forde.munfoorumi.com

Joku kaipaili kipeiden ketjua, tässo.

En tiedä hyökkäsikö tän kevään allergia jotenkin voimalla vai onko mulle vaan vappuflunssa kehittymässä. Todennäköisesti molempia. Päässä pyörii, väsyttää ja nenäliinoja kuluu säästöpakkaus päivässä. Olis kiva puuhastella jotain ulkona, mutta siellä leijuu kaikkea olon hankalaksi tekevää.

Noh, kun tällainen ketju kerran nyt on, niin valitan tännekin. Sori. Tämä päänsärky on ihan kamala! Jos ei liikuta päätä yhtään, niin voi olla ihan normaalisti. Mutta jos liikuttaa liian nopeasti, niin vihlaisee. Kaikista pahinta on liikuttaa pelkkiä silmiä eikä päätä olleskaan. Ihan järkyttävä kipu silmien takana. En ole koskaan ennen ajatellutkaan, kuinka paljon ihminen normaalisti liikuttaa pelkkiä silmiään.

Nenä tosiaan vuotaa ihan älyttömästi, ja yskäkin vaivaa. En edes pysty yskimään kunnolla, kun kaiken kukkuraksi sattuu vatsalihaksiin sunnuntaisen treenin jäljiltä... Mutta onneksi se kuume edes lähti jo pois.

Kaverilla kesti samantapainen flunssa kaksi viikkoa! Iiks. En halluu. Miksei koskaan voi olla kipeä silloin, kun olisi aikaa tai halua vain maata sängyn pohjalla?

Tulenpa minäkin marisemaan.

Luulin eilen, että pahin olisi jo flunssan osalta ohi. Luulin väärin. Olen yskinyt keuhkoni pihalle ja verisuonet päässä rikki. Nukuin ihan hemmetin huonosti koko yön, heräilin omaan yskimiseeni, ja senkin takia päätä särkee ihan vimmatusti. En muista, koska viimeksi olisi ollut näin kipeä pää. Sorruin jopa särkylääkkeeseen, mitä harvoin teen. Onneksi se alkaa pikkuhiljaa vaikuttaa.

Ärsyttävää sairastaa. Jo toinen flunssa tänä keväänä

Tädille iski allergia; aivastuttaa ja nokka vuotaa. Lääkkeitä on onneksi tulossa ensi viikolla, mutta siihen asti pitäisi jaksaa jollain tavalla.

Minun kirjoituskäteni taitaa tulla kipeeks. Ei ollenkaan hyvä asia, koska kirjoitan työkseni, meillä on loppuprojekti menossa ja kauhee kiire päällä.

Kun sais tuon pitkittyneen yskän taas pois. Täytynee ostaa mietoa kortisoonia, mutta kun resepti on mennyt vanhaks ja hävitetty. Sekin pitää ensin uusia.

kaneli kirjoitti:Tädille iski allergia; aivastuttaa ja nokka vuotaa. Lääkkeitä on onneksi tulossa ensi viikolla, mutta siihen asti pitäisi jaksaa jollain tavalla.

Sama vika on sedälläkin. Paitti että lääkkeitä onneks löytyy ainakin vähäsen. Pitäs vissiin suorittaa etsintä

Vähän aikaa oli taas kivaa kun aurinko paisto ja oli lämmintä ja tehokkuus maksimissaan, mutta sit tulee heinänuhat ja lääkkeet ja apatia

Allergiaa täälläkin ja koko asujaimiston tietysti ympäröi tiukka koivuverkosto. Nenukki vuotaa, mutta päätin tossa aiemmin etten anna tän koivujen kukinnan hirveesti haitata.
Mutta kyllä sen esimerkiksi pyöräillessä huomaa, että olo on aika paska. Vielä en oo ottanut sumutteita käyttöön, mutta tablettihoito oli pakko alottaa nenän vuotamisen vuoksi.'Kummallista vaikka allergioiden pitäis iän myötä helpottaa niin täällä ei kyllä ole sellasta huomattu vaan samanlaista tämä on kun aiemminkin.

