En tiiä johtuuko kelistä vai mistä, mutta tuntuu että ei tästä nyt tule yhtään mitään. Nukkuminen on entistä sekavampaa nykyään, ja unet on jotain ihan karmeita painajaisia (yks yö näin unta kuolleista sotilaista ja muusta mukavasta), keskellä yötä saattaa herätä yhtäkkiä siihen että seinät kaatuu päälle ja happi loppuu. Päivät menee zombeillessa ja itkeskellessä, eikä mihinkään jaksa tarttua. Tyyppi on varovaisesti ehdotellut että menisin juttelemaan jonkun ammattilaisen kanssa, mutta sekin ajatus tuntuu ihan uskomattoman vieraalta. Ei varmaan järkeä tännekään purkaa, mutta tuntuu että jostain päästä on pakko alkaa purkamaan asiaa.
Koulu sentään on tauolla toistaiseksi.




että voi ihminen olla huonolla tuulella. Ärsyttää kaikki. Perhana. Parasta olisi laittaa kone kiinni ja vetää peitto korviin ja yrittää vaan nukkua.
.
Koko yksin vietetty viikonloppu oli niin

Silti joskus vituttaa olla keskellä
Tiedän tunteen, enkä edes asu korvessa. Joskus se seinien tuijottelu vaan on perseestä, eikä sille mitään voi.
Kokeiltu on. Vastaus on: ei mitenkään.
).