Ilmotusta

[Kumkvatti]

Pikkuveljen hautajaiset on viikon päästä. Kaikin puolin käsittämätön tilaisuus varmasti sekin, jännittää ihan jo se että siellä joutuu näkemään veljen isän (joka on eronnut äidistäni kymmenisen vuotta sitten) sukulaisineen, ihmisiä joista olen kuvitellut että en tule varmaan enää ikinä olemaan missään tekemisissä. Ja osa omistakin sukulaisista on sellaisia etten niin välittäisi olla tekemisissä. Näiden seurassa sitten istua ja odottaa että koko asian kauheus taas läpsähtää naamalle. Veljen näin viimeisen kerran papan hautajaisissa, istuttiin vierekkäin kirkon etupenkissä ja itkettiin. Nyt se on ite sitten siellä arkussa.

Taustaahan tälle on selvinnyt sen verran, että asunnosta löytyneiden kirjelappusten ja puhelimen viestien, tiliotteiden yms. perusteella vaikuttaa siltä, että kaverityttö jonka kanssa veli paljon hengaili on jonkin sortin narsisti, käyttänyt veljeä hyväkseen monella tavalla, rahaa on lypsetty ties kuinka paljon (ilmeisesti muidenkin toimesta) ja kaikkea sellaista. Ja mitä äiti kertoi niistä viesteistä niin aika sairasta juttua.

Itse olen ollut tässä suht ok, töissä on ihan tavallista ja siellä ollessa usein koko asia unohtuu. Vähän oikeastaan vaivaa se, että se unohtuu, mutta normaaliahan se. Eikä tätä nyt oikein ole vielä sisäistänyt, varmaan siihen menee vielä pitkään. Kävin työterveyspsykologilla viime viikolla, se oli ihan hyvä tuokio. Tuntui tosiaan ihan hyvältä selostaa kaikki mitä mieleen juolahtaa jollekin täysin ulkopuoliselle, jonka duuni on kuunnella niitä juttuja ja joka ei vaivaannu siitä. Menen hautajaisten jälkeen toisen kerran.

Muuta ilmoitusta: käytiin eilen musiikkitalolla Classical trancelations -konsertissa. Helsingin kaupunginorkesteri ja kumppanit veti trancebiisejä ynnä muuta. Näköjään löytyy ylen sivuilta koko setti. Oli hienoa. Parasta oli ehkä Insomnia Palefacen kera, kannattaa tsekata tuolta. Sandstorm oli aika hauska kans. Itsehän pillitin lähes koko konsertin ajan, musiikki oli monin paikoin aika elokuvamusiikkimaista ja sellaista tunteita nostattavaa, ja sattuneesta syystä nyt oli muutenkin vähän pillityksellinen olo. Vieressä istunut satunnainen heppukin näytti kyllä välillä pyyhkivän kyyneleitä.

[Kibaya]

Kvatti
Voimia hautajaisiin.
Pitäisin edelleen ehkä jonkinlaisena optiona sen sairasloman, jos tuntuu että unohtuminen häiritsee liikaa. Nyt, kun aikaa on kulunut niin mielen tapa käsitellä asioita vähän muuttuu ja oma aika on joillain tarpeen, ei kaikilla.

Narsistit
Sen ymmärtämiseen ei pääse mitenkään sisälle. Ei itse sairauden, eikä narsistisen vahvan käytöksen. Ei siihen, että hyväksikäytetään, eikä mihinkään alistavaan touhuun. Ymmärrän jollain tasolla mitä veljesi on käynyt läpi. Tai monellakin tasolla ymmärrän, omakohtaisista kokemuksista.

Muuta ilmoitettavaa:
Olin eilen baarissa. Tai baareissa.
Oltiin sovittu että mennään yksille, koska nää joi mun siiderit karonkassa ja nyt oli pay back time! Olin siis ilmaisen viinan bileissä. Malmilla
Kävin ensin yhden kaverin luona katsomassa leffaa ja höpöttelemässä niitä näitä. Syötiin siinä ennen lähtöä ja vedettiin tonkallinen kahvia
Malmi on kyllä eksoottinen paikka viettää synttäribaareilua
Ensimmäinen baari oli ravintola, missä tarjottiin ruokaa ulkona (koska meillä oli matkassa koira). Istuttiin siinä terassilla aika pitkään sitten. Toisessa baarissa pelattiin juomapeliä ja jäin hissiin jumiin! Koska mestan invavessa oli alakerrassa ja se homma toimi niin että jonkun piti tilata aina se hissi ylhäältä alas tai alhaalta ylös! Ulkopuolelta toimiva hissi! Ja sitten se ei toisella kertaa meinannut nousta ylös
Näiden päälle laulettiin vielä vähän karaokea. Löysin meille keijomielessä ihan täydellisen paikan tulevaisuutta varten, sillä paikan tunnelma oli kertakaikkisen ainutlaatuinen. Ikkunapöydissä ("akvaariossa") oli rajumpaa menoa ja herkkiä kuherteluhetkiä ( ). Lisäksi laulamassa kävi isoja porukoita ja meno oli just niin keijoa, että melkein oli rajalla että onko ihan vitun hirveetä vaan vai ei. Muttei se ehkä ollut. Laulaminen oli tästä syystä aika rentoa, kun ei tarvinnut miettiä yhtään että miten sen vetää, kuhan itellä on hyvä fiilis. Oli hyviä laulajia, oli huutajia, oli mitä vaan. Oli myös levikset repee, mikä oli tosi onnistunut!
Kotona oli varttia vaille kuus. 5:45.

Tänään Tuusin sukulaissynttärit.

Eli sukulaisia paljon saman katon alla

[Kibaya]

Kiusuri-Kibs kävi tänään theialassa leikkimässä Pötkylällä
Leikin vähän vauvalla facehuggeria ja mölysin.
Vauvat on vaan niin bestest, varsinkin kun ne on muiden


Kiitos theia ja Mies vedestä, leivästä ja kahvista.
Tuli hyvä mieli kaikesta höpöttelystä.

Kotimatkalla mulle ruvettiin flirttailemaan ja se oli aika koomista. Siis, jokseenkin liikkistäkin, mutta koomista. Koska se oli niin selkeästi ihan hirveää yrittämistä ja välistä sitä tyyppiä nolostuttikin. En silti nauranut, vaan pidin pokan ja olin kohtelias. Koska olen kohtelias!
Hauska tyyppi enihuu.

Nyt olen valmis yöpuulle. Eikä kello ole edes yhdeksää

Huomenna töihin omaan yksikköön

[skray]

Ulkona sataa. Taas.
Tänään pitää mennä ruokakauppaan. Taas.
Jospa sitä söis karkkia. Taas.

Paitsi, että lupasin itselleni aloittaa karkkilakon 1.9. Mutta kun kaapissa on vielä irtokarkkeja, jotka ostin toissapäivänä. En muistanut, että lupaukseni lähenee ja ostin niitä niin paljon, että riittäisivät muutaman päivän. Ei olisi pitänyt. Nyt niitä tekee mieli. Entä jos aloittaisin karkkilakon vasta huomenna? Tai maanantaina?

[theia]

Kiusuri-Kibs kävi tänään theialassa leikkimässä Pötkylällä
Leikin vähän vauvalla facehuggeria ja mölysin.
Vauvat on vaan niin bestest, varsinkin kun ne on muiden


Kiitos theia ja Mies vedestä, leivästä ja kahvista.
Tuli hyvä mieli kaikesta höpöttelystä.

Kotimatkalla mulle ruvettiin flirttailemaan ja se oli aika koomista. Siis, jokseenkin liikkistäkin, mutta koomista. Koska se oli niin selkeästi ihan hirveää yrittämistä ja välistä sitä tyyppiä nolostuttikin. En silti nauranut, vaan pidin pokan ja olin kohtelias. Koska olen kohtelias!
Hauska tyyppi enihuu.

Nyt olen valmis yöpuulle. Eikä kello ole edes yhdeksää

Huomenna töihin omaan yksikköön

kiva kun kävit meille saa kyllä tulla melkein aina, leikkiä mulla tai Pötkylällä tai molemmilla

[Kibaya]

Tänään aion tehdä: ei mitään.
Syödä!
Rapsuttaa ja halailla kissejä.

Vapaapäivä

[L-S]

Mä tein aamujoogaa, joka oli jotenkin ihana. Ehkä tästä tulee hyvä lauantai, vaikka eilen oli vähän rasittunut olo. Menen katsomaan taidetta ja töitäkin pitäisi tehdä vähän, koska mulla on pari sivutyörästihommaa, joita en ole jaksanut iltaisin tehdä.

P.S. Kvatille voimia hautajaisiin (jos ne on tänään tai jälkikäteen jos meni jo) Toivottavasti siellä kuitenkin tulee sellainen fiilis, ettei tarvitse välittää ympärillä olevista ihmisistä vaan keskittyy vaan siihen omaan olemiseen.

[theia]

Mies menee tänään duunikavereidensa kanssa syömään, mulla ei ohjelmassa oo oikein mitään jos ei sada niin ehkä voitais lenkillä käydä.

Huomenna sit Tallinnaan (tai laivaan ja maanantaina vasta Tallinnaan), tiistaina on vauvajumppa, keskiviikkona Turkuun, torstaina Raumalle, perjantaina on Pötkylän fyssari... puuuh! Johan on kaikkea.

[damn]

Olen täydellisen kyllästynyt elämääni. Tuntuu ettei tässä ole mitään järkeä ja mitään sisältöä. Päätin, että jos parin vuoden sisään elämässä ei ala tapahtua täällä muutoksia, niin irtisanoudun töistä ja muutan toiselle paikkakunnalle opiskelemaan. Jääköön tänne tämä kaikki ja aloitan alusta, pitää vaan koittaa pikkuisen saada rahaa säästöön ennen sitä.

[päivänpolttaja]

En tiedä, pitäisikö olla huolissaan vai iloita vuosien kulumisesta, mutta joka tapauksessa tänään tulee 32 vuotta täyteen. Ei ihan vielä onneksi keski-ikää koputella, vaikkei se enää kaukana ole.

[Kibaya]

En tiedä, pitäisikö olla huolissaan vai iloita vuosien kulumisesta, mutta joka tapauksessa tänään tulee 32 vuotta täyteen. Ei ihan vielä onneksi keski-ikää koputella, vaikkei se enää kaukana ole.

Ei pidä olla huolissaan, ikääntyminen on hieno asia
Onnea!

[L-S]

Onnea päivis! Ei tosiaan huolisaan kannata olla, 32 on vielä nuori.

[Suvi]

Onnea päivis!

[marenkienkeli]

En tiedä, pitäisikö olla huolissaan vai iloita vuosien kulumisesta, mutta joka tapauksessa tänään tulee 32 vuotta täyteen. Ei ihan vielä onneksi keski-ikää koputella, vaikkei se enää kaukana ole.

Ei pidä olla huolissaan, ikääntyminen on hieno asia
Onnea!

Onnea! Myös mun mielestä ikääntyminen on kivaa.

Muoks. Musta niin tulee sellainen munmo, joka puhuu vielä satavuotiaanakin kaikista omanikäisistä ja nuoremmista miehistä poikina.

[Emilia]

Auuuh..... Mikä viikko.

Maanantaina alkoi työt ja pojalla päiväkoti. Keskiviikkona oli jo hieman kitissyt aamulla ja torstaina veti hillittömät paniikki-itkut, kun jätin hoitotädin syliin. Tänään meni onneksi jo iisimmin, vain pientä nyyhkytystä.

Ite oon ollut töissä aika pihalla. Jotenkin ei kauheasti edes kiinnosta enkä kyllä kaikkea edes ymmärrä.

Pomppiksen sukulaisia tulee huomenna kylään ja kämppä on vielä muuton jäljiltä ihan pommina. Ehkä noin 1/8 tavaroista on paikoillaan ja loput lojuu tasoilla, lattioilla ja laatikoissa. Ajattelin, että saadaan iltaisin kämppää järkättyä, mutta oon ite ollut aivan tajuttoman väsynyt ja muutenkin aikaa on kulunut juokseviin askareisiin, kuten pyykkien ja astioiden pesuun. Syyskuussa ei taida muutenkaan olla yhtään vapaata viikonloppua.... Hohhoijjaa, kai sitä kerkee sitten haudassa levätä tai jotain..

[skray]

Siitä ne alkaa ne ruuhkavuodet.
Mä kävin poitsun kanssa moikkaamassa työkavereita tällä viikolla ja olisin voinut jäädä töihin vaikka samantien. Mulle ehdotettiin, että muut voi hoitaa poikaa töissä, kun mä teen töitä. Tähän en kuitenkaan suostunut.

[Kibaya]

Eksyin Ouluun.
Eilen tuli sairaslomalle jatkoa ja vikisin kotona että mitä mää teen ku seinät kaatuu päälle. Ouluun tuli kutsu ja järjestyi kyytikin ovelta ovelle. Täälä ollaan
Elukkaterapia on aika jees. Seurakin on jees

Tulokyyti
Se oli kimppakyytijuttuja ja kustannukseton. Tyyppi oli oman elämänsä sketsihahmo ja yritin vaan olla nauramatta n.400 kilometriä. Soitettiin biisejä vuorotellen youtubesta ja mä soitin viisuja ja se miesiskelmää. Frediä ja Dannya. Viime metreillä myös Arja Havakka ja Saija Tuupanen ja joku joululaulu
Kyyti todella oli elämys ja seikkailu, joten jo sen puoleen oli kannattavaa. Jalka ei ole pahentunut matkasta, eikä täälä tarvi mitäänkään. Paitsi tulla pois.

[L-S]

Eilen olin pikavisiitillä stadissa, joten tämä päivä tuntuu olleen tuhoontuomittu jo alusta alkaen, kun en jaksanut nousta ennen yhtätoista. Jotenkin sitä aina mielellään asettaa lauantaille paljon odotuksia, joten olin suunnitellut käyväni torilla ja kaupassa, laittavani ruokaa, tekeväni vähän töitä ja pitkälti joogaa. No, tähän mennessä olen käynyt torit ja kaupat, tehnyt sämpylätaikinan ja puolukkapuuroa (joka jäi liian löysäksi ) ja keitän parsaa ja papuja, että saisin edes jotain ruokaa. Mutta työt ja jooga on tekemättä, saa nähdä kummasta tingitään... Koska pitäähän lauantaissa kuitenkin olla hetkiä vaan olemiseenkin, jolloin ei tarvitse tehdä mitään erityistä.

[Kibaya]

Eilen mietin että olikohan tää Ouluun lähteminen sittenkään kauhean fiksua tällai ettei oo paluukyytiä sovittuna, mutta sitten taas muistin että pitää luottaa asioihin ja mennä sillä. Aamulla oli paluuvaihtoehtoja kuin nenän alle laskettuna

Oon huomannut viime viikkojen aikana kadottaneeni osan mun tasapainosta ja yksi lähtöön vaikuttava tekijä oli se, että pois kotoa omien ajatuskehien keskeltä. Ajatuskehät tavallaan on samoja, mutta oon semmoinen että ajatelen liikkeessä ollessa ihan eri tavalla. Lähtiessä oli ilta-aurinko ja maisema oli todella kaunista.
Lisäksi eilen käytiin täällä semmoisessa ulkoilupaikassa missä sain istua nuotiolla ja vaan seurata ihmisiä kun Tyyppä ja Kaveri hiippaili millon missäkin pokemonjahdissa. Siinä savuntuoksuisessa hetkessä metsässä huomasin että ajatusten kehissä oli muutoksia. Myös tämä pohjoisemman maisemasto on aika tosi jees. Syksy hiipii nurkissa ihan eri tavalla ja maisemissa olevat värivaihtelut koskettaa. Pimeys on pimeyttä missä vaan, mutta vallitseva maisema koskettaa mua todella voimakkaasti.

Katotaan mitä sanon huomenna kun palaan kotiin vain tullakseni tänne ensi viikolla uudestaan

[Pascal Lemoix]

Jälleen tuntuu hölmöltä, että työviikkoon kuuluu lauantaityöpäivä. Saadaan sitten 5.12. vapaaksi. Varmaan voitetaan hirveästi.

Näissä yleensä ihmiset tuijottavat sitä lauantaita, että "sehän on yks päivä vaan", mutta unohtavat, että käytännössä se sitoo kaksi viikkoa aika lailla yhteen, kun ainoa kokonaan vapaa päivä puuttuu sieltä välistä. Sunnuntainahan sitten alkaa jo maanantai pyöriä mielessä.

Muutenkin aletaan hiljalleen elää niitä viikkoja, kun ei oikein viikonloppu palauta viikon rasituksesta ja stressi rupeaa kertymään.

Ja sitten, kun kaikilla pitää olla nimi- ja syntymäpäiviä just syyskuussa, niin äkkiä on kaikki viikonloput täynnä.

Että joku järki tähän, kiitos.

[theia]

Laivalla oltiin, 22h risteilyllä Tallinnaan. Reissu koostui siis buffetista (vähän ok-ruokaa, mutta liikaa kaikkea jolloin laatu huononi. Eikä ees voinut ns ottaa rahoja takaisin juomalla kaameesti viiniä ja kaljaa ), jonka jälkeen käytiin kävelemässä ympäri laivaa, ja sitten olikin Pötkylän nukkumaanmenoaika. Hytissä ihmeteltiin ikkunasta eka merta ja sit Tallinnaa, sen jälkeen katsottiin telkkarista pubia/tanssiravintolaa/karaokemestaa Koska tokihan kun ei itse pääse laittamaan jalalla koreasti, niin sitä voi seurata telkkarista Aamulla heräiltiin, käytiin aamiaisella (ei läheskään yhtä hyvä kun esim hotellissa ), syötin Pötkylän ja suunnattiin Tallinnaan. Käveltiin vanhaan kaupunkiin ja siellä ympäriinsä (mukulakivikatu + meidän vaunut = ), mentiin jollekin näköalapaikalle, ja lähdettiin takas kohti laivaa. N. 3 h meillä oli aikaa kaikkinensa, ja kaikki se käytettiin kävellen - oli jalat kyllä muussina sen jälkeen! Ja mulla on alkanut enempi kävely tuntumaan lantion/nivusten seudulla, tiedä mistä se sitten johtuu... Sit laivaan, syömään, tax-freehen ja sit oltiinkin jo Helsingissä. Kiva minireissu ja meidän minityttö pärjäisi mahdottoman hyvin Ei itke turhia eikä hämmenny uusista paikoista Automatka Helsingistä kotiin sen sijaan oli lähinnä yhtä huutoa, koska on tylsää istua paikallaan

[Lumikki75]

Itse olen ollut tässä suht ok, töissä on ihan tavallista ja siellä ollessa usein koko asia unohtuu. Vähän oikeastaan vaivaa se, että se unohtuu, mutta normaaliahan se.

Mua on surutyössä (äidin luonnollisen kuoleman jälkeen ja varsinkin isäpuolen itsemurhan jälkeen) auttanut kovasti se oivallus, että kaikki tunteet ovat sallittuja. On ok unohtaa välillä koko kamala asia. On myös ok nauraa tai olla onnellinen, vaikka läheinen oliskin kuollut. Myös vihantunteet ovat ok. Tunteet eivät koskaan ole väärin. Joidenkin tunteiden mukaan toimiminen voi olla väärin (niin kuin vaikka jonkun tappaminen vihastuksissaan), mutta minkään asian tunteminen ei koskaan ole väärin. Voimia Kumkvatille!

[Pascal Lemoix]

Pitkä viikko etenee. Ikkunaremppa etenee. Maanantaina pitää olla "käty" eli tilaa irroittaa patterit. Sitten lähtevät jossain vaiheessa pihan puolen ikkunat ja myöhemmin parvekkeen puoli.

Remontit - perseestä vai perseestä? Mutta kaipa se nyt tuosta.

Jos pääsisi vaiheeseen, ettei tarvitse muuttaa, purkaa, pakata eikä koota kamoja, niin olisi huomattavan kiva.

[marenkienkeli]

Ikkunaremonteissa on se hyvä puoli, että saa puhtaat ikkunat! Opiskelijakämpässä en ollut 3 vuoteen pessyt ikkunoita. Ja sitten tuli ikkunaremppaja ja sai uudet, puhtaat ikkunat. Sitten saattoi olla taas muuttoon asti pesemättä ikkunoita. (Tosin en mä tainnut niitä muuttaessakaan pestä. )

[Shay]

Mulle soitti joku ikkuna- ja kattoremppamies. Jäi hirveen paha mieli, kun sanoin sille, että ei oo tarvetta moisille, jolloin se huokas hirveen syvään ja masentuneena toivotti päivänjatkot. Anteeksi nyt vain, etten halua maksaa tonneja ikkunoista...