Mukava viikonloppu takana, mutta ei ole kerennyt yhtään lepäämään.
Perjantaina sisko ja kummityttöni tulivat kyläilemään. Olin ihan superväsynyt viikon jäljiltä, kun olin neljänä päivänä tehnyt ylitöitäkin, niin ei olisi millään jaksanut olla sosiaalinen. Jaksoin kuitenkin touhuta kummitytön kanssa, laitoin ruokaa ja oltiin kämpillä. Yöllä herättiinkin sitten neljältä neidin kiukkuhuutoon, kiljui kurkusuorana vaikka kuinka kauan. Siinä on naapurit kiitelleet, kun täällä ei ole minkäänlaista äänieristystä. Lopulta sisko sai sen hiljaiseksi ja sitten nukuttiin ehkä pari tuntia
. Käytiin Matkuksessa(kauppakeskus) pyörimässä muutama tunti. Se oli helvetillistä, sillä tyttö ei suostunut nukkumaan päiväunia, vaikka päiväuniaika oli ja meni. Siinä sitten kiljuttiin, itkettiin ja venkoiltiin vaunuissa. Ainoa missä suostui olemaan oli sylissä, joten siinähän sitten kannettiin sitä. Pakko oli mennä syömäänkin, mutta ei siitäkään tullut mitään, kun yksi kiukkuili koko ajan. Sain lopulta syötyä ja vaihdoin siskon kanssa vuoroa ja lähdin kantamaan tyttöä rintarepussa pitkin kauppakeskusta, että se rauhottuu. Rauhottui ja nukahti. Siinähän sitten kantelin sitä loppuajan, kun ei me uskallettu herättää sitä, kun vihdoinkin se nukkui. Jouduin mm. asioimaan Alkossa niin, että mulla on se nukkuva yksivuotias siinä mun sylissä. Normaalisti tuo tyttö on rauhallinen ja hiljainen, mutta nyt mikä lie saatana siihen oli iskenyt sen kunniaksi, että olivat minua näkemässä.
Lopulta pääsin kotiin ja sisko ja kummityttö jatkoivat matkaansa toiseen yökyläilypaikkaan. Olin ihan mielettömän uupunut ja haaveissa oli nukkua pitkät päiväunet. Olin kuitenkin sopinut, että nään ystäviä, joten ei kun matkaan vaan. Ihan hirveästi oli kaikkien pakko taas juoda, itse en onneksi osallistunut shotteihin, mutta taas meni itselläkin joku muutama bisse, viinipullo ja joku drinkki. Sitten vielä baariin, jossa lisää vaan kurkusta alas. En ole hetkeen nähnyt tuotakaan porukkaa noin humalaisena, vaikka lähes joka viikonloppu otetaan kuppia. Ihan älytön ilta ja jäin sitten keskustaan yöksi. Aamupäivällä vesisateessa ryömin kotiin ja en oikein tiedä vieläkään, mikä maa ja mikä planeetta. Ei edes ole paha olo, väsynyt ja sekava vaan.
Innolla odotan huomista, kun pitää taas jaksaa ylitöitä tehdä, samoin tiistaina ja keskiviikkona. Mutta sitten onkin vihdoinkin piiiiitkä viikonloppu. Menen viettämään osan pääsiäisestä Savonlinnaan siskoni luokse. Siis tuon samaisen, joka nyt oli käymässä. Ei kyllä välttämättä jaksaisi toista lapsiviikonloppua putkeen, mutta en oikein tiedä mitä mä kotonakaan tekisin neljä päivää. Onneksi niillä on iso talo, niin voi piiloutua jonnekin, missä en kuule, jos se lapsi taas itkee ja huutaa. Oli ainakin opetusviikonloppu siitä, että ei tarvitse niitä lapsia olla hankkimassa tähän talouteen ihan heti, jos koskaan.