitäisi jotenkin vain selvitä määräaikaisena sinne asti. Paikkakunnan vaihtokaan ei tässä vaiheessa tunnu houkuttelevalta. Niitä määräaikaisuuksiakin saattaa kyllä tulla taas syksyllä 2015, mutta kun mitään varmaa tietoa ei ole, niin eläpä sitten sillä.

[L-S]

Jep, epävarmuudessa eläminen on rasittavaa. Omakin tilanne on vähän se, että jotain määräaikaista saattaa olla silloin tällöin, mutta ei kuitenkaan jatkuvasti, ja niiden ennustaminen etukäteen on vaikeaa, ja vakituiset työsuhteet ovat jossain tavoittamattomissa. Pitäisi ehkä lähteä johonkin pois, jos tietäisi mihin, ja jaksaisi lähteä, ja sitä paitsi muualtakaan ei saa mitään vakituista.

Mutta sanoisin, että jos vain mahdollista, kannattaa ehkä sinnitellä se pari vuotta. Lopulta se ei ole pitkä aika, ja syksyyn 2015 on niin pitkä aika, että sitä ei kannata vielä ajatella, kun ei sitä tosiaan voi tietää. (Kuulostaapa tämä ristiriitaiselta: pari vuotta ei ole pitkä aika, mutta syksyyn 2015 on pitkä aika... mutta oli miten oli, väitän että molemmat asiat ovat totta, ehkä jonkinlaisen kokemuksen pohjaltakin tuntuu siltä.)

Ja ainahan väitöskirjaa harkita voi, ja jos on muu ammatti olemassa, kyllähän jotkut muun työnkin ohessa niitä tekevät.

[Pascal Lemoix]

Multa sitten lähti työpaikka alta ja alkoi työnhaku. Työstä ei kuulemma ole mitään valittamista, mutta pari muuta hakijaa olivat kokemukseltaan niin ylivoimaisia, että ihmisethän valittaa ja blaa blaa.

Se, etten mä ollut kahden kärjessä, viittaa enemmän kyllä siihen, ettei ihan tosissaan haluttukaan valita.

Työkavereista suurin osa on ollut tosi pahoillaan ja jopa tyrmistyneitä, mikä tietysti hivelee tietyllä tavalla. EHKÄ jotakin viestiä menee nyt päättäviinkin elimiin, ettei vissiin ihan täydellisesti osunut.

Onhan se hanurista, että kun kerrankin on tuntenut tekevänsä työtä myös itselleen ja suunnitellut seuraavaakin vuotta, niin sitten loppuu kaikki näin.

[marenkienkeli]

Pasc, voi ei. Toivottavasti löydät kuitenkin jostain töitä ensi lukuvuodellekin.

[päivänpolttaja]

Pascal

Aika yllättävää, koska yleensähän virkaa aiemmin hoitaneet ovat melkein varmoja paikan saajia. Meidän alallamme on ikävä kyllä tällä hetkellä heikko tilanne, mitä olen avoimien paikkojen määrää viime vuosiin verrannut. Toivottavasti löytyy työpaikka! Monestihan voi näissä käydä niin, että se seuraava työpaikka onkin sitten parempi kuin se, joka meni sivu suun.

Oma "kohtaloni" ratkeaa keskiviikkona. En ole nyt muita paikkoja hakenut , mutta näköjään mitä vain voi tapahtua,, kun päätös on hallinnon ylimpien päättäjien käsissä.

[L-S]

Pascal Tsemppiä hakuihin, toivottavasti jotain parempaa löytyy.

Olen yllättynyt, että koulumaailmassakin vedotaan tuohon, että kokemuksella ja ansioilla joku päästetään ohi sen, joka on virkaa aiemmin hoitanut. Täällä meillähän tuo on lähinnä normi... samoin kävi mulle syksyn osalta. En kyllä muuta odottanutkaan, koska tiedän miten nämä menevät, ja olin muutenkin ollut tehtävässä vasta vähän aikaa. Mutta meillä oli myös lisäsuunnitelma, jonka soveltumista toivoin, mutta sekään ei sitten käynyt, ja siitä olen kyllä harmistunut.

[Kibaya]

L-S ja Pasc
Woot?!
Toi on kyllä jotenkin tosi outo veto, että ihmisethän valittaa jne. Enkä mä oiken tiedä miten suhtautuisin ite tommoiseen "ylivoimainen hakija"-lausahdukseen. Minkälainen on ylivoimainen opettaja toiseen nähden? Onko jotain opettajapalkintoja?

Toivottavasti löytyy jotai töitä ja niin ettei niihin olisi ihan älytön työmatka!
Tai sitten pidät välivuoden ja rilluttelet?

[marenkienkeli]

L-S. Toivottavasti kuitenkin apurahojen osalta tärppää.

[L-S]

Jos koulumaailmassakin joku katsoo yhtä tarkasti muodollista pätevyyttä kuin eräissäkin muissa paikoissa, niin se paremmuushan tarkoittaa sitten vaan pidempää ansioluetteloa/CV:tä. Että on enemmän kokemusta ja tehnyt erilaisia juttuja ja ne näkyvät papereissa. Jos perustelu on tuo, tuskin siinä sitä varsinaista luokkahuonetoimintaa hirveästi katsotaan. Mutta en tietystikään tiedä mistä tässä nimenomaisessa tapauksessa on kyse. Pascalille toivon lannistumattomuutta, sinnikkyyttä ja sitä, ettei jää liikaa harmittelemaan tilanteen epäreiluutta, vaikka se varmasti siltä tuntuukin.

Ja marengille kiitos paijauksesta. Onhan tässä kaikenlaista vireillä.

[Pascal Lemoix]

Mun käsityksen mukaan kasvatusta ei edes hirveästi edistetä vuodessa. Vasta kun tulee pidempiä kaaria, alkaa nähdä kehityksen, mikä taas on alan suurin palkinto.

Vuoden työstäkin menee helposti 2-3 kuukautta sopeutumiseen ja totutteluun. Vaikutusmahdollisuus ihmisiin on dramaattisesti suurempi, jos on muodostunut tunneside.

--

Ja ironiaa tai jotain muuta, niin alkoi kuume nousta ja huomenna olen ekan kerran saikulla tästä työpaikasta. Neljänneksi viimeisen päivän kahden vuoden pätkästä. Sain tietää siis viime keskiviikkona, ettei tämä ole ihan suora toimenpide, mutta ei välttämättä paljon muutakaan.

[päivänpolttaja]

Mun käsityksen mukaan kasvatusta ei edes hirveästi edistetä vuodessa. Vasta kun tulee pidempiä kaaria, alkaa nähdä kehityksen, mikä taas on alan suurin palkinto.

Juuri tämän takia ihmetyttääkin, miksi pari vuotta talossa ollut vaihdetaan toiseen? Miksei haluta pitää henkilöä, joka tuntee oppilaat ja opettamiensa ryhmien dynamiikan? Miksi viedä tilanne yhden henkilön osalta nollapisteeseen? Väittäisin, että jokainen opettaja joutuu käyttämään juuri tuon Pascalin mainitseman ajan ryhmäkohtaisten keinojen löytämiseen kokemuksen määrästä riippumatta. Myös L-S on mielestäni oikeilla jäljillä siinä, että opetusalalla voi hyvinkin olla paperitiikeri, jolla on CV täynnä koulutuksia, julkaistuja tekstejä ja käytyjä seminaareja ja projekteja, mutta käytännön taito ja ihmistuntemus voivat olla samalla aika heikot. Jatkuvuus opettajissa olisi oppilaidenkin etu.

[päivänpolttaja]

Niinhän siinä kävi, että helmikuuhun asti -skenaario kävi toteen. Sanoin miettiväni ensi viikkoon mitä teen ja ilmoittavani sitten. Kyllä minä varmaan nyt tuohon suostun, kun kuitenkin voi sitten lähitulevaisuudessa taas olla täällä lisää töitä, mutta pidetään nyt vähän jännitystä yllä, ettei minua aleta pitää itsestäänselvyytenä.

[Pascal Lemoix]

Nyt on toivetta, että pääsisin yhteen aiemmista kouluistani, tosin vain siten, että opetusta on puolet siitä, mitä virkavelvollisuus on. Mutta sittenhän voi ottaa sijaisuuksia. Tässä nyt muutkin mahdolliset vaihtoehdot ja työnhaku yleisenä prosessina ovat sen verran nihkeitä, että kai sitä ottaa mieluummin puolet jostakin kuin kaiken ei-mistään.

Jos nyt tuon puolikkaankaan sitten ihan lopullisesti saa.

[Emilia]

Tsemppiä Pascalille työkuvioihin! Ehkä tuosta puoliaikatyöstäkin koituisi myöhemmin jotain parempaa. Tai sijaisuuksista siinä sivussa. Toivottavasti asiat järjestyvät parhain päin.

Tuollaisten juttujen kuulemisen jälkeen tulee hieman huono omatunto omien työjuttujen hehkuttamisesta. Pyydän anteeksi, jos tämä on tahditonta mutta olen niin innoissani!

Kävin siis toissapäivänä allekirjoittamassa uuden työsopimuksen. Firma pysyy samana, osasto ja tehtävät vaihtuvat. Palkka nousee jopa reippaasti ja saan myös työpuhelimen. (Plus pitänee toki olla valmis myös vastaamaan siihen "aina", ei itseasiassa selvinnyt ihan tarkkaan vielä. ) Muutama viikko nyt menee siirtymävaiheessa, kun pitää perehdyttää mun tilalle uusi tyyppi ja siinä sivussa pikkuhiljaa alkaa opetella uusia juttuja. Kesälomatkin sotkee mutta olen luottavainen, että syksyyn mennessä olen jo lähes unohtanut vanhat duunit. Uusi homma on kylläkin määräaikainen äitiyslomasijaisuus, jonka jälkeen palaan takaisin vanhaan tehtävään. Paljon on kyllä asioita käynnissä ja puolen vuoden päästä maailma näyttää varmasti aivan eriltä. Hyvällä lykyllä ei tarvii ehkä ikinä enää tehdä noita vanhoja hommia.

[L-S]

Tsemppiä päivikselle ja Pascalille Kumpikaan tilanne ei ehkä ole ihanteellinen, mutta parempi kuin ei mitään kuitenkin, ja jatkosta ei taas tiedä mitä lopulta tulee vastaan. Näin tää nykypäivän työelämä näyttää menevän. Myönnän, että koen lohdulliseksi, että en ole ainoa, joka on tällaisessa pätkätilanteessa. Mulle on lupailtu jotain myöhemmin, mutta ei heti silloin kuin nykyinen loppuu, ja sekin on määräaikaista sitten kun se tulee...

Ja hienoa, että Emilialla on mieluisia työkuvioita, saa täällä positiivisiakin asioita kertoa.

[Pascal Lemoix]

Onnea Emilialle positiivisista uutisista.

Alun perin tälle alalle ryhtyessäni ajattelin, että sitä ei ainakaan myydä Kiinaan. Muita epävarmuuksia kyllä sitten on. Esimerkiksi Helsingin kaupungilla on niin, että alle kolmeksi päiväksi ei saa ottaa sijaista. Niitä hommia sitten otoilevat oman talon ihmiset.

[Kumkvatti]

Musta tulee taas opiskelija

Töistä irtisanoutuminen tuntui kummalliselta, aika ristiriitaisia fiiliksiä loppujen lopuksi, vaikka olenkin melkein koko viiden vuoden ajan säännöllisesti miettinyt miten pääsisin sieltä pois. Vähän jänskättää mennä loman jälkeen töihin. Mutta onhan sitä välillä sotkettava omat rutiininsa ihan uusiksi ettei juutu paikalleen.