Euforiat ja ahdingot - eli kaikenlaiset tuntemukset

[Suvi]

Täti laittoi juuri viestiä, että joutui lopettamaan koiransa. En tiedä mitä ajatella/sanoa. Kohta tulee varmaan itku.

[Kibaya]

Itke vaan. Se helpottaa.

Joskus.
Mä piilouduin juuri vessaan itkeäkseni hetken
Väsyneenä pettymystenkin kestäminen on vaikeampaa.

[shaana]

Mulla taitaa olla lievä ressi ny.
Koulutyöt painaa päälle, Lontooseen pitäs lähteä, muutto pitäs hoitaa ja ryhmätyöt kusee.
Miksi kaikki pitää ympätä samalle viikolle? En ole vielä saanut hermoromahdusta,
yhtenä yönä nukuin vähän huonosti. Tänäänkin vedin itseni niin piippuun reenillä ettei
jaksa kauheasti murehtia vaikka tuntuukin olevan ihan kamala viikko ja saattaisi olla aihetta
- kyllä tästäkin taas selvitään.

[skray]

Eniten vituttaa kaikki.

Maanantai.

[Kibaya]

Maanantait
Koska kabare ja laulaminen

Laulettiin joululauluja (hyi, yök).
Stemmoissa
Se kuulosti tosi hyvältä.
Ja tuntui!
Meillä oli altot, tenorit, bassot ja sopraanot.
Oon aina laulanut jostain matalampaa, mutta nyt se oli liian vaikeaa. Hyppäsin suoraan sopraanoihin ja se kiekuminen oli helppoa ja vaitonta.
Olen edelleen aika fiiliksistä koko asiasta.

[Mr. Smith]

MINKÄ TAKIA VIRMA EI JO VIIMEIN VOI KERTOA YLI VIIDEN KUUKAUDEN LÖYSÄSSÄ HIRRESSÄ ROIKKUMISEN JÄLKEEN PIDETÄÄNKÖ MEIDÄN PALVELUT VAI EI!? VIRMAN PITI KERTOA TÄNÄÄN VIIMEINKIN! HERMOT MENEE! MUTTA ONNEKSI EN ANNA SEN NÄKYÄ! HAHHAHHAHHAHHAH!

[Nugat]

Olo on aivan mahtava. Huumaantunut. Tämä viikonloppu oli niin täynnä rentoutumista ja hemmottelua, ettei mulla ikinä ole sellaista ollutkaan. En edes muista, milloin olisin saanut näin pään irti arkisista murheista ja vain nauttinut nyt-hetkestä. Aivan uskomatona. Seurakin oli mitä mahtavinta ja ruoka... mmm... Kyyneleet meinaa valua silmistä kuin ajatteleekin.
Suuri siunaus sitä ihmistä, joka löysi ja järjesti meille tuon rentoutusviikonlopun. Oli ohjelmassa koulutustakin, mutta sekin oli kivaa.

Ensimmäistä kertaa ties milloin ajattelin, että nyt mulla on hyvä olla, en tarvitse enempää.



Aivan uskomattoman ihana olo, kun ajattelee, kuinka raskasta mudassa pyörintää ovat viime vuodet olleet. Ehkä nyt asiat alkavat kääntyä hyväksi.

[damn]

Tänään ei onnistu mikään.

[Kibaya]

Vähän ahdistaa.
Kaipaan aurinkoon ja koen syyllisyyttä jaksamattomuudestani, koska oikeastaan sille ei ole mitään syytä.
Voiko aurinkoon liftata?
Pääsiskö sinne jotenkin kuntoutukseen?

Selkä on myös taas kipeä, koska en myöskään jaksa kuntouttaa sitä.

Onneksi laulaminen oli kivaa.

[Annis]

vittuku on paska fiilis. Tää on jollu joku ihan loputon viikko ja tänään on vasta tiistai.
Eilen kuoli mummo ja tänään jouduin heittämään melkein koko muistoesinelaatikkoni roskiin, koska se oli päässyt kostumaan.
Mitähän sitten huomenna.

[skray]

Haleja Annikselle.

[Emilia]

Annis Otan osaa.

[Dnd]

Osanotot Annikselle

[lumikukka]

Annis

[Emeritus]

[Lyyra]

Voi Annis.

Mummon menettäminen on aina ikävää, mutta onneksi muistoja on vielä pää täynnä. Voithan, jos haluat, kirjoittaa muistolaatikonkin muistot auki johonkin kirjaan, niin on edes jotain konkreettista niistäkin jäljellä.

[Suvi]

Annis

[puolikarkea]

Annis osanottoni.

[marenkienkeli]

Annis. Osanotot täältäkin!

[L-S]

Annis

Mua kiukuttaa yleisesti ottaen vähän kaikki tänään. Sattuneesta syystä nukuin puolillepäivin. Sen jälkeen loppupäivä menikin aika tarkkaan ostoksilla, kun kämppis muutti pois ja vei keittiötarvikkeensa, joita se ystävällisesti antoi mun käyttää, joten jouduin ostamaan omia. Mutta koska täällä nää kulkuyhteydet on mitä on, niin hommassa meni taas tuntikausia ja lopulta jouduin raahaamaan niitä kattiloitani ja ruokaostoksiani (= hirmu painavaa tavaraa) yhteensä ainakin 2 x 25 minuutin kävelymatkat plus istumaan välissä hitaasti matelevassa bussissa.

Kävellessäni matkan viimeistä osuutta pimeällä, huonosti valaistulla tiellä saatoin ainakin kiroilla itsekseni ääneen suomeksi. Muita ihmisiä kun ei taas näkynyt kävelemässä ainuttakaan, eivätkä ne olisi mun kiroiluja ymmärtäneet vaikka olisivatkin tulleet vastaan.

Mutta positiivisesti ajatellen: ostin purkillisen Ben & Jerry'sin tiramisun makuista jäätelöä (joka toki kerkesi sulaa matkalla) ja vieläpä kuppikakkuaineksiakin jollekin päivälle tehtäväksi.

[Pascal Lemoix]

On kyllä aika omituiset tunnetilat. Tuntuu kuin eläisi ihan uutta elämää, jossa on paljon tuttua, mutta ei kuitenkaan.

Tavallaan tässä olisi kaikki mahdollisuudet olla huolesta sekaisin, mutta kun en osaa olla.

[Nugat]

Tämä päivä vaihtui iloisista odottamistani uutisista töiden saralta itkuun ikävöidessäni menetettyjä työkavereita ja sydänsuruhenkilöä. No, kai että saa jotain täytyy jostain luopuakkin.

Mutta nyt taas alkoi itkettämään, kun mulle näytettiin video. Noin söötti poika ja niin murheelliset aatokset.
Muistuu mieleen omat peruskouluajat, kun olin silloin niin yksin (vaikken ollutkaan itsetuhoon taipuvainen, pään sisällä synkistelyä enemminkin).

[Suvi]

Mutta nyt taas alkoi itkettämään, kun mulle näytettiin video. Noin söötti poika ja niin murheelliset aatokset.

Tuo on kyllä niin surullinen. Itkin maanantaina koneen edessä silmät punaisina, kun mulle linkitettiin tuo video.

---
Muuten on koko päivän tuntunut maanantailta.

[Kibaya]

Voi video
---

Eilen meni paremmin. Tänään ei.
Itkin työmatkalla. En jaksanut pistää yhtään hanttiin, eikä minulla ollut yhtään ideoita.
En jaksanut edes olla vihainen. Olin vain väsynyt.
Päässäni pyöri erinäiset ratkaisumallit väsymyksen katkaisuun.
Sen lisäksi siellä pyöri Paniikkikohtaus-tyyppi.
Ne ajatukset ovat vain mössöä.
Tokikin "vain" ajatuksia ja "vain" tunteita.

Voisko jostain saada suojan, että kestäisi omat voimakkaat tunteensa.
Kun ei niitä kuulema saa estääkään. Toimintaa tulee hallita, mutta tunteiden pitää vain antaa tulla.
Niinkuin itkun junassa.

Syksyn ja talven pimeys syö mua hiljalleen hengiltä.

[Pvi]

--
Eilen meni paremmin.

Niitä päiviä on, jolloin menee paremmin, jopa hyvin. Niitä on ollut ja niitä tulee.