Kibaya kirjoitti:Olenko vain törmännyt vääriin ihmisiin ja liian höperöitynyt mökissäni?
Nugat kirjoitti:Sellainen arkihörhöily tuli taas mieleen, kun meillä ei koskaan anneta suolaa kädestä käteen. Se täytyy ensin laskea pöydälle, josta suolaa tarvitseva ottaa sen sitten itse käden ulottuvilta. Tietää muuten huonoa jos näin ei tee.
Kibaya kirjoitti:Siinä ennen lounasta käytiin läpi sitä, miten hengitys oikeasti on ratkaiseva tekijä ihan kaikessa. Jos pidätät hengitystä, jännität koko kehoa. Jännittämällä koko kehoa, luot tukoksia ja tiukkuuksia kehoon, jotka sitten myös vaikeuttavat hengitystä. Ihmiset yleisesti hengittävät liian pinnallisesti, paitsi tietysti liikkuessaan enemmän, mutta mm. juoksemisen aiheuttama hengästyminenkin on pinnallista hengitystä, kun juoksemisessa hengitys on myös pinnallisen tason hengitystä. Joogassa, uinnissa ja venyttävissä liikuntamuodoissa hengitetään helpommin syvempään, koska siinä ihminen tekee kehollaan enemmän. Juoksussa, kuntosaleissa ja semmoisessa "treenaamisessa" ihmisen ajatukset ovat päässä ja tärkeintä on suoritus, kun vaikka just se jooga vie ajatukset kehoon ja ihminen keskittyy kehotuntemukseen. Kehotuntemus on tärkeämpää kuin suorittaminen ylipäätään, minkä takia hengittäminen syvemmälle on avainasemassa. Kun ihminen on "päässä" eli suorittamisessa hän arvottaa asiat oikeaan ja väärään, mustaan ja valkoiseen, ihmisen elämän keskiössä on järkeily, analysointi, arvottaminen. Sitten kun ihminen löytää keinon kehoyhteyteen se vähenee ja poistuu hiljalleen ja tilalle tulee myötätunto, avoimuus, hyväksyntä, tasapainoisuus. Tärkeintä on ehkä sen arvostelun ja arvottamisen poistuminen, kun se muuttuu merkityksettömäksi. Erityisesti tuomitsevuuden väheneminen ja armollisuuden lisääntyminen vie ihmistä lähemmäs kehoyhteyden vahvistumista. Lisäksi kehoyhteydessä hyväksytään kaikki tunteet, eikä niitä arvoteta itseltä tai muilta hyvä-paha -akselistolle, kun sellaisia arvoasteikkoja ei ole.
L-S kirjoitti:Kibaya kirjoitti:Siinä ennen lounasta käytiin läpi sitä, miten hengitys oikeasti on ratkaiseva tekijä ihan kaikessa. Jos pidätät hengitystä, jännität koko kehoa. Jännittämällä koko kehoa, luot tukoksia ja tiukkuuksia kehoon, jotka sitten myös vaikeuttavat hengitystä. Ihmiset yleisesti hengittävät liian pinnallisesti, paitsi tietysti liikkuessaan enemmän, mutta mm. juoksemisen aiheuttama hengästyminenkin on pinnallista hengitystä, kun juoksemisessa hengitys on myös pinnallisen tason hengitystä. Joogassa, uinnissa ja venyttävissä liikuntamuodoissa hengitetään helpommin syvempään, koska siinä ihminen tekee kehollaan enemmän. Juoksussa, kuntosaleissa ja semmoisessa "treenaamisessa" ihmisen ajatukset ovat päässä ja tärkeintä on suoritus, kun vaikka just se jooga vie ajatukset kehoon ja ihminen keskittyy kehotuntemukseen. Kehotuntemus on tärkeämpää kuin suorittaminen ylipäätään, minkä takia hengittäminen syvemmälle on avainasemassa. Kun ihminen on "päässä" eli suorittamisessa hän arvottaa asiat oikeaan ja väärään, mustaan ja valkoiseen, ihmisen elämän keskiössä on järkeily, analysointi, arvottaminen. Sitten kun ihminen löytää keinon kehoyhteyteen se vähenee ja poistuu hiljalleen ja tilalle tulee myötätunto, avoimuus, hyväksyntä, tasapainoisuus. Tärkeintä on ehkä sen arvostelun ja arvottamisen poistuminen, kun se muuttuu merkityksettömäksi. Erityisesti tuomitsevuuden väheneminen ja armollisuuden lisääntyminen vie ihmistä lähemmäs kehoyhteyden vahvistumista. Lisäksi kehoyhteydessä hyväksytään kaikki tunteet, eikä niitä arvoteta itseltä tai muilta hyvä-paha -akselistolle, kun sellaisia arvoasteikkoja ei ole.
Kuulostaa kiinnostavalta! Kysymykseen siitä miksi hippadullajuttuja pidetään hörhöilynä vastaisin, että onhan niitä eri tasoisia juttuja. Nuo hengitysjutut kuulostavat ihan järkeenkäyviltä ja uskottavilta, ja joogan suhteen olen huomannut juurikin kehotuntemuksiin keskittymisen vaikutuksia, vaikka on siinä varmasti mulla tekemistä, enkä myöskään ole tasolla, jossa en lainkaan välittäisi siitä mitä muut ajattelevat tms. (tarkoituksetonta arvostelua sen sijaan inhoan). Mutta en itsekään lähtisi mihinkään yksisarvisjuttuihin.
Jotkut chakrat ja niihin liittyvät energiat esimerkiksi, joista olen joogan yhteydessä oppinut, kuulostavat tiettyyn pisteeseen asti ihan hyviltä jutuilta, mutta sitten niihinkin liittyy joskus ajattelusuuntia, jotka tökkivät mun ajattelua vastaan. En ole niin tarkkaan opiskellut näitä asioita, että pystyisin nyt muistamaan mitä ne jutut olivat. Mutta itse ainakin olen ja haluan olla ihminen, joka vaatii asioille perusteluita ja todisteita, ja hippadullaan nyt liittyy paljon sellaista, mitä ei ole mitenkään tieteellisesti todistettu. Toisaalta uskon kyllä, että kaikkea, varsinkin ihmisen mieleen liittyvää, ei vaan (vielä) tiedetä. Ja monesti nämä jutut ovat sellaisia, että niitä voi ajatella myös jotenkin vertauskuvallisesti, esimerkiksi ne energiat ja tukokset. Ja toisaalta tuossa Kibsin yllä kirjoittamassa on paljon sellaista, mikä voidaan käsittääkseni kytkeä esimerkiksi johonkin psykologian tutkimuksiin, esim. mindfulnessiin, mitä on kuitenkin jossain määrin tieteellisestikin tutkittu.
Mutta luulen, että jos itse olisin ollut tuossa koulutuksessa, olisin tiettyyn pisteeseen asti pitänyt niitä hyvinä ja kiinnostavina juttuina, mutta ehkä jossain kohden olisi saattanut tulla joku epäilys tai vastareaktio.
Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 10 vierailijaa