Ilmotusta

Re: Ilmotusta

ViestiKirjoittaja Dnd » Su 19 Syys 2010 09:24

Sehän nyt olisikin ollut tapaus, jos Kuololla olisi ollut peukalo keskellä kämmentä. :keijo:
Onko olemassakaan kokonaista totuutta?
Avatar
Dnd
Outo marsilainen kivi
 
Viestit: 1733
Liittynyt: To 01 Touko 2008 04:37
Paikkakunta: Kaukana poissa

Re: Ilmotusta

ViestiKirjoittaja skray » Ma 20 Syys 2010 10:59

Kotona ollaan, Lontoo oli ihana ja tahdon sinne takaisin heti kun mahdollista. Paljon nähtiin kaikkea ja paljon jäi vielä näkemättä. Big Ben oli pienempi kuin kuvittelin ja paavi oli samaan aikaan kaupungissa, joten liikennejärjestelyt takkuilivat välillä. Onneksi kuitenkin sivuutimme suurimman osan takkuiluista ja pysyimme selvillä siitä, mihin ja milloin ei kannata mennä jos paavi on huudeilla.
Onneksi horsma tietää itse oman arvonsa.
Avatar
skray
 
Viestit: 2804
Liittynyt: Su 27 Huhti 2008 16:49
Paikkakunta: Maalla

Re: Ilmotusta

ViestiKirjoittaja Dnd » Ma 27 Syys 2010 02:34

Meinasi olla hirven kanssa tärskyt, mutta onneksi näin ajoissa, että on minulle käymätön treffikumppani ja painoin jarrun pohjaan.
Onko olemassakaan kokonaista totuutta?
Avatar
Dnd
Outo marsilainen kivi
 
Viestit: 1733
Liittynyt: To 01 Touko 2008 04:37
Paikkakunta: Kaukana poissa

Re: Ilmotusta

ViestiKirjoittaja Pvi » Ma 27 Syys 2010 13:26

Oho ja hui!
Onneksi metsien ruskea sankari jätti vähän etäisyyttä.
Rohkeus kuulua tähän.
Pvi
 
Viestit: 1267
Liittynyt: Ma 28 Huhti 2008 13:55

Re: Ilmotusta

ViestiKirjoittaja marenkienkeli » Ma 27 Syys 2010 19:36

:O: Onneksi ei käynyt kuinkaan. Koskaan en ole onneksi hirveä tiellä nähnyt. Pelkkä jäniksen hyppääminen valokeilaankin aiheuttaa melkoiset sydämentykytykset.
Life is short until it's not
Honestly it's kinda long


Orla Gartland - You aren't special, babe
Avatar
marenkienkeli
labrakärpänen
 
Viestit: 5251
Liittynyt: Pe 02 Touko 2008 20:36

Re: Ilmotusta

ViestiKirjoittaja Pascal Lemoix » To 30 Syys 2010 23:49

Tänään bussissa soi "Vielä on kesää jäljellä"...

:seko:

Nuff' said.

:ei:
"Tunne ei koskaan valehtele."
-Jorma Uotinen
Avatar
Pascal Lemoix
 
Viestit: 5211
Liittynyt: La 26 Huhti 2008 00:54
Paikkakunta: L, Espoo

Re: Ilmotusta

ViestiKirjoittaja Suvi » Pe 01 Loka 2010 15:07

Voi herrajumala. Eikö siitä renkutuksesta pääse ikinä eroon. :friikkipeukku:
Mä meinaan nukahtaa töihin. :bubbles: :haukotus:
Tilttiin meni myös ihminen.
Avatar
Suvi
Keijodemoni
 
Viestit: 6539
Liittynyt: La 26 Huhti 2008 02:25
Paikkakunta: savuinen, sumuinen kaupunki

Re: Ilmotusta

ViestiKirjoittaja Maija » La 02 Loka 2010 22:22

On kauhean kiva tulla kotipaikkakunnalle ja huomata, että kukaan vanhoista kavereista ei ole paikalla. :friikkipeukku:

Poikakin on tuulastamassa, joten nökötän yksinäni kotikotona ja koitan kuluttaa aikaa. No, katsoin minä Biisikärpäsen.

:friikkipeukku:

Muistin juuri, miksi edellisestä vierailusta on kolme viikkoa.
Avatar
Maija
 
Viestit: 1393
Liittynyt: Pe 25 Huhti 2008 23:29

Re: Ilmotusta

ViestiKirjoittaja @gen.fi » La 02 Loka 2010 22:39

Tsätin puolella on aina ihmisiä. Ainakin vähän :keijo:

Ja se kavereiden puute johtuu vaan siitä, että olet tullut vanhaksi :keijo:
Elämä on tie jonka määränpäätä en voi valita, vain suunnan sille.
Avatar
@gen.fi
 
Viestit: 1049
Liittynyt: Su 04 Touko 2008 23:27

Re: Ilmotusta

ViestiKirjoittaja Maija » Ma 04 Loka 2010 20:05

@gen.fi kirjoitti:Ja se kavereiden puute johtuu vaan siitä, että olet tullut vanhaksi :keijo:


Aika surullista. :virne:
Ei vaan, musta on tainnut tulla vihdoinkin sosiaalinen. Ihmisten keskellä on sittenkin kivempaa kuin yksin. :keijo:

Nyt ahdistavat tulevat tentit. Varsinkin anatomian.
Avatar
Maija
 
Viestit: 1393
Liittynyt: Pe 25 Huhti 2008 23:29

Re: Ilmotusta

ViestiKirjoittaja Pvi » Ti 05 Loka 2010 22:53

Aattelin tulla sanomaan moi.

-Moi!

Aika hissuttelua on ollut elo. Kauniita syyssäitä on saanut katsella ja tehdä vähän töitä.
Olen huomannut, että kaikenmoista sitä elämä tarjoaisi, mutta ei vaan osaa tarttua.
Kissanpentu oli viimeisin tarjous. Vai ehkä sittenkin hampaat olkavarressa... :salaliitto:
Rohkeus kuulua tähän.
Pvi
 
Viestit: 1267
Liittynyt: Ma 28 Huhti 2008 13:55

Re: Ilmotusta

ViestiKirjoittaja Pascal Lemoix » Ke 06 Loka 2010 18:24

Kirjaston ikkunasta nähtyä:

-Carolina Hurricanesin faneja kaupunkikierroksella suosikkijoukkueensa paidat käsivarsilla. Jenkeistä asti tulleet katsomaan Suomessa huomenna pelattavaa peliä.

-BB-Mia tupakalla. Näin hänet jo maanantaina eräässä yliopiston rakennuksessa ja tänään heti perään.


Pari viikkoa näin saman jätkän kuin shaana ratikassa. :p
"Tunne ei koskaan valehtele."
-Jorma Uotinen
Avatar
Pascal Lemoix
 
Viestit: 5211
Liittynyt: La 26 Huhti 2008 00:54
Paikkakunta: L, Espoo

Re: Ilmotusta

ViestiKirjoittaja Kibaya » La 09 Loka 2010 19:50

Makaan siskolla.
Kissat vilahtelee ja tutkii asuntoa vaihdellen.

Vietin loppuviikon sairaalassa. Keskiviikkona juna-asemalla jalat alta ja sillä tiellä ollaan. Olo on aika lyöty ja rampa, kun omatoimisuus on viety lähes kokonaan.
Eipä siinä. Päivässä on muutamia selkeitä hetkiä, kun lääkkeiden vaikutus alkaa hiipumaan. Muuten menee aika hyvässä pöllyssä. Hermo on hel-vetin hyvin tiukalla, kun koko ajan särkee.

Että semmosta.
Perkele.

Paljon herätti keskustelua se, että mulle ambulanssin soittaneet olivat ulkomaalaistaustaisista perheistä. Iän ja puhetaidon perusteella uskoisin heidän olevan suomalaisia, mutta vahvasti eri kulttuuritaustaisia. Suomalaiset painoivat kaikki ohi ja heitä meni siitä kuitenkin noin junallisen verran. Kun se ambulanssi oli soitettu ja 5-7 nuorta seisoivat siinä ympärillä (kun olin jo laonnut siinä kohtaa maahan) ja yrittivät auttaa, tulivat suomalaiset kyselemään tarvitsenko apua. Sairaalassa keskustelin tästä isosti erään vanhemman mamu-kielteisen herran kanssa. Nämä nuoret kuitenkin yrittivät auttaa muutenkin kuin soittamalla sen lanssin. Se oli aika hämmentävää, sillä ei suomalainen olisi välttämättä toiminut niin. Tai mun ennakkoluulojen suomalainen ei olisi toiminut niin.

Mutta siis. Joo.
Päivä kerrallaan.
ensin mä vapisin aaltojen alla.
Opin olemaan antautumalla.
Avatar
Kibaya
Hörhökeijotar
 
Viestit: 6667
Liittynyt: Ma 28 Huhti 2008 17:19
Paikkakunta: Syövereissä.

Re: Ilmotusta

ViestiKirjoittaja Dnd » La 09 Loka 2010 21:24

Kibya: :paijaus:
Luin ensin aloituksen "Makaan kiskoilla" ja aattelin että mitä h*lv***iä. Ei tuo tapahtumapaikan takia kauas kuitenkaan mennyt. Olipas sielä ajattelematonta porukkaa liikkeellä. Mutta yleensähän suomessa on totuttu kai siihen, että täytyy pyytää jotta autetaan. (Kai se on se "pidetään huolta vain omista asioista" juttu turhan pitkälle vietynä.)
Onko olemassakaan kokonaista totuutta?
Avatar
Dnd
Outo marsilainen kivi
 
Viestit: 1733
Liittynyt: To 01 Touko 2008 04:37
Paikkakunta: Kaukana poissa

Re: Ilmotusta

ViestiKirjoittaja marenkienkeli » La 09 Loka 2010 23:31

Kiba! :kauhistunut: Toivottavasti kuntoudut pian! :halitus: Kuulostaa melkoisen pahalta tuollainen. Olla nyt tilanteessa, jossa selvästikin asiat eivät ole kunnossa ja kukaan ei meinaa auttaa. :( Melkoista piittaamattomuutta. Jaksamista sinne!
----------

Vietin päivän äitin, isän, veljeni ja veljen tyttöystävän kanssa. Ravintolassa kävimme syömässä tajuttoman hyvää ruokaa ja juomaa. (Hitto, unohdin kysyä, mitä rommia jälkiruokarommitotissani käytettiin.) Ilta jatkui luonani lautapelailun merkeissä. Äidin ja isän lähdettyä me muut jatkoimme pelaamista ja katselimme vielä illan päätteeksi vanhoja valokuvia. :sydän: Ihana päivä! :hullu: Tuntuu jotenkin väärältä laittaa näin iloinen viesti tähän loppuun. En muka saisi laittaa iloista viestiä ihanasta päivästäni, kun toisella on ollut kamalaa. No, sallin tämän kuitenkin itselleni, sillä päivä oli mitä mainioin.
Life is short until it's not
Honestly it's kinda long


Orla Gartland - You aren't special, babe
Avatar
marenkienkeli
labrakärpänen
 
Viestit: 5251
Liittynyt: Pe 02 Touko 2008 20:36

Re: Ilmotusta

ViestiKirjoittaja Aurora B. » Su 10 Loka 2010 00:30

Kibsille sylin täydeltä sympatiaa :hymyhali:


Ette kuulkaa usko. Minäkään en millään meinaa. Isä kävi Tampereella lisätutkimuksissa, niin kävikin ilmi, ettei keuhkoissa ole syöpää, ei edes kasvain :friikki: Tämähän on siis todella mahtava ja ihana ja järisyttävä uutinen, mutta jostain syystä en ainakaan vielä osaa hihkua riemusta. Faijalle kun oli jo sanottu, että tee testamenttis ja hyvästele läheises yms, niin oltiin tosiaan jo suurin piirtein miettimässä arkun mallia. Lääkärit olivat täysin varmoja, että se on hyvin laajalle levinnyt, leikkauskelvoton syöpä, ja yksi lekuri jopa sanoi, että näyttäisi olevan sellainen, mihin ei voida yrittää sytostaattihoitojakaan. Kauheinta oli katsoa, kun isä löi ihan hanskat tiskiin, tyyliin "tämä oli nyt sitten tässä". Tuli itku aina kun ajatteli, että mun poika ei ikinä opi tuntemaan isoisäänsä. Surutyö aloitettiin ja sitä rataa. Nyt on hirveän vaikea kääntää taas tunteiden kelkkaa. Tässähän on vuoden sisään epäilty jo kahta muutakin syöpää isällä, ja selvitty niistäkin säikähdyksellä. Jotenkin oli sitten sellainen kolmas kerta toden sanoo -fiilis. Onneksi ei kuitenkaan. On tää silti raastavaa seilata tunteiden ääripäissä jatkuvasti. Äidillähän se oli jo, rintasyöpä. Sentään pysynyt se poissa. En halua enää koskaan kuulla sanaa syöpä, ikinä.

Ai, jos jotakuta kiinnostaa, niin epämääräiset varjot röntgeneissä olivat kudoksen painaumia, jotka todennäköisesti liittyvät isän keväisiin kurkkuongelmiin (joista oli leikkauksessa just ennen mun häitäkin, jos muistatte). Suurin osa kudoksista on jo palautunut, ja loppu hoidetaan puhaltelemalla pillillä vesipulloon :friikki: Jotenkin vahvistaa keuhkojen alueen kudoksia tms. Joka tapauksessa, täysin vaaraton ja liki oireeton pieni ongelma, jonka pitäisi kadota itsekseen.

Yritän ajatella, ettei lääkäritkään ole mitään jumalia, mutta silti vituttaa aika raakasti varsinkin sen yhden lääkärin testamenttijorinat. Yksi mun kaveri sattuu olemaan hoitsuna ko. osastolla, niin sanoi, että lääkärit oli ihan hoomoilasena, kun saivat tulokset Tampereelta. Ihan joku isompi kokouskin järjestettiin asian tiimoilta. Ja kehoitin isää antamaan palautetta siitä ennenaikaisesta kuolemantuomion julistamisesta. Toivottavasti ottavat opikseen. Perkele.
Kolo-golo-nay
Avatar
Aurora B.
 
Viestit: 1099
Liittynyt: Pe 25 Huhti 2008 21:16

Re: Ilmotusta

ViestiKirjoittaja Shay » Su 10 Loka 2010 09:23

Aurora B. kirjoitti:Ai, jos jotakuta kiinnostaa, niin epämääräiset varjot röntgeneissä olivat kudoksen painaumia, jotka todennäköisesti liittyvät isän keväisiin kurkkuongelmiin (joista oli leikkauksessa just ennen mun häitäkin, jos muistatte). Suurin osa kudoksista on jo palautunut, ja loppu hoidetaan puhaltelemalla pillillä vesipulloon :friikki: Jotenkin vahvistaa keuhkojen alueen kudoksia tms. Joka tapauksessa, täysin vaaraton ja liki oireeton pieni ongelma, jonka pitäisi kadota itsekseen.

Yritän ajatella, ettei lääkäritkään ole mitään jumalia, mutta silti vituttaa aika raakasti varsinkin sen yhden lääkärin testamenttijorinat. Yksi mun kaveri sattuu olemaan hoitsuna ko. osastolla, niin sanoi, että lääkärit oli ihan hoomoilasena, kun saivat tulokset Tampereelta. Ihan joku isompi kokouskin järjestettiin asian tiimoilta. Ja kehoitin isää antamaan palautetta siitä ennenaikaisesta kuolemantuomion julistamisesta. Toivottavasti ottavat opikseen. Perkele.


:friikkipeukku: Ikinä en oo lääkäreihin luottanu ja syytä luottamukseen ei näytä olevan... Hyvä kuitenkin, että kaikki kääntyi
parhain päin. :tilt: Onhan se sitten, kun oikeasti on joku syöpä tai vakavampi sairaus ja lääkäri sanookin, ettei se mittään ole
ja asian oikea laita huomataan vasta, kun lakana vedetäään pään yli tai kuten niin monesti olen kuullut, että potilas saa tapella
parhaimmassa tapauksessa vuosia eri lääkäreitten kanssa, että joku myöntäisi, että tämä oikeasti on sairas...
Lift me up above this, the broken, the empty. Lift me up and help me to fly away!
Avatar
Shay
Hukkasusi
 
Viestit: 3056
Liittynyt: Pe 25 Huhti 2008 20:32
Paikkakunta: Pään sisällä pimeässä

Re: Ilmotusta

ViestiKirjoittaja Lyyra » Su 10 Loka 2010 10:31

Siis anteeksi mitä? :isosilmä:
Ihanaa, että isäsi on kunnossa, mutta täysin käsittämätön juttuhan tuo on. Että pitää Tampereelle asti lähteä toteamaan, että mitään kasvainta ei olekaan. :ei:

Toivottavasti isäsi tosiaan antaa palautetta sille testamentista huudelleelle lääkärille, ja muutenkin. Sietääkin pitää kriisikokouksia, kun diagnoosit menee noin täydellisesti metsään.
Lyyra
Digipahuus
 
Viestit: 8187
Liittynyt: Su 27 Huhti 2008 02:56

Re: Ilmotusta

ViestiKirjoittaja L-S » Su 10 Loka 2010 11:08

Kiballe pikaista paranemista :paijaus:

Ja Aukku :isosilmä:
Tosi hienoa, ettei isällä olekaan syöpää, mutta aika käsittämätöntä kyllä. Miten voi olla, että ensin ollaan täysin varmoja ja sitten yhtäkkiä ei olekaan mitään ongelmaa. Luuisi, että tutkimusten pitäisi olla huolellisia ennen kuin mitään kuolemantuomioita julistetaan, mutta ei kyllä ole tässä tapauksessa voinut olla kovin huolellista. :friikki:
Ei itkeä saa, ei meluta saa, Sakis voi tulla ikkunan taa!
Avatar
L-S
Tohtoripissis
 
Viestit: 3965
Liittynyt: Pe 25 Huhti 2008 21:23
Paikkakunta: Kotona

Re: Ilmotusta

ViestiKirjoittaja Aurora B. » Su 10 Loka 2010 12:04

Ilmeisesti nämä kudospainaumat näkyvät samankaltaisina varjoina röntgenissä kuin pienisoluinen syöpä. Faija meni kuvauksiin, kun keuhkoputkentulehdus pitkittyi ja hän alkoi yskiä verta. TK-lääkäri oli tuumannut, ettei saa kuvista selvää, mutta sairaalalla keuhkolekuri oli heti "nähnyt" siinä parantumattoman syövän, ja meni antamaan "diagnoosinsa" ja "ennusteensa" ennen kuin lisätutkimukset oli edes aloitettu. Eikä edes maininnut isälle mistään alustavista diagnooseista ja että lopullinen tulee tarkempien tutkimusten jälkeen.

Tampereelle faija joutui, kun kaikki muut testit, koepalat, verikokeet, keuhkomittaukset sun muut olivatkin sitten ristiriidassa tuon epäilyksen kanssa. Siellä sitten saatiin sellaiset kuvat keuhkoista (paremmat vehkeet yliopistollisessa sairaalassa kuin täällä periferiassa), että voitiin todeta, ettei ole syöpää.

Mun mielestä se lääkäri teki ihan kardinaalimokan julistaessaan "diagnoosinsa" ja vielä kaiken lisäksi tuomionsa ennen kunnon tutkimuksia. Totta kai epäilyksestä saa puhua, että mitä ollaan etsimässä, mutta isälle se esitettiin kiveen hakattuna totuutena. Grrrh.
Kolo-golo-nay
Avatar
Aurora B.
 
Viestit: 1099
Liittynyt: Pe 25 Huhti 2008 21:16

Re: Ilmotusta

ViestiKirjoittaja Pascal Lemoix » Su 10 Loka 2010 12:19

Onpas täällä ikäviä asioita. :(

Kiballe paranemista :hymyhali: Elämä osaa kyllä olla... tosi veemäistä välillä. Että ensin tulee turpaan ja sitten tulee uudestaan turpaan ja sittenkin vielä turpaan. :paijaus:

--

Aukun isän tapauksesta voin sanoa sen verran, että olen elänyt läpi kyseisen tunneskaalan, kun omalla isälläni oli ns. "viikon syöpä". Eli se näytti päivänselvältä tapaukselta, kunnes koetulokset muuta todistivat. Se oli kyllä uskomattoman lamauttavaa aikaa ja kaikessa tekemisessä oli vähän niin kuin verho edessä, että aika puolivaloilla mentiin ja oli tuota Marengin mainitsemaa tunnetta, että ei saa iloitakaan sitten mistään ja kun mitään ei voi tehdä eikä tuollaisiin tilanteisiin ole edes minkäännäköistä keskustelukulttuuria perheessä. Keskustelu jää näennäiseksi ja kukaan ei tiedä, miten pitäisi olla.

Tuollaisessa tuomionjulistuksessa on tosiaan hyvinkin vakavia seurausmahdollisuuksia, kuten se, että potilas lopettaa elämänsä ja sitten saadaankin tulos, että ei ollutkaan. Brutal :o:
"Tunne ei koskaan valehtele."
-Jorma Uotinen
Avatar
Pascal Lemoix
 
Viestit: 5211
Liittynyt: La 26 Huhti 2008 00:54
Paikkakunta: L, Espoo

Re: Ilmotusta

ViestiKirjoittaja Maija » Su 10 Loka 2010 13:57

Kiballe voimia toipumiseen! :halitus:

Ja Aukulle sympatiat tapahtuneesta. Aika hirveältä kuulostaa tuollainen virhearvio.

---

Jos minulla on jotain ilmoitettavaa, niin se, ettei tämä sunnuntai ole minua varten. :huoh:
Avatar
Maija
 
Viestit: 1393
Liittynyt: Pe 25 Huhti 2008 23:29

Re: Ilmotusta

ViestiKirjoittaja marenkienkeli » Su 10 Loka 2010 15:58

:O: Melkoinen arviointivirhe Aukun isän tapauksessa. "Varma" diagnoosi ei olekaan varma. Hienoa kuitenkin, että virhe sattui näin päin.

Höö. Laiska sunnuntai. Pitäis saada jotain aikaiseksi, mutta nettailen vain ja ikävöin Poikaa. (Johan siitä on reilu 2 vuorokautta, kun nähtiin viimeksi. :virne: ) Onneksi illalla on kuitenkin jumppaa tiedossa, joten pakko nostaa perse ylös tuolista ja tehdä jotain hyödyllistä. :)
Life is short until it's not
Honestly it's kinda long


Orla Gartland - You aren't special, babe
Avatar
marenkienkeli
labrakärpänen
 
Viestit: 5251
Liittynyt: Pe 02 Touko 2008 20:36

Re: Ilmotusta

ViestiKirjoittaja Shay » Su 10 Loka 2010 16:10

marenkienkeli kirjoitti:Höö. Laiska sunnuntai. Pitäis saada jotain aikaiseksi, mutta nettailen vain ja ikävöin Poikaa. (Johan siitä on reilu 2 vuorokautta, kun nähtiin viimeksi. :virne: )

Kaks viikkoa täällä, kun on kultaa viimeksi nähty. :norsu: Tyhmä ikävä. :norsu: (Piti tulla pistämään paremmaksi :keijo: )

Päivä on taas menny pihaleikeissä (=töissä) ja kouluhommien ihmettelyssä. Aina välillä olen onnistunut
hetkeksi jumittamaan naamakirjaan, vaikkei siellä ikinä mitään tapahdukkaan. Pitäisi vieroittaa itseni
tästä tietokoneesta, ettei aina, kun tulee ulkoa sisälle tai jostain kotia, tulisi ekana pistettyä konetta
päälle, kun tietää, ettei siellä mitään ole. Heittäytyisi vaikka sängylle ihmettelemään, kun kotiin tulee
tai lukisi lehtiä tai kirjoja, kun niitä ei muka koskaan kerkeä lukea. :epäilevä: Pitää laittaa tietsikan virtanapin
päälle joku "Älä tee sitä!" -lappu...
Lift me up above this, the broken, the empty. Lift me up and help me to fly away!
Avatar
Shay
Hukkasusi
 
Viestit: 3056
Liittynyt: Pe 25 Huhti 2008 20:32
Paikkakunta: Pään sisällä pimeässä

Re: Ilmotusta

ViestiKirjoittaja päivänpolttaja » Su 10 Loka 2010 18:27

Tiedän, että ikävä voi olla erittäin kiduttava tunne. :paijaus:
Meillä on kuule kaikilla rajoitteemme. :keijo:
päivänpolttaja
 
Viestit: 1033
Liittynyt: Su 26 Huhti 2009 22:58

EdellinenSeuraava

Paluu Huuhaa



Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 9 vierailijaa

cron