Ensi syksynä viimein aion aloittaa siedätyshoidon joka kyllä ois pitäny aloittaa jo ajat sitten.

Tätä nyt pitäisi vielä jaksaa nelisen viikkoa. Sympatiat allergikoille.

Ärrr.... Tämä viikko vappuineen ja ennätyshienoine keleineen on mun osalta mennyt neljän seinän sisällä kituessa. Eli flunssaa .
Just kun luulin alkavani parantua edellisestä räkätaudista.
Ärsyttää ja kovaa.

Hirvittävä kurkkukipu ja nenä vuotaa. Sen siitä saa, kun juhlii vappua. Farkkujen laitto haalarien alle olisi ollut torstaina piknikille mennessä ihan fiksu veto. Mutta ei sitä siinä vaiheessa, kun oli koko yön valvonut, tullut ajatelleeksi. Tyhmästä päästä kärsii taas koko kurkku.

Kuolo kirjoitti:

kaneli kirjoitti:Tädille iski allergia; aivastuttaa ja nokka vuotaa. Lääkkeitä on onneksi tulossa ensi viikolla, mutta siihen asti pitäisi jaksaa jollain tavalla.

Sama vika on sedälläkin. Paitti että lääkkeitä onneks löytyy ainakin vähäsen. Pitäs vissiin suorittaa etsintä

Vähän aikaa oli taas kivaa kun aurinko paisto ja oli lämmintä ja tehokkuus maksimissaan, mutta sit tulee heinänuhat ja lääkkeet ja apatia

Täti sai troppinsa, mutta ne kovasti väsyttävät tätiä. Kun tädille pitäisi olla sitä yhtä merkkiä, joka ei väsytä, mutta jota nyt ei ollut tarjolla. Nyt tätiä vaivaavat siis sekä kevätväsymys että lääkeväsymys. :hullu:

Lääkeväsymystä pukkaa täälläkin. Pyysin tohtorisedältä reseptiä siihen
allergialääkkeeseen, joka ei väsytä mua. Mitä sain? 100 kpl resepti
toiseen lääkkeeseen, joka on samanlainen, mutta halvempi. Ei auttanut,
vaikka sanoin että tuo lääke väsyttää mua ja ei sillä hinnalla nyt
niin väliä. Jooei, asiantuntija oli sitä mieltä että toi lääke on mua varten.

Koti on vaarallinen paikka, senhän kaikki tietää kun se on oikein tutkimuksissakin todistettu. No, tuli nyt sitten todistettua se itsekin. Istuin toissapäivänä kaikessa rauhassa katsomassa So You Think You Can Dancea nauhalta, kun tuli nälkä. Lähdin siitä vauhdikkaasti hakemaan välipalaa keittiöstä, ja onnistuin matkalla kajauttamaan toisen jalkani täydestä vauhdista suoraan päin painavan keittiön pöydän jalkaa (paikassa, josta olen kävellyt tuhansia kertoja aikaisemmin kolauttamatta mitään mihinkään). Varpaaseen sattui niin "=¤=#¤%)#sti ettei mitään rajaa. Ehdin jo pelätä että katkipoikkihan se meni, mutta ei onneksi sentään. Varvas ja aika suuri osa jalkapöytääkin on mustana ja käveleminen on hankalaa, muttei mahdotonta sentään. Olisiko ollut vähän noloa kertoa lääkärille missä tapaturma sattui, jos varvas tosiaan olisi murtunut?

Olen huomannut sittemmin käveleväni keittiön pöydän ohi koko ajan odottaen, että se hyökkää päälle.

Lumikki, et sie ole ainoa... Ex-poikakaveri joskus juoksi tuntemattomasta syystä (mainittakoon vielä että selvinpäin) olohuoneesta keittiön läpi omaan huoneeseensa, osui ovenkarmiin ja mursi oikean kätensä.

Ihan lievästi tuollekin on naurettu.

Jostakin syystä on lohduttavaa kuulla, että muutkin osaavat teloa itseään vahingossa. Että kiitos theia!

Minäkii tahon valittaa kun olen ollut sairaampi viimeisen kuukauden aikana kuin koskaan.
Ensin oli viikon kuumehorkkaflunssa. Sitten vissiin äidin ja mummon perintönä iski migreenin joka ilmoitti tulostaan niinkin mukavilla aura oireilla että on sokea kohta silmässä, ja tulee muistikatkos. En muistanut mitään enkä osannut puhuakaan kun en muistanut sanoja. Seuraavaksi melkein yhtä aikaa alkoi kevään kukinnoista johtuvat allergiaoireet ja selkään iski noidannuoli että taas piti viikko olla töistä pois.
Tästä kaikesta johtuen aloitan sadatta kertaa Terveemmän Elämän! Ainakin selkään voisi auttaa jos ei olisi tämä pötsi tuossa etupuolella painamassa:)

Saako itse aiheutetusta kivusta valittaa?
Tai open syytä tämä on, teettää ihan törkyhidasta plie-sarjaa.
Nyt on etureidet tukossa, kun on kolme päivää hissattu ruhoa kyykkyyn ja ylös.
Kiva ope muuten.

Lumikki75 kirjoitti:Jostakin syystä on lohduttavaa kuulla, että muutkin osaavat teloa itseään vahingossa.

Miullakin oli joskus sellanen kausi, että kävelin jatkuvasti ovenkarmeja päin. Siis se oli ihan käsittämätöntä. Vähän väliä tömäytin päin karmia ja satutin olkapääni tai muun käden osan karmiin todella kipeästi. Juuri tässä yksi päivä mietin, että mikähän ihme siinäkin oli. Ei sitä enää kovin usein satu. Ehkä mulla oli sillojn isompi ego, ni ei mahtunut karmeista

Nykyäänkin olen kömpelö - tai no, sanotaanko, että olen vain kamala häslä. Nykyinen vakkarini on, että törmään koulun ruokalassa PÖYTIIN. Se on kisuallista, koska se sattuu aivan s-tanasti ja tietenkin nolottaa. Mutta kö ne pöydät on niin omituisen mallisia! Ne on niinku sellasia herneepalon muotoisia, että se pöydän pää on terävä. Tuntuu mukavalta reidessä. Bonuksena juomat läikkyvät ja parhaassa tapauksessa kaataa koko tarjottimen (mitä ei tosin vielä ole käynyt).



Toivottavasti jalka paranee pian!

pampula kirjoitti:Toivottavasti jalka paranee pian!

Se on huomattavasti parempi jo: pystyn kävelemään irvistelemättä ja mustelmakaan ei ole enää laajenemaan päin.

Mä olen aina ollut kömpelö. Kaikki vähänkin enemmän koordinaatiota vaativat harrastukset voi samantien unohtaa, koska niissä kumminkin teloisin vain itseäni. En mielelläni aja edes pyörällä, kun sekin tuntuu olevan mulle vähän liian vaativaa.

Kömpelyystaipumuksesta huolimatta olen yllättynyt, että onnistuin noinkin pahasti itseäni ihan kotioloissa kolhimaan.

En voi edes kuvitella ihanampaa tapaa herätä aamulla kuin huomata, että ei pystykään avaamaan silmiä. Jouduinkin sokkona hapuilemaan kohti vessaa, jotta sain liuotettua paakkuuntuneen rähmän silmäripsistä pois. Kun sain silmäni auki, pääsin katsomaan karua totuutta kirjaimellisesti silmästä silmään.

Silmätulehdus; kun tahdot näyttää krapulaiselta koko seuraavan viikon.

En nyt tiedä, kuuluuko tämä tähän ketjuun. Kerronpas silti.

Ostin siis tänään rullaluistimet. Olen viimeksi rullaluistellut joskus vuonna vasara, eli varmaan lähemmäs kymmenen vuotta sitten. Tietenkin luistimia piti päästä kokeilemaan ja päätinkin sulavasti liukua äiskältä kotia, eli tuommosen alta viisi kilometriä. Vai vielä liukua? Sulavasti? No way. Selkään sattuu, vähän oli nimittäin tuo tasapainon hakeminen ja luisteluasento hakusessa - tuntui kuin olisin luistellut paino liian edessä tai sitten liian takana . Voi muuten olla, etten ihan heti lähde pitkiä lenkkejä vetämään, vaikka muutaman ahaa-elämyksen tuolla matkalla jo koinkin. Samanlainen fiilis kuin talvella ensimmäisen lautapäivän jälkeen, oli ihan kivaa, ja toivottavasti nämä "uudet, vastalöytyneet" eli surkastuneet lihakset toipuvat nopeasti :)

Min en tiedä kuuluuko tämä tänne, mutta valitan silti.
Postista tuli joku luontaistuotemainos tai joku tälläinen ja sen luettuani olen varma, että minulla on vähintään Omega-3 puutostila ja siitä johtuvat sairaudet
Kaikki oireet täsmäävät enemmän ja vähemmän. Tai ne rupesivat vaivaamaan kun luin oirelistoja. Olen siis sairas. Kuolen varmasti.

Ennen riitti, kun ei lukennut lääkärikirjoja. Nyt ei ilmeisesti saa lukea edes mainoksia. Ehkä pelastan samalla luontoa ja itseni, kun laitan oveen "Ei manoksia!" kehotuksen.

Voi allergeeni =(
Ko ei tätä väsymystä oikein jaksaisi. Mielummin kuitenkin tämä kuin lääkkeittä oleminen. Lääke toimii eri hyvin kyllä tänäkin keväänä. Oon supertarkkana, että kaikki pillerit ja sumutteet ja tipat tulee otettua säännöllisesti. Jopa darrassa teltasta herätessä ensimmäinen ajatus on saada pillerit nieltyä.
Tän kevään uutena juttuna on suupielien reagointi lähes kaikkeen. On ne aina saanut tietyistä vaihtelevista ruoka-aineista sellaset kutisevat ja kirvelevät viirut, että näytän olevan kokoajan tosi surullinen, mutta nyt tää homma on livenny ihan käsistä. Söin aamulla näkkäriä pelkällä juustolla ja sekin muka aiheutti reaktion.
Onneks siideri ei vielä oo aiheuttanut viiruja. Eikä jäätelö. Muuten tulis poru.

Muuten oon terve ku... joku terve juttu.

Kahden viikon klassinen pää- ja niskakipu. Ei viitsis enää nappailla särkylääkkeitä, kun tiedän (luulen) että tämä johtuu stressistä. Olen siis yrittänyt pyöritellä, rentouttaa, hieroa, lämmittää.... Mutta ei oikein lohduta, kun aamulla on sellainen olo kuin rautainen käsi olisi ujuttautunut päänahan alle ja kiskoisi sitä.

Oisko särkylääkkettömii vinkkei? :(

Mie ehdottaisin hierojalle menemistä. Hieroja osaa availla niitä kipuja aiheuttavia jännityksiä lihaksista ja samalla saa itselleen stressivapaan hetken, kun voi vaan olla toisen möyhennettävänä.

Vappuna sairastuin flunssaan. Nenä vuoti ja yskitti ihan kamalasti, kuumetta ei oikein ollut, korkeimmillaan ehkä hieman yli 37. Viime viikolla aloin tuntemaan itseni hiljalleen paremmaksi, yskä vain hieman enää vaivasi. Mutta sitten perjantaina. Jälleen nielu alkoi tuntumaan kipeältä ja yö menikin siinä, kun nielaiseminen sattui, samoin yskiminen. No, viikonlopun sinnittelin joten kuten, olihan mulla sentään kummipoika kylässä. Tänä aamuna kurkunpää tuntuu aivan turvonneelta ja nielaiseminen tuntuu jännältä. Töissä olen, mutta voi olla, etten illalla mene kakkostöihin. Puhelintyössä kun pitää puhua aika paljon ja epäilen, että lepo tekisi kurkulle nyt hyvää. Pitänee huomenna raahautua lääkäriin, jos olo ei parane. Saikun hakeminen tuntuu niin kovalta palalta.