--
Kun on sairaslomalla, niin tuntuu että päivät menee sekaisin ja joka päivä on lauantai. Tosi kummallista, mutta samalla vähän vapauttavaa.
Leffasuosituksia otetaan vastaan


Itse sain tällä viikolla tietää olevani kaukaista sukua Russell Crowelle, jonka uusiseelantilaisissa esipolvissa on metsäsuomalaisperäisiä siirtolaisia.




Olen tänä talvena kaatunut jo kaksi kertaa ja satuttanut itseäni melko kipeästi. Tänä aamuna totesin, että talvikengistä rikkoutui vetoketju. Jouduin siis menemään ulos vähemmän järeissä kengissä, eli liukkailla jäillä käveleminen oli entistä vaarallisempaa.
En onneksi kaatunut (kerran oli kyllä jo hilkulla, mutta onnistuin pysymään pystyssä), mutta vielä huominen on aikaa. Ehdin ostamaan uusia kenkiä vasta lauantaina. 

Muuten pysyisinkin näillä keleillä mieluusti sisällä...
toivottavasti ei!
). Päädyin b:hen lähes välittömästi.
Ehkä ne on viiden vuoden välein hyvä päivittää jo muutenkin. Ainakin yksi nasta oli irti ja pohja muutenkin kulunut.
Oli kuitenkin jotenkin kiva käydä siellä kylässä. Katsottiin ampumahiihtoa ja juotiin rauhassa teetä. Vaikka hän asuu mun luota kävelymatkan päässä, en hirveästi ole hänen luonaan käynyt (nytkin mulla oli vaikeuksia löytää oikea rappu
), kun aina ollaan nähty jonkun muun luona jossain sukujuhlissa.
Jotenkin arkena en ole jaksanut, kun kotiin tultua on tehnyt mieli vaan mennä nukkumaan.
Aika vaan menee ziuh viuh vaan ja itse ennättää tuskin silmiänsä räpyttää.
Tästä tää alkaa, sen pohtiminen, että voinko tuon laittaa päiväkotiin, nuhaako vaan, vai onko kuitenkin jotain muuta ja tartuttaa sitten kaikki... 

Tosi ikävä tilanne mummilla. 
Jaksamista. Meilläkin mumma on menossa hitaasti mutta varmasti kohti aina vain pahempaa dementiaa.
Ei kuulemma enää tammikuun alkupuolella muistanut, että kävimme häntä jouluna sairaalassa katsomassa.
:keijorolf: 
Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa