
Se kellonajallisesti aamuksi luettava aika meni ihan täysin kiroillessa ja kauheuden sietämisessä.
Sain aamulla aivan tappavan migreenin. Oikein pahoinvoinnit ja kaikki mukana.
Yhdessä kohdassa olin ihan varma että aivot valuvat sulana mössönä korvasta ulos. Ihan kuin niitä olisi joku paistanut!
Kammottava tunne!
Auringonpaiste ja kirkkaus eivät yhtään auttaneet asiaa. Pelkkä räpyttely silmillä sai pahoinvoinnin aallon värisyttämään.
Pystyin juomaan vain vettä. Ihan kuin joku krapulahorkkainen tyyppi olisi tullut ja peitonnut mut alleen
Onneksi en ollut ihan yksinäni. Sisaren luona oli siinä mielessä helppo hengata, ettei tarttenut nousta pystyyn aina hakemaan sitä vettä. Siskon tyttö hoivasi kaikella voimallaan ja kävi paijailemassa ja pää vinossa toteamassa "voi, voi"
.Että mitähän sitä seuraavaksi tässä päivässä tekisi






Jo illalla v-tutti, mutta en jaksanut alkaa haastamaan riitaa vaan aattelin mennä nukkumaan ja herätä uuteen päivään paremmalla tuulella. Toi olis varmaan toiminut, jos olisin saanut nukkua rauhassa, mutta nyt ketuttaa vaan kahta kauheammin. 

Toisaalta pitäisi siivota ja pyyhkiä pölyjä erikoisista paikoista, mihin saisi kulumaan kyllä hirveästi aikaa. Jos vain saisi aikaiseksi. Äh.

Ja jos mä saisin päättää, niin koisisin ainakin
Eikä se pohjatöissä sluibailukaan näy lopputuloksessa,
n lailla ympäriinsä. 
Krapula voi tulla näköjään ilman alkoholiakin.
) on suomessa! 
.


