Huippis kirjoitti:Jep, Vanin elämä kuulostaa siltä, mitä se on aina ollut! Tai siis hän on kiitettävästi kyennyt jatkamaan tuollaista ihanaa nuoruuselämää
milloin musta tuli niin vanha, että oon lopettanu tuollaiset illat ja kesäyöt? Nyt vähän masentaa, olen kade!
Oho, pöö
Joo, ja mie seuraan hämmentyneenä, että milloin kaikista mun teinivuosien ystävistä on tullut niin... aikuisia. Kun mie en oo yhtään.
Se on varmaan tää yliopisto, mikä pitää nuorekkaana.
Olen elänyt fordetonta elämää viikkokaupalla!
Se johtuu siitä, että olen ollut yli kolme viikkoa reissussa. Tietokoneen äärellä olen kyllä ollut päivittäin, muttei jotenkin ole riittänyt energiaa tänne. Olen vieraillut elämäni ensimmäistä kertaa Helsingissä - kyllä vain, tällaisiakin kummajaisia tuolta Pohjois-Suomesta löytyy. Enemmän olen kuitenkin aikaani viettänyt muualla Etelä-Suomessa vaihtelevasti hellun vanhempien ja siskon luona. Ja hei, onpa hellulla kiva perhe! Ensimmäistä kertaa siis heidät tapasin. Ihan ikävä tulee, kun huomenna lähden kotiin.
Hellu huolehti etukäteen kovasti sitä, miten hänen vanhempansa käyttäytyisivät ja miten viihtyisin. Taisi pelätä turhaan: hellun isä sai minusta mukavasti seuraa viimeisten kesälomapäiviensä viettoon ja mm. kuljetti mua kotikaupungissaan ympäriinsä tarjoillen lounaita (eikä antanut mun itse maksaa
), hellun äiti vihjaili lapsenlapsista (musta ihan hauskaa, mutta hellu kiemurteli vaikeana), ja tänä aamuna minut kutsuttiin viettämään joulua heidän kanssaan.
En varmaan ole menossa, mutta aika kivaa silti.
Tapasin myös joitain eteläsuomalaisia ikätovereitani ja tein ah, niin ihanan rankasti yleistäviä huomioita tästä lajista (pus vaan, kaikki eteläsuomalaiskeijot, ei saa ottaa vakavasti!):
- Ensitapaamisella he ovat varautuneita ja tulevat
kättelemään tervehtiessä, tapasitpa heitä sitten kerralla yksi, kaksi tai kymmenen.
- Kun tapaat suurehkon joukon heitä kerralla, he eivät juurikaan juttele sinulle tai edes yritä ottaa sinua mukaan keskusteluun, vaan juttelevat keskenään omista jutuistaan. Jos haluat kommunikoida, sinun täytyy olla oma-aloitteinen ja avata keskustelu.
- Kolmannella tapaamiskerralla keskinäinen kommunikointinne on jo helpompaa eikä sinun tarvitse aina olla aloitteentekijä, mikä jättää pohdittavaksi sen, johtuuko tämä luontevuus a) siitä, että olette jo ikään kuin vanhoja tuttuja vai b) siitä, että keskustelukumppaneillasi on huonompi viinapää kuin sinulla.
Tämän tapaamisen jälkeen he tuntuvat jo aivan mukavilta ihmisiltä.
Huomenna siis palajan arkisiin kuvioihini. Ikävää jättää hellu tänne, mutta kivaa kuitenkin päästä taas opintojen
rientojen pariin ja esimerkiksi tavata uudet fuksit tällä viikolla